Tampere

Viimeisimmät vastaukset

5984 osumaa haulle. Näytetään tulokset 3881–3900.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tahtoisin tietää mikä oli teoksen nimi jonka avulla opin aakkoset ja lukemaan. Se ei ollut mikään paksu kirja vaan enemmän lehden omainen,kiiltävä sivuinen,… 608 19.1.2015 Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi) Onnet-tietokannasta löytyy suuri määrä kuvakirja-aapisia. Kansikuvatuntomerkkeihin tuntuisi sopivan ainakin Sari Jeussosen kirjoittama ja kuvittama Pikkuväen oma aapinen vuodelta 1987. Tietokannan kuvaus kertoo siitä näin: "Jokaisella sivulla kirjain, värikuva ja kahden säkeen runo suuraakkosilla ja tavutettuna. Esimerkiksi: 'Aa AKVAARIOKALALLA MUKAVAA ON ALTAASSA" "BANAANI ON HERKKUA KAIKKIEN, LASTEN SEKÄ AIKUISTEN.' Valkoisen kannen kuvassa pöllö kädessään karttakeppi, vieressä kirjoja. Takakannessa ruudukko, jossa aakkoset ja punaisella painettuja kuvia." Kyseistä aapista ei löydy Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastosta kyllä....
Larin-Kyöstin runossa esiintyy "Mittymaarja, keito keiju". Mitä tarkoittaa "keito"? 983 13.1.2015 Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä". Lähteet: Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974 Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Tarvitsisin työtäni varten suomennoksen pätkään kirjasta Alice's Adventures in Wonderland eli Liisan seikkailut ihmemaailmassa, Alicen seikkailut ihmemaassa… 970 9.1.2015 Anni Swanin suomennos (1906) sivuuttaa purpose/porpoise-kohdan kokonaan. Kysymyksen sitaatista Swanin käännökseen sisältyy vain loppu: "[Tietysti nahkiaisista", vastasi aarnikotka jotenkin kärsimättömästi, "tuon mikä voisi mikä rapu tahansa sinulle kertoa.] Mutta kerropas sinä nyt meille jotain omista seikkailuistasi." "Minä voin kertoa teille seikkailuja tästä aamusta alkaen", lausui Liisa hiukan arasti, "mutta eilisestä päivästä en viitsi kertoa, sillä silloin olin aivan eri henkilö." Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972): - Mutta kukaan viisas kala ei lähde mihinkään ilman merisikaa. Jos joku kertoo minulle, että hän on lähdössä tai tulossa, minä kysyn heti millä sialla? - Etkö tarkoita sijalla? korjasi Liisa. - Tarkoitan mitä sanon...
Satutteko muistamaan ranskalaisen käännösromaanin, joka on ilmestynyt noin 1980-1989. Romaanissa päähenkilö heittää kotonaan tikkaa. Hänen naisystävänsä,… 387 9.1.2015 Kertojan Edmondsson-niminen naisystävä saa tikan otsaansa Jean-Philippe Toussaintin romaanissa Kylpyhuone (WSOY, 1987): 74 En halunnut enää puhua. Pidin takkia päälläni huoneessa, pelasin tikkaa koko päivän. 75 Edmondsson piti minua ahdistavana. Annoin hänen puhua ja jatkoin tikan pelaamista. Hän pyysi minua lopettamaan mutta minä en vastannut. Heitin tikkoja maaliin ja menin hakemaan ne. Edmondsson seisoi ikkunan luona ja tuijotti minua. Hän pyysi taas minua lopettamaan. Sinkosin kaikin voimin häntä kohti tikan, joka tunkeutui hänen otsaansa. Hän putosi lattialle polvilleen. Minä menin hänen luoksensa ja vedin tikan pois (vapisin). Ei se mitään, sanoin, naarmu vain. (s. 81-82)
Minua askarruttaa, miksi Shakespearen näytelmä Loppiaisaatto (Twelfth night) on saanut juuri tuon nimen. Luin näytelmän eilen, mutta en kyllä löytänyt mitään… 3809 8.1.2015 Erik Söderblomin Loppiaisaaton uusimpaan suomenkieliseen laitokseen laatimassa esipuheessa kerrotaan, että Shakespearen alkuperäinen ajatus oli antaa näytelmän nimeksi What you will (Miten vain haluatte, Toiveidenne mukaisesti, Tilauksesta, Pyynnöstänne, Mieliksenne, Sitä saa mitä pyytää). On esitetty, että näytelmä oli kuningatar Elisabethin tilaustyö hovin piirissä esitettäväksi ja että alkuperäisen nimen olisi tarkoitus viitata tähän kuninkaalliseen pyyntöön. Suunniteltu nimi ei kuitenkaan sellaisenaan kelvannut, sillä John Marston oli sen kirjoitusprosessin aikana kantaesittänyt oman samannimisen näytelmänsä. Tämän vuoksi Shakespeare liitti oman työnsä nimeen alkuliitteen Twelfth Night (Loppiaisaatto), ja näin siitä tuli Twelfth Night...
