| Nuorten kirja 1980-luvulta, jossa joukko nuoria on jäänyt jumiin sokkeloon |
300 |
|
|
|
William Sleatorin nuorten tieteisromaanissa Sokkeloportaikko (WSOY 1988) Peter on suljettu valtavaan sokkeloportaikkoon. Hän löytää portaikosta neljä muutakin nuorta, kaikki orpoja. Vähitellen heille alkaa paljastua, miksi heidät on eristetty tähän epäinhimilliseen rakennukseen. |
| 1990-luvun fantasiakirja, jossa nuori poika löytää luolasta pääsyn maanalaiseen kaupunkiin |
371 |
|
|
|
Wolfgang ja Heike Hohlbeinin kirjoissa Pimeyden lapset 1 ja 2 (WSOY 1994) on tuollainen juoni.
Risingshadow -sivustolla kirjasarjaa kuvataan näin:
"Ollessaan luokkaretkellä tuomiokirkon katakombeissa Michael törmää siellä kirjailija Henry Wolfiin. Yhdessä he lähtevät tutkimaan kiellettyä aluetta, vanhaa ruttokuoppaa. Mutta suojakaide on hauras, se pettää, ja kaksikko putoaa sokkeloiseen labyrinttiin, joka on täynnä outoja paholaispatsaita, vielä oudompia otuksia, suljettuja ovia ja salaperäisiä taikamerkkejä. Maan alta he löytävät ihmeellisen kaupungin, jonka asukkaat vähä vähältä paljastavat kaupungin monipuolisen syntytarinan." |
| Haen Peipposet-kuoron joululauluja. Kerään vanhojen joululaulujen sanoituksia, ja minulla oli C-kasetilla äänitettynä Kansanlaulukuoron Peipposten… |
392 |
|
|
|
Todennäköisesti laulut ovat "Nyt joulu tullut on" ja "Nyt oveen jälleen koputan", sillä tämännimiset laulut mainitaan Tuomas Piirosen joululauluhakemistossa sovittajan eli Mikko von Deringerin yhteydessä. Näitä lauluja ei kuitenkaan löydy mistään julkaisusta eikä edes Yleisradion Fono-tietokannasta, josta myös Yleisradion kantanauhojen tiedot löytyvät.
Kysyin asiaa Yleisradiosta ja sieltä vastattiin, että näitä lauluja ei löydy Yleisradion kantanauhoilta, mutta ne sisältyvät Ylen Arkistosta löytyvään ohjelmaan "Joulupeipposet", joka on lähetetty 24.12.1972. Ohjelmasta on tallella nauha (AST-37670), joka on myös digitoitu. Nämä kaksi laulua lauletaan ohjelman alussa. Mitään tekijätietoja tai laulujen sanoituksia ei arkiston... |
| 70-luvun kuvakirja siitä mitä tapahtuu kun on päivä tuulinen |
243 |
|
|
|
Kirja on Robert Piercen Tuulinen päivä, suomalainen teksti Marjatta Kurenniemi. Kustantaja Tammi 1970.
Lastenkirjainstituutin tietokanta kuvailee teosta näin:
"Pekka tekee pienen taian ennen kuin lähtee ongelle. Kaunis kesäpäivä muuttuu kuitenkin liian tuuliseksi ja Pekan täytyy rakentaa itselleen tuulensuoja. Laatikkomajastaan hän näkee miten tuuli pyörittelee erilaisia esineitä (mm. sateenvarjo, fiikus, kaappikello, nuojatuoli...). Pekka tekee kalahaavistaan tuulipyydyksen - johon lopulta taian ansiosta onnistuu nappaamaan myös kalan! - Värikuvat valkoisella pohjalla, niukka runomuotoinen teksti. - Kansi sininen; kuvassa Pekan haavissa on kissa, muita eläimiä ja esineitä lentelee ympärillä." |
| Kalevalan tarinoita proosamuodossa |
754 |
|
|
|
1. Suorasanaisia Kalevala-versioita on vuosikymmenten saatossa julkaistu melko paljon. Tässä lista löytämistäni.
Haavio, Martti: Kalevalan tarinat (1. painos 1966, 3. painos WSOY 2010)
Härkönen, Iivo: Kalevala : kouluille ja nuorisolle (WSOY, 1915)
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala (Otava, 1992)
Kuusi, Sakari: Kalevala kansakouluja varten (Gummerus, 1937)
Nieminen, Kai: Kalevala 1999 (SKS, 1999), uudistettu painos Kalevala. Nyt (SKS, 2011)
Moltesen, Eva: Kalevalan tarinat (Otava, 1910)
Rajala, Pertti: Kalevala (selkokielinen mukautus) (BTJ Kirjastopalvelu, 2006)
Lisäksi on ilmestynyt Inkeri Mikkosen laatima Kalevala yleiskielelle käännettynä (Sanasiivet, 2009), jossa runomitta on säilytetty, mutta nykylukijalle hankala sanasto... |
| 2000-luvun kirjasarja, jossa ratkaistiin mysteerisiä tapauksia korttien avulla |
296 |
|
|
|
Tiger Team -sarjan kirjoissa lukija on yksi etsivistä. Jokaisen luvun lopussa on lukijalle kysymys, jossa voi käyttää apuna liitteenä olevia salapoliisitarvikkeita. Jokainen kirja loppuu Tiikereitten tunnuslauseeseen: "Tiger Team selvittää, verraton on joukko tää." (Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta)
Thomas Brezinan Tiger Team -sarja ilmestyi suomeksi vuonna 2001 Kirjaliton kustantamana:
1. Tiger Team ja faraon kirous.
2. Tiger Team ja avaruusolennot.
3. Tiger Team ja kasvoton ratsastaja.
4. Tiger Team ja jalkapallokentän kummajainen.
5. Tiger Team ja lentävät tulipallot.
6. Tiger Team ja pääkallokypärä.
Sarjan muita osia ei ole suomennettu. |
| Miksi autojen etuvalot ovat valkoiset ja takavalot punaiset? |
977 |
|
|
|
Valojen käytöstä määrätään tieliikennelaissa (§49). Eteenpäin on käytettävä valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävää valaisinta ja taaksepäin punaista valoa näyttävää valaisinta, Lisäksi määrätään, että ajoneuvossa ei saa käyttää laitteita, jotka näyttävät tai heijastavat eteenpäin punaista valoa tai taaksepäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa. Poikkeuksena on poliisiauto, jossa käytetään eteenpäin punaista pysäytysvaloa vilkkuvan, sinisen hälytysvalon kanssa.
Valojen käytöstä säädetään siksi, että pimeässä ajoneuvon kulkusuuntaa on vaikea hahmottaa. Kun punainen valo on määritelty takavaloksi, muut tielläliikkujat tietävät, että punaisen valon näkyessä ajoneuvo on liikkumassa katsojasta pois päin. Värien valikoitumiseen näin... |
| Onko sibeliuksen satuun 4-kätistä sovitusta pianolle |
244 |
|
|
|
Jean Sibeliuksen alun perin orkesterille säveltämästä Sadusta en löydä sovitusta pianolle 4-kätisesti. Teoksesta käytetään kirjastojen luetteloissa nimeä En saga, op9. Pianosovitus löytyy. Sen on tehnyt F. H. Schneider. Fabian Dahlströmin kokoamassa Sibeliuksen teosluettelossa "Jean Sibelius : thematisch-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke" (Breitkopf & Härtel, 2003) mainitaan vain tämä Schneiderin sovitus pianolle. |
| Löytyykö jostain kokoelmasta nuottia Pave Maijasen kappaleeseen Jos tahdot |
160 |
|
|
|
Tähän Pave Maijasen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei löydy nuottia. |
| Helsingin ETYK 1975 ja Giscard d'Estaingin puhe |
275 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tätä puhetta kokonaan sähköisessä muodossa. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:n sivuilta löytyy muista ETY-kokouksessa pidettyjä puheita, mutta ei d'Estaingin (https://www.osce.org/resources). Vie-publique.fr-sivustolla puolestaan on julkaistu monia d'Estaingin muissa yhteyksissä pitämiä puheita, mutta ei juuri tätä (https://www.vie-publique.fr/).
Wienin kongressia käsittelevä kohta on kuitenkin lainattu englanniksi Nicolas Badalassin ja Sarah B. Snyderin toimittamaan teokseen The CSCE and the End of the Cold War : Diplomacy, Societies and Human Rights, 1972-1990. Googlen Kirjat-palvelussa pääsee lukemaan kyseisen kohdan: https://books.google.fi/books?id=FuFZDwAAQBAJ&pg=PA76&... |
| Kysyisin sukunimen Hanninen alkuperää |
877 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hanninen on yksi niistä sukunimistä, jotka pohjautuvat kristillisen Johannes-nimen lukuisiin muunnoksiin.
Johannes oli jo keskiajalla maamme suosituimpia ristimänimiä. Siitä on kehittynyt lukematon määrä erilaisia muunnoksia, joista monet muuten hävinneet ovat säilyneet sukunimissä. Nimen alkuosan heityttyä ovat kehittyneet mm. Hanni, Hanno, Hannu, Hannikka, Hannus, Hanska, Hanski, Hantu ja Hanttu. Todennäköisesti monille näistä on ollut valmis malli saksalaisessa ja ruotsalaisessa puhuttelunimistössä. Syntyneet sukunimet perustuvat joko suoraan isännimeen tai talonnimeen, joka on perustunut isännän nimeen.
Johanneksen muunnoksista nykyisessä asutus- ja sukunimistössämme... |
| Pari suomennoskysymystä: Eckhart Tollen teoksesta Stillness Speaks, 2003 on otettu lainaus: “Life has no opposite. The opposite of death is birth. Life is… |
266 |
|
|
|
Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115) |
| Nuotteja Satu Pentikäinen/Kevät ja syys lauluun? |
1149 |
|
|
|
Tähän Kari Litmasen säveltämään ja Jorma Toiviaisen sanoittamaan lauluun "Kevät ja syys" ei löydy nuottia. Laulu alkaa: "Kun solisivat nuo valtoimet veet". Katsoin Finna-hakupalvelusta ja "Suomessa kustannetut sävelteokset" -hakuteoksesta. Finnan hakutuloslistalle tosin tulee yksi nuotti, mutta siinä ei ole tätä kappaletta.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
|
| Mikä hevoskirjasarja? |
928 |
|
|
|
Kyseessä lienee vuosina 1994-96 ilmestynyt Maria Eräsen Kastanjan ratsumajatalo -sarja, jonka osat ovat Ratsulomalla Ranskassa, Hevostytöt vaarassa, Kastanjan suojelusponi ja Ratsumajatalon Roosaliisa.
Lisätietoa esim. Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/series/131221-kastanjan-ratsumajatalo |
| Löytyykö nuotteja Anja Niskasen lauluun Kaipuu "Jos tahdot niin sä käy vain pois En sua saa mä pidättää Nuo siteet joita solmittiin ...." |
367 |
|
|
|
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella... |
| Etsin nuorille suunnattua kirjasarjaa, jonka tapahtumat sijoittuvat Suomenlinnaan. Kirjasarjan henkilöt selvittävät rikoksia ja mysteerejä, löytävät… |
164 |
|
|
|
Lasse Raustelan kirjassa Tupla-Kervinen ja Punapää (Tammi 1992) seikkaillaan Suomenlinnassa, löydetään merimiina ja Korpinmusta-niminen henkilökin löytyy. Kirjasarjan muut osat ovat: Tupla-Kervinen ja kummitus ja Tupla-Kervinen ja hyökkäysvaunu. |
| Etsin Seimen lapsi laulun sanoja ja nuotteja. R. Raala säveltänyt ja Immi Hellen sanoittanut. |
1409 |
|
|
|
R. Raalan eli Berndt Sarlinin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama joululaulu "Seimen lapsi" sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (toimittanut Maija Saraste, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2011)
- nuotissa on laulun melodia, pianosäestys, sointumerkit ja sanat, laulun on sovittanut Lauri Tikkanen
Joululauluja meiltä ja muualta. Keskiäänelle (Bells Publishing Oy, 2019, toimittanut Juha Hakulinen)
Joululauluja meiltä ja muualta. Matalalle äänelle
Joululauluja meiltä ja muualta. Korkealle äänelle
- nuoteissa on laulun melodia, pianosäestys ja sanat
Joululauluja : otteita Suomen wanhimmasta joululaulukokoelmasta (koonnut Anna Sarlin,... |
| Haluaisin tutustua luontoaiheiseen kaunokirjallisuuteen ja runouteen |
939 |
|
|
|
Aihealue on varsin laaja, sillä luonto on yksi kaunokirjallisuuden vakioaiheista. Tässä joitakin lukuvinkkejä. Romaaneja, kotimaisia klassikoita:Aho, Juhani: Papin tytär, Papin rouvaHuovinen, Veikko: Puukansan tarinaKokko, Yrjö: LaulujoutsenSillanpää, F. E.: Ihmiset suviyössä Tuoreempaa kotimaista:Fagerholm, Monika: MeriKamula, MIkko: Metsän kansa -sarja (1. osa Ikimetsien sydänmailla)Kytömäki, Anne: Kultarinta, Kivitasku, MargaritaSinisalo, Johanna: Linnunaivot Ulkomaisia klassikoita:Blixen, Karen: Varjoja ruohikollaBrontë, Emily: Humiseva harjuLondon, Jack: Erämaan kutsuThoreau, Henry David: Walden : elämää metsässä Uudempaa ulkomaista:Hoffman, Alice: Punainen puutarhaIvey, Eowyn: Maailman kirkkaalle... |
| Lapsena minulla oli kuvakirja, jonka päähenkilö oli elefantti. Muistaakseni elefantti lähti kotoa maailmalle. Piirrostyyli oli hyvin saman kaltaista kuin T… |
356 |
|
|
|
Kukaan ei muistuta Egneriä enemmän kuin Egner itse, joten ehdotan hänen kirjaansa Noppe-Norsu omilla teillään (WSOY, 1976). |
| Kuka on maalannut vanhan meritaulun (ehkä 1910-30?), signeeraus on U S. |
657 |
|
|
|
Ikävä kyllä, käytettävissäni olevat lähteet eivät riittäneet meriaiheisen taulun maalanneen nimimerkin "U S." henkilöllisyyden selvittämiseen. Kotimaisten taiteilijoidemme joukosta ei ainakaan taidehuutokauppojen listauksista löydy sopivaa ehdokasta etsityksi merimaalariksi. Nimikirjaimiin ja annettuun ajankohtaan täsmääviä maalareita löytyy ylipäänsä vain pari: Uunot Soldan (1883-1954) ja Särkelä (1903-78) - heistäkin Särkelän tuotteliain kausi ajoittuu annettua aikahaarukkaa myöhäisemmäksi. Kumpaakaan heistä ei kuitenkaan varsinaisesti tunneta merimaisemien kuvaajana (Soldanin tuotannosta löytyy kyllä runsaasti järvimaisemia), eikä myöskään signeeraus "U S." viittaa kumpaankaan heistä: Soldan signeerasi taulunsa tavallisesti "U... |
Kysy kirjastonhoitajalta