Käsittääkseni niihin aikoihin, kun luovutetun Karjalan alueelta tuli paljon evakkoja Suomen nykyiselle alueelle, Salmin kunnan asukkaille oli tyypillistä puhua karjalaa suomen sijaan. Kuinka yksikielinen kunta oli? Oliko karjala siis lähes kaikkien asukkaiden äidinkieli tai ainakin sellainen kieli, jota kaikki osasivat? Kuinkakohan iso osa väestöstä puhui lisäksi tai äidinkielenään suomea tai venäjää?
Vastaus
Salmin pitäjän asukkaista lähes sata prosenttia puhui ennen viime sotia äidinkielenään karjalaa, tarkemmin sen aunuksenkarjala-nimistä murretta.
Salmilaislapset kävivät joko suomen- tai venäjänkielistä koulua: omankielistä opetusta ei ollut tarjolla. Venäjänkieliset koulut olivat suosittuja, ja salmilaiset pitivät tarpeellisena venäjän kielen opettamista lapsilleen. Vuonna 1911 Salmissa venäläistä ja suomalaista koulua kävi suurin piirtein yhtä monta lasta. Koulujen runsaus ei kuitenkaan taannut korkeaa sivistystasoa: venäjän ja suomen kielen taito jäi usein pinnalliseksi tai olemattomaksi.
Kieliolojen kannalta huomattavaa on sekin, että Raja-Karjalassa venäläistämistoimenpiteet olivat järjestelmällisempiä ja voimakkaampia kuin muualla Suomessa. Salmissa esimerkiksi oli lähellä toteutua ehdotus muuttaa suomalaisissa kansakouluissa opetus venäjänkieliseksi.
Toisaalta, Suomen kielellä oli Raja-Karjalassa korkeampi status kuin karjalalla: omaa salmilaista kielimuotoa eli äidinkieltä pyrittiin välttämään julkisessa kommunikoinnissa. Tähän vaikutti osaltaan suomenkielinen koululaitos, jonka tavoitteena oli suomalaistaa rajakarjalaisia myös kieleltään. Kansa yritti vaikuttaa sivistyneeltä puhumalla suomea varsinkin vieraiden kanssa aina kun mahdollista.
Lähteet:
Rajoil da randamil : Salmi ja salmilaiset 1617-1948
Ingwald Sourander, Salmin pitäjän vaiheita ja piirteitä Laatokan-Karjalan historiasta
Kommentoi vastausta