| Minkä puheen yhteydessä Mauno Koivisto sanoi: "Meistä kaikista ei voi tulla samankaltaisia ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa." |
609 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986 |
| Mitä tarkoittaa pökeltäminen? Osa väittää että ruuan murustamusta ( lapset pökeltävät syödessä), toisen mielestä lakkaamista, kolmas köllimistä? Apua otetaan… |
424 |
|
|
|
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen... |
| Runo nimeltään (ehkä) Kirkastussunnuntai. Alkaa sanoilla "Oli muinen kirkastussunnuntai ja kaunein kirkonkäyntini kai. Oli kuoriin lentänyt lintunen..." Kuka… |
310 |
|
|
|
Runon Kirkastussunnuntai on kirjoittanut Mirjami Lähteenkorva. Alun perin se ilmestyi hänen esikoiskokoelmassaan Hiljainen rukous (1945). Runo sisältyy myös Lähteenkorvan valittujen runojen kokoelmiin Kuin kukat ja linnut (1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (1979). |
| Kaksi sukulaistani lähetettiin Tampereelta sotalapsiksi eri paikkakunnille Suomessa jatkosodan aikana. Haluaisin löytää tietoja mahdollisista Suomen sisällä… |
237 |
|
|
|
Tärkein sota-aikana valvottuja sijaiskoteja lapsille Suomessa organisoinut järjestö oli Koteja Kodittomille Lapsille ry. (vuodesta 1945 Pelastakaa Lapset ry). Sen kautta oli sotavuosina tilapäisiin sijaiskoteihin yksityisperheissä sijoitettuna satoja lapsia.
Matti Kauppi & Elina Rautanen, Oikeus hyvään kotiin : Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922-1997
|
| Hannes Saari aikoinaan levytti vuonna 1928 Volgan Lotjamiesten laulun. Löytyykö kyseiseen musiikkiin sanoja? Itse en ainakaan löytänyt mistään. https://youtu… |
821 |
|
|
|
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy... |
| Minä ja veljeni luimme lapsina eli joskus ehkä 2006 aikoihin lastenkirjaa, josta emme ole enää varmoja että oliko se nyt oikeasti olemassa vai ei. Kirjassa oli… |
401 |
|
|
|
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin. |
| Mauri Sariola siteerasi aikoinaan Asunnan runoa, jossa puhutaan kuinka vieraat ovat lähteneet, syötyään kaikki ruuat viimeiseen leivänmurikkaan. Mistäköhän… |
308 |
|
|
|
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
|
| Onko Carl David af Wirsénin virttä ”En vänlig grönskas rika dräkt” (nk. Sommarpsalm) käännetty suomeksi? |
1665 |
|
|
|
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig... |
| Mikä on Pyynikin näkötornin vieressä oleva pieni punainen puurakennus? |
628 |
|
|
|
Tampereen kaupungin tilapalvelujen mukaan rakennus on Tampereen kaupungin omistama ja asumiskäytössä, tällä hetkellä siinä asuu yksityishenkilö vuokralla. Rakennus on ollut olemassa jo ennen nykyistä graniittista näkötornia, joka valmistui vuonna 1929.
Pyynikin näkötornin vaiheista voi lukea Anne Volasen artikkeleista Tammerkoski-lehdestä. "Harjuteitä ja maisemia" -artikkelin mukaan ensimmäisen näkötornin rakentamisen valmistelu alkoi marraskuussa 1887. Tornin kupeeseen suunniteltiin torninhoitajan asuntoa ja keittiörakennusta ja suunnitelma myös toteutui, sillä myöhemmin todetaan, että "torni ja sen vieressä oleva vahtimestarin tupa keittiöineen oli tullut maksamaan 4500 markkaa". Onko kysymyksessä juuri tuo punainen puurakennus,... |
| ”Haukkaa kakkoo kans muikkupää, äläkä pelkkää piimää jua,” Mistähän sanonta on peräisin? Vesilahdella 20-luvulla syntynyt appiukko toisinaan aterioilla… |
730 |
|
|
|
Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo."
Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions).
Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim.
”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.”
”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin... |
| Mistä löytäisin sanat ja nuotit lauluun "Maailma on kaunis". Kiitos avusta! |
2404 |
|
|
|
Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama laulu "Maailma on kaunis" sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi seuraaviin:
Halonen, Kassu: Profile. Vol. 1 (Warner/Chappell Music Finland, 1998; sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit; sävellaji f-molli)
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Vexi Salmen sanoihin (Warner/Chappell Music Finland, 1997; sanat, melodia, sointumerkit; sävellaji d-molli)
Suomipopin helmiä. 9, Voittajia ja hyviä häviäjiä Laila Kinnusesta Lordiin (Tammi, 2012; sanat, melodia, sointumerkit; sävellaji d-molli)
Suuri toivelaulukirja. 20, Juhlaosa (F-Kustannus, 2010; sanat, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit; sävellaji c-molli)
|
| Kenen ulkomaalaisen tenorisaksofonistin cd-levyn kannen keskellä on silmä? |
201 |
|
|
|
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy! |
| Mistä on lähtöisin sanonta:Viisas ymmärtää vähemmälläkin. |
1044 |
|
|
|
Sanonta "Viisas ymmärtää vähemmälläkin" on lähtöisin Plautukselta peräisin olevasta latinankielisestä ilmauksesta Sapienti sat, 'kylliksi viisaalle; viisas ymmärtää mistä on kysymys, viisalle ei tarvitse selittää enempää'. (Arto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä) |
| Kenen kirjoittama runo tämä on ja missä se on alunperin julkaistu? "Herrasväki Rotta - tää on ihan totta- oikein surumielin näki, kun nuorin väki tanssia vain… |
317 |
|
|
|
Kysymyksessä siteeratut säkeet osuvat siinä määrin lähelle kahta säkeistöä nimimerkki Mäki-Mikon opettavaisesta runosta Varo vaaraa!, joka julkaistiin Karjala-lehden Lasten ja nuorison osastossa 12.11.1938, että tekisi mieli ehdottaa sitä lähteeksi tai esikuvaksi Evijärvellä esitetylle runolle. Kenties alkuperäinen Mäki-Mikon runo on matkannut siirtoväen mukana Karjalasta Evijärvelle ja muokkautunut sitten siellä kysyjän esittämään muotoon.
"Tuli kerran - aivan totta - / kylään herrasväki Rotta. / Ensin vieraat söivät, joivat, / sitten emot tarinoivat. // Sillä aikaa nuoriväki / - emotkin sen hyvin näki - / peittosilla olla tahtoi. / Minkäs sille emot mahtoi."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005874?page=14 |
| Tarvitsisin tiedon siitä, kuka on ensimmäisenä suomentanut ja minä vuonna kirjan "Alice in Wonderland" (Liisa ihmemaassa). |
679 |
|
|
|
Lewis Carrollin Alice in wonderland -klassikon on ensimmäisenä suomentanut Anni Swan, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 nimellä Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Swanin käännöksen myöhempiin painoksiin nimi muutettiin muotoon Liisan seikkailut ihmemaassa. Kysymäsi Liisan repliikki kuuluu Swanin suomennoksessa näin: "Hassumpaa, yhä vain hassumpaa!".
Sekä alkuteksti että Swanin käännös ovat luettavissa Project Gutenbergin sivuilla:
Englanniksi: https://www.gutenberg.org/files/11/11-h/11-h.htm
Suomeksi: https://www.gutenberg.org/cache/epub/46569/pg46569.html
Tietoa eri painoksista Kansalliskirjaston tietokannassa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=lewis+carroll… |
| Etsin saaristosta kertovaa romaania, joka on tullut uudestaan suosituksi. Olen lukenut kirjan kauan sitten (30 v.) Kysymys ei ole Anni Blomqvistin, Myrskyluoto… |
369 |
|
|
|
Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247 |
| Jos korona on ikuinen, ovatko sinkut siinä tapauksessa ikisinkkuja? |
205 |
|
|
|
Näiden kahden asian välillä on aika vaikeaa nähdä kausaalista seuraavuutta tai edes korrelaatiota.
Suosittelen tutustumista esimerkiksi seuraaviin teoksiin:
Graham Priest, Logiikka
Richard Osborne, Filosofia aloittelijoille |
| Miksi juhlimiseen koodiin kuuluu kännissä hajoittaa lasitavaraa ja miksi siihen koodistoon kuulu myös se ettei niitä missä nimessä niitä siivota itse? |
355 |
|
|
|
Ehkä kysymyksessä kuvatun kaltaisessa toiminnassa on nähtävissä alkoholitutkimuksen mainitsemaa karnevalistista käyttäytymistä, jolla pyritään yhtäältä uhmaamaan alkoholinkäyttöön liittyvää kontrollia ja kulttuurisia käyttäytymiskoodeja yleisemminkin, toisaalta koettelemaan kollektiivisia käsityksiämme siitä, mitä humalassa saa tehdä.
Ari Turunen nostaa kirjassaan Humalan henki esille hyvin rikkaiden kreikkalaisten oudon humalarituaalin ravintoloissa: "[heidän] on sallittua vetää kunnon kännit ja tarkan rituaalin mukaisesti rikkoa lautasia, huonekaluja ja kaataa juomaa lattialle". Toisaalta Turunen muistuttaa, että humalatörttöilyjä voidaan aina perustella humalalla: "Humala onkin yksi maailman vanhimpia tekosyitä huonolle... |
| Muistan lapsuudestani sadun tahi runon, jossa pieni poikaa kieltäytyy lähtemästä muun väen kanssa kirkkoon, vaan sen sijaa pitää omin päin jumalanpalveluksen… |
260 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Ilmari Kiannon Turjanlinnan satukirjaan sisältyvä Pikku Pojan kirkko? Toinen hyvin samantapainen tarina on Annikki Setälän Jumalanpalvelus metsässä kirjassa Taikasauva ja muita satuja, mutta siinä päähenkilö on tyttö. |
| Mikä teos oikein on F.E.Sillanpään Jokisen Petterin mieliteot? Osassa bibliografioita teos mainitaan ja toisissa taas ei. Wikipedian mukaan teos on Länsi… |
226 |
|
|
|
Jokisen Petterin mieliteot oli Länsi-Suomen Osakepankille laadittu propagandakertomus säästäväisyydestä, yksi Sillanpään rahapulassaan harrastamista pikkukirjoituksista. Pikkukirjasen julkaisu sijoittuu ajallisesti lähelle Sillanpään kustantajanvaihdosta WSOY:lta Otavalle, muttei liity siihen mitenkään. Kertomuksen ilmestyessä Sillanpää kuului yhä WSOY:n kirjailijoihin. Kirjailija mainitsee Jokisen Petterin mieliteot kirjeessään WSOY:lle 20.3.1928: "Ja hyvä siitä tulikin ja hyvä palkkiokin siitä maksettiin."
Panu Rajala, Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931 |
Kysy kirjastonhoitajalta