| Liisa Tavin laulun 'Syksyisemmät päivät' tekstiä olen etsinyt joka paikasta, ei vaan löydy. Tekstin kirjoittanut Jukka Itkonen. Samoin kyseistä laulua… |
302 |
|
|
|
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä. |
| Mikä on ihmisen "ikuinen jano"? Olisko Sinuhen suusta sanottua? |
219 |
|
|
|
Waltarilla ihmisen "ikuisesta janosta" sanoo Mikael Karvajalan kuudennen kirjan ensimmäisessä luvussa Mikael näin:
"Myös uskon, että paljon siitä, mitä ihmiset luulevat noituudeksi, on vain ihmisen ikuista janoa oikotien löytämiseen. Tämän janon olen itsekin tuntenut, mutta enää en usko, että oikotietä on, enkä usko, että noidatkaan ovat sitä löytäneet, ja paras todistus, ettei oikotietä ole, on oma elämäni. Mutta tämä ikuinen jano piilee ihmisen luonnollisessa olemuksessa, kun ajattelemisen himo herää hänessä, eikä se sen tähden mielestäni ole tuomittava ja rangaistava, ei ainakaan niin kauhealla tavalla kuin pyhä kirkko sen tekee. Jos taas joku uskoo löytäneensä oikotien, kuten noidat, niin tämä on vain harhaannusta ja... |
| Minä vuosin Pehr Juslén oli Turun hovioikeuden asessori? |
91 |
|
|
|
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden |
| Mikä on suomeksi 1. marraskuuta Bulgariassa vietettävä juhlapäivä? Englanniksi se on Day of the Bulgarian National Revival Leaders. |
273 |
|
|
|
Anja Kinnusen Bulgaria : lomailijan opas -kirjan virallisten juhlapäivien luettelossa 1. marraskuuta on "Kansallisen heräämisen päivä".
Kansallisen heräämisen alkuajankohtana pidetään vuotta 1762, jolloin munkki Paisii Hilanderilainen julkaisi kirjansa Slaavilais-bulgarialaisten kansojen historia (Istorija slavjanobulgarskaja). Se lisäsi bulgarialaisten tietoa maansa maineikkaasta menneisyydestä ja vahvisti heidän kauan kadoksissa ollutta kansallista identiteettiään. Paisii onkin yksi 1. marraskuuta juhlittavista päivän englanninkielisen nimen mukaisista "kansallisen heräämisen johtajista".
Lähteet:
Anja Kinnunen, Bulgaria : lomailijan opas
Tuula Parkusjärvi, Sankarimatkailijan Sofia
Kalle Väänänen, Bulgarian maa ja kansa |
| Juice Leskisen kappaleen "Jyrki boy" on ajateltu perustuvan toimittaja Jyrki Hämäläiseen, mutta Juice on sanonut, että "tuollaisia Jyrkejä on joka ihmisellä"… |
2027 |
|
|
|
"Marilynin ilmestymisen aikoihin Juice oli varta vasten tarjonnut itseään ja yhtyettään jutunaiheeksi Jyrki Hämäläiselle, mutta Suosikin pomomies oli kuitannut tarjouksen yhdellä paljonpuhuvalla lauseella: 'Kuka Juice Leskinen?'
Syksyllä napsahtaneen singlelistan kärkipaikan myötä Jyräys huomasi Juicen, etsi tämän puhelimen päähän ja esitteli itsensä. Leskinen maksoi potut pottuina kysymällä linjan toisessa päässä olleelta Suosikin päätoimittajalta: 'Kuka Jyrki Hämäläinen?'
Jokseenkin yleisesti kai luullaan, että Leskisen ja Jyrki Hämäläisen välit viilenivät Jyrki Boyn myötä ikiajoiksi. Todellisuudessa Juice ajatteli Hämäläisestä paljon myönteisemmin kuin monista muista lehdistön edustajista. Varsinaista ystävyyttä miesten välille ei... |
| Milloin on julkaistu Aale Tynnin runo, joka alkaa: Sivelen armaita kasvojasi, poskesi pientä omenaa. |
286 |
|
|
|
Runo Hymyily on Tynnin vuonna 1947 ilmestyneestä kokoelmasta Soiva metsä. |
| Eräässä Aku Ankka -tarinassa puhutaan sarjakuvasta nimeltä Kapteeni Ällistys, jonka piirtäjä on nimeltään Maaron Urja. Perustuuko tuo johonkin oikeaan… |
230 |
|
|
|
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat |
| Juice Leskisen kappaleessa kulttuuri saapui Ähtäriin, mutta miksi juuri Ähtäriin? |
937 |
|
|
|
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny... |
| Pääsiäinen 1977 ja 1984 |
620 |
|
|
|
Vuonna 1977 pääsiäissunnuntai oli 10. huhtikuuta, 1984 22. huhtikuuta. |
| Onko Mika Waltarin julkaisematon käsikirjoitus Lauluja Saatanalle luettavissa jossain arkistossa ja/tai onko teoksen kaikki runot sisällytetty johonkin… |
616 |
|
|
|
Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa.
"Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -... |
| Onko Eva Dahlgrenin Ängeln i rummetia suomennettu? |
2483 |
|
|
|
Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
|
| Sanat lauluun "Elämä on arvoitusta, ken sen voisi ymmärtää"? |
547 |
|
|
|
Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta.
Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa.
Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.
Elämä on arvoitusta -laulun sanat:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,... |
| Haluaisin kysyä viimeisistä sortavalasta lähteneistä evakkojunista 1944 kesällä.olin 3 vanhana jossain näistä junista.tuokslahti oli asema mistä pääsimme… |
799 |
|
|
|
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10.... |
| Etsin lapsuuteni lasten/nuortenkirjaa, jossa tyttö ja hevonen käyvät kirjeenvaihtoa. Muistaakseni tytöllä oli mummola ja hevonen oli siellä. Tyttö näki hevosta… |
251 |
|
|
|
Kirja on Petra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittama Petran paras ystävä (Otava 1973). |
| Nuotit, Sua liikaa rakastan Anita Hirvosen kappale, myös sanat |
882 |
|
|
|
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai... |
| Jälleen etsin runoa. Asiakas kysyi runoa, joka kertoo Myyrä Kustista. Löytyisiköhän sellaista? |
180 |
|
|
|
Kyseessä lienee Heikki Klemetin Myyrä-Kusti, joka löytyy ainakin oppikirjasta Työ ja isänmaa : yläkansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja. |
| Miten voisin löytää lapsuuteeni kuuluneen kirjan, jonka nimeksi muistan "lelujen junamatka", mutta tuolla nimellä ei miltään sivustolta tunnu löytyvän kuvia… |
235 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä Enid Blytonin Lelujen lomamatka? |
| Tuhkimo-sadussa on saksaksi kohta: "Die Guten ins Töpfchen, die Schlechten ins Kröpfchen." Tämä liittyy siihen, kun Tuhkimo saa lintuja avukseen jyviä… |
307 |
|
|
|
Säkeet "maljaan kaikki hyvät, kupuun kehnot jyvät" ovat peräisin Otavan vuonna 1930 julkaiseman kaksiosaisen Grimmin sadut -valikoiman Tuhkimo-suomennoksesta. Sen kääntäjää ei ole mainittu. Teos on sittemmin ilmestynyt yhteisniteenä 1983 ja 2012.
Sadusta on olemassa viljalti muitakin suomennoksia. Otavan nimettömän kääntäjän version ohella seuraavat kuuluvat niihin, joihin todennäköisimmin törmää:
Lasten- ja kotisatuja -kokoelmaan (Karisto, 1927) sisältyvässä Helmi ja Aune Krohnin suomennoksessa vastaava kohta kuuluu seuraavasti: "hyvät kaikki ruukkuhun, huonot kaikki kupuhun!" Kääntäjäkaksikosta Aune on merkitty runoista vastaavaksi, joten säkeet lienevät hänen muotoilemiaan.
Useassa eri satukokoelmassa mukana oleva L. Aron [Inka... |
| Milloin Ukrainan englanninkielisestä nimestä jätettiin the-artikkeli pois? |
463 |
|
|
|
'The Ukraine' on neuvostoaikaisen käytännön mukainen englanninkielinen ilmaus viitattaessa Ukrainan alueeseen. Itsenäinen valtio Ukraina on sen sijaan vain 'Ukraine'. The-artikkelia näkee englanninkielisessä tekstissä silloin tällöin edelleen Ukrainasta puhuttaessa käytettävän, vaikka se olisi pitänyt jättää pois maan itsenäistyttyä.
https://time.com/12597/the-ukraine-or-ukraine/
https://theconversation.com/its-ukraine-not-the-ukraine-heres-why-178748
Official Names of Countries 2022 (worldpopulationreview.com) |
| Minä vuosina Kauniaisissa on ollut Sesto -niminen ruokakauppa? Löysin Seston vanhan hedelmäpussin, jonka punnitustarrassa ei ole vuosilukua, pelkkä päivämäärä,… |
518 |
|
|
|
Kauniaisissa oli Sesto vuosina 1964-2005.
Stockmannin tytäryhtiö Sesto tuli Kauniaisiin, kun se keväällä 1964 osti kuusi C. A. Gustavsonin myymälää. Kauppaan sisältyi viisi Helsingissä sijainnutta liikettä ja Kauniaisten myymälä. Nämä siirtyivät Seston haltuun 1. kesäkuuta. Ensimmäinen Sesto oli avattu Espoossa 1962.
Marraskuussa 1999 Stockmann myi päivittäistavarakauppaa harjoittavan Seston liiketoiminnan Wihuri Oy:n omistamalle Ruokamarkkinat Oy:lle. Toukokuussa 2005 Tradeka-yhtymän vähittäiskauppayhtiö Tradeka Oy ja Wihuri-konsernin Ruokamarkkinat päättivät yhdistää vähittäiskauppatoimintansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Tradeka.
Tradeka päätti liiketoiminnassaan keskittyä kolmeen myymäläbrändiin: Siwa,... |