Osaatteko sanoa, ketkä ovat kymmenen käännetyintä suomalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa? 644 31.12.2014 Täsmällistä listaa kymmenestä käännetyimmästä kirjailijasta ei ole olemassa, sillä aivan tarkkoja lukuja ei ole saatavilla mistään. Käännöksistä voi hakea tietoa FILI:n Käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN. Tietokannan mukaan näyttää siltä, että eniten käännöksiä eri kielille on julkaistu Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoista. Kannoilla tulevat klassikoista Sakari Topelius ja uudemmista tekijöistä Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä Sinikka ja Tiina Nopola. Yli kymmenelle kielelle on käännetty kirjoja myös ainakin seuraavilta tekijöiltä: Timo Parvela, Salla Simukka, Hannu Mäkelä, Irmeli Sandman Lilius, Leena Krohn, Bo Carpelan, Riitta Jalonen, Kristiina Louhi ja Markus Majaluoma.
Montako toimivaa sanomalehteä oli Suomessa 1870-luvulla eli silloin, kun Karjalatar aloitti ilmestymisensä? 633 30.12.2014 Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä. Lähde: Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
Georg Malmstenin jenkasta "Amalia armas", on väännetty jossain tv-/radio-ohjelmassa ainakin yli 30 vuotta sitten versio, joka alkaa sanoin "amalia armas,… 3463 29.12.2014 Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en...
Onko norsulla sorkka, kavio vai ihan vain jalka? 5741 27.12.2014 Norsulla on ihan vain jalka. "Norsun ruumista kannattavat pylväsmäiset raajat päättyvät tasapohjaisiin töppöjalkoihin, joissa on kaviokynnen peittämät varpaat. Jalkapohjaa suojaa paksu ja kovaksi känsöittynyt ihokerros, jonka sisällä on pehmeä ja kimmoinen, ihmisen kantapään pehmustetta muistuttava rasvatyyny." Lähde: Nisäkkäät. 2 (Weilin + Göös, 1999)
KUKA ON KIRJOITTANUT RUNON, JOKA ALKAA MUN HUONEHESSAIN SEINÄLL ON YKS KUVA JNE 716 27.12.2014 Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Kenen runoilijan runon säe on ? Onnellisia olette te,joiden jaloilla on koti Siionin vuorella. Siunauksen kevätaurinko kulkee mukananne ja saatte voiman… 1869 22.12.2014 Veikkaus Niilo Rauhalasta siteeratun runon tekijäksi osuu aivan oikeaan. Rauhala kirjoitti Jumalan vuorella me asumme -runonsa alunperin Reisjärven kristillisen opiston 20-vuotisjuhlaan lokakuussa 1975. Sittemmin se on julkaistu Rauhalan runokokoelmassa Lähellä pyhää aamua (1979) ja tyylillisesti hieman muokattuna valikoimassa Kuljen lähteitä lähellä (1996), jossa sen nimenä on Vuori kohottaa kirkkautensa.
Miltä sivustolta löytyisi kätevimmin aina kaikki uudet kirjat? Olen Dekkarinettiä käyttänyt, mutta sitä ei nykyisin päivitetä kauhean usein ja moni kirja… 576 20.12.2014 Yhtä, kaikki kirjauutuudet kokoavaa sivustoa ei valitettavasti taida olla olemassa. Eri kustantajien kotisivuja selailemalla löytää paljon tietoa uusista ja tulevista kirjoista, mutta valitettavasti niistäkään ei löydy kattavaa luetteloa. Suomen kustannusyhdistykseen kuuluvien kustantajien sivuille löytyy linkit yhdistyksen kautta: http://www.kustantajat.fi/#pages/k25/jasenet. Luettelosta puuttuu kuitenkin kustantajia, joten rikoskirjallisuudesta kiinnostuneen kannattaa huomioida lisäksi ainakin CrimeTime: http://www.crime.fi/. PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista tehdä hakuja, jotka kohdistuvat kirjastoon esim. viimeisen viikon, kuukauden, 3 kuukauden, 6 kuukauden tai vuoden aikana hankittua tai saapuinetta aineistoa. Ohjeet löytyvät...
Etsin satukirjaa. En tiedä tarkkaa nimeä tai kustantajaa. Mielestäni sen nimessä esiintyi "Hanhiemo", mutta kirja EI ole pitkänmallinen Hanhiemon satuaarre … 668 12.12.2014 Kannesta annetun kuvauksen perusteella kaivattu kirja voisi olla Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä Frank Baberin kuvittamassa kokoelmassa on kuitenkin mukaan otetuista loruista Kaarina Helakisan, Kaija Pakkasen ja Panu Pekkasen sitä varten laatimat uudet suomennokset, ja niinpä esimerkiksi "Maanantain lapsi" ei esiinny siinä missään tavallisimmista suomenkielisistä asuistaan, jotka ovat tuttuja useista runo- ja loruvalikoimista. Hanhiemon runoihin Kaarina Helakisa on kääntänyt sen muotoon "Ken syntyy maanantaina maailmaan...".
Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… 1159 9.12.2014 Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen. Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%. Lähteet: Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979) Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Muistelin joku päivä vanhaa lasten joulukirjaa jota äitini luki meille kun olimme pienenä. En muista kirjasta juuri muuta kuin kirjan kannen. Kirja oli noin A5… 711 3.12.2014 Täsmälleen annettuja tuntomerkkejä vastaavaa ajankohtaan sopivaa kirjaa en valitettavasti onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Lasten suuri joulukirja (Kirjalito, 1978). Sekin tosin on A5-kokoa suurempi, ja parhaiten kuvailtua holvi-ikkunakuvaa vastaava kuva ei ole siinä kannessa vaan sivulla 75. Ehkäpä palstamme lukijoiden joukosta löytyisi joku, jonka päässä kysymyksessä kuvailtu kansi saisi joulun kellot kilkattamaan.
Lieneekö Maria Vaara sukua Elina Vaaralle? 797 2.12.2014 Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä). Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta: Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia. Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi...
Missä sijaitsi mylly josta Juutas läksi säkkiä kantamaan? 798 25.11.2014 Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
Miten kuuluu Koraanin 2. suuran 156. jakeen loppu Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksessa? (Englanninkielisiä käännöksiä: To God we belong, and to Him we will… 642 24.11.2014 Kysymänne kohta kuuluu näin: "Me kuulumme Jumalalle, ja Hänen luokseen me palaamme." (Koraani, Basam Books 1995, suom. Jaakko Hämeen-Anttila, s. 31)
Onko oikein sanoa: juurikin näin vai juuri näin? 2467 24.11.2014 Hei! Ohessa verkkoartikkeli Kielikellosta: http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2379 "Juurikin" on muotisana, jonka käyttö on tainnut levitä juuri internetin kautta. Perusmuodon "juuri" käyttäminen on varmaan suositeltavinta.
Löytäisittekö te kirjan kirjoittajan ja kirjan nimen näillä tiedoilla, jotka minulla siitä ovat: kirja on lastenkirja, jossa on poika joka muistaakseni… 797 21.11.2014 Kyseessä voisi olla Liisa Karakorven kirjoittama ja Pirjo Lindbergin kuvittama kirja Lentävä Lallero. Se on ilmestynyt Lasten oman kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986 (kirja nro 134). Tarinan pääosissa ovat Reittu-poika ja Hurja-koira.