| Mikä vanha elokuva kyseessä? Kaksi poikaa ovat ystäviä, joista toinen raketeilla leikkiessään loukkaa jalkansa ja se joudutaan amputoimaan. Sairaalassa… |
243 |
|
|
|
Kysymyksessä muistellut juonenkäänteet viittaavat Matti Ijäksen elokuvaan Sokkotanssi (1999).
Sokkotanssi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) |
| Suomalaisten naisten kirjoittamia humoristisia runoja, laulutekstejä tai aforismeja? |
423 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä.
Koskinen, Karoliina: Likkoje jutui (Minerva 2006)
Laaksonen, Heli: useita runokokoelmia
Luhtanen, Sari & Paju, Tiina: Maisa & Kaarina. Naisen nyrkkisäännöt (Otava 2004)
Oksanen, Aulikki: Kootut mustelmat : runoja ja lauluja (WSOY 1992)
Perttula, Pirkko-Liisa: Harmaat pantterit (Otava 2011)
Toppi, Merja: useita runokokoelmia
|
| Mitä hyötyä on oppimisesta, haluaa tietää Valkeavuoren koulun 7E-luokka. |
252 |
|
|
|
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä... |
| Miltä vuodelta on tämä kuva, jossa on Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi? Tarkoitan ensimmäistä kuvaa. https://www.google.fi/search?q=kristiina+halkola&hl=fi… |
223 |
|
|
|
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011). |
| Kuka mahtoi olla nimimerkki Ali, joka kirjoitti artikkelisarjaa "Åbo-brev" Åbo Underrättelser- lehteen 1800-luvun lopulla? |
125 |
|
|
|
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331 |
| Mitkä ovat hyviä kirjoja art nouveau/jugendstil tyylisuuntauksesta? Mielellään suomenkielisiä. |
200 |
|
|
|
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend |
| Miten kuuluu Sirkka Turkan runo "Me kutsumme häntä, mutta hän ei kuule enää..." oikein jaoteltuna ja oikeilla välimerkeillä? |
6119 |
|
|
|
Alun perin Turkan kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (1978) ilmestynyt Jään alla savinen ranta (nimi sisällysluettelosta) on yhdestä kappaleesta koostuva proosaruno. Kullekin riville on ladottu tekstiä palstan laidasta laitaan niin paljon kuin sille on mahtunut. Yö aukeaa kuin vilja sekä Turkan runokokoelmia yksiin kansiin niputtavat Teokset 1973–1983 ja Runot 1973–2004 rivittävät proosatyylisen tekstin kukin eri tavalla, joten lienee sallittua päätellä, ettei rivijako ole runossa merkitsevä tekijä. Runo on välimerkitetty pilkuin ja pistein kuin normaali suorasanainen teksti.
"Me kutsumme häntä..." on runon kolmanneksi viimeisen virkkeen alku. Runo päättyy näin: "Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Hän on matkalla lapsuutensa... |
| Mitä voisi lukea/katsella iäkkään ihmisen kanssa? |
242 |
|
|
|
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia... |
| Mistä löydän sanat ja nuotit vanhaan koululauluun ”Syksy on saapunut kaupunkiin, valot taas heijastuu asfalttiin..” Kiitos:) |
829 |
|
|
|
Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen.
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998)
Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996)
Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988)
Ikivihreät laulut (Otava, 1981)
Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja... |
| Kyselen tallennetta Leonid Bashmakovin säveltämään Lassi Nummin Requiemistä. Ainakin 1989 sen esitti Tampereen Tuomiokirkossa Akateeminen Laulu |
236 |
|
|
|
Tästä Leonid Bashmakovin sävellyksestä en löytänyt äänitettä. Teoksen kantaesitys oli Tampereen tuomiokirkossa 4.6.1989. Tiedot kantaesityksestä ja teoksesta löytyvät Music Finland -sivustolta:
https://core.musicfinland.fi/works/requiem-bca4e44a-8dbc-4380-abdc-97e3…
|
| Elämäkertoja ja muistelmia tavallisista ihmisistä |
317 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä:
Elomaa, Johanna: Sukellus valoon : Mikko Paasi ja uskomaton pelastusoperaatio
Grünfeld, Nina F.: Frida : tuntemattoman isoäitini sota
Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43
Kuegler, Sabine: Viidakkolapsi
McCourt, Frank: Seitsemännen portaan enkeli
Saahko, Lotta-Sofia: Koti kulttuurien välissä
Tuuri, Antti: Mies kuin pantteri : Wahlroosin elämä
Walls, Jeannette: Lasilinna |
| Mitä suomalaiset lukivat, ostivat tai lainasivat eniten vuonna 1984? |
324 |
|
|
|
Näin vanhaa kysytyimpien kirjojen listaa ei taida löytyä Internetistä, vaan ainoastaan painetuista lähteistä.
Kirjastolehdessä 1/1985 on julkaistu ”Painosmenestykset 1984” -listaus, josta löytyvät seuraavat tiedot:
Kotimainen kaunokirjallisuus
Kalle Päätalo, Nuorikkoa näyttämässä (100 000)
Laila Hietamies, Edessä elämän virrat (87 000)
Arto Paasilinna, Ukkosenjumalan poika (47 000)
Eeva Joenpelto, Rikas ja kunniallinen (42 000)
Joni Skiftesvik, Pystyyn haudattu (24 000)
Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja heimolaiset (19 000)
Käännetty kaunokirjallisuus
Alistair McLean, Saalistus Barentsin merellä (55 000)
Belva Plain, Paratiisi liekeissä (33 000)
Desmond Bagley, Erehdysten yö (32 000)
Victoria Holt, Täysikuun metsästäjä (28 000)
Knut... |
| Mikähän on kirja, joka kertoo Tampereesta ja jossa mainitaan Lintumäkiskä? |
93 |
|
|
|
Valitettavasti nämä tiedonmuruset eivät riittäneet johdattamaan oikean kirjan äärelle. |
| Tosikertomuksia Pohjois-Amerikan uudisasukkaiden kohtaamisista intiaanien kanssa |
405 |
|
|
|
Tässä kirjavinkkejä:
Brown, Dee: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen : lännen valloitus intiaanien näkökulmasta (Otava 1973, uusin painos 2016)
Catlin, George: Pohjois-Amerikan intiaanit : kirjeitä ja muistiinpanoja tavoista ja oloista 1832-1839 (Patruuna, 2022)
Kettu, Katja: Fintiaanien mailla (WSOY, 2016)
McClintock, Walter: Mustajalat : elämää intiaanien parissa (Otava, 2004)
Mortensen, Einar Odd: Turkiskauppiaana intiaanireservaatissa : karun kiehtova elämäni Pohjois-Kanadan erämaassa 1925-1928 (Minerva, 2009)
Neihardt, John G.: Musta Hirvi puhuu (Basam Books, 2013)
Thoreau, Henry: Kolme matkaa erämaahan (Alligaattori, 2014) |
| Mikä on englanniksi ärrävika? |
1602 |
|
|
|
Englanninkielinen termi vaikeudelle tuottaa r-äännettä on 'rhotacism'. Se on englantia puhuvassa maailmassa yksi artikulaatiohäiriöihin luettavista puhevioista. Muita vastaavia ovat esimerkiksi l-äänteen tuottamiseen liittyvä 'lambdacism' ja ässävika 'sigmatism' ('lisp').
Rhotacism Definition & Meaning - Merriam-Webster |
| Sauli Lehtonen oli matkalla keikalle Korialle viimeisenä iltanaan. Milloin tuon keikan oli tarkoitus alkaa ja milloin siellä saatiin tieto onnettomuudesta ja… |
1416 |
|
|
|
Sauli Lehtonen oli perjantaina 8.9. Helsingissä nauhoittamassa Kiekkorieha-nimistä televisio-ohjelmaa. Hän oli mukana ohjelmassa Jyväskylän Hockey Teamin edustajana. Nuo kohtaukset leikattiin lopullisesta ohjelmasta pois. "Ohjelma tuli ulos televisiosta seuraavana iltana. Hienotunteisesti Saulin esiintyminen leikattiin pois lähetyksestä. Moni muistaa dramaattisen hetken ruudun ääressä. MTV3 kunnioitti Saulin muistoa pitkällä, pimeällä ja hiljaisella hetkellä."
Nauhoituksen jälkeen Sauli lähti isänsä kanssa Korialle, jossa hänellä oli keikka Kallioniemen lavalla. Sauli pääsi lähtemään jäähallilta aikataulun mukaisesti kello 21:n jälkeen.
Lehtosen oli määrä esiintyä Korialla noin yhdentoista maissa. Kun häntä ei alkanut kuulua, laulajan... |
| Haluaisin tietää, milloin Tampereella tai naapurikunnissa vielä toimi kiertokouluja? Käytettiinkö Antti Jauhon vuonna 1904 - 1905 laatimaa… |
190 |
|
|
|
Tampereen ympäristökunnissa kiertokouluja perustettiin rinnakkain "kiinteiden" koulujen kanssa. Tampereella kansakoulua edelsivät yksityiset lastenkoulut ja tehtaan koulut. Messukylässä, Pirkkalassa, Kangasalla, Lempäälässä, Pälkäneellä ja Vesilahdella ensimmäisiä kouluja olivat 1800-luvun alkupuolella aloittaneet Ahlmanin koulut, joista osa oli kiinteitä ja osa paikasta toiseen kiertäviä. Seurakuntien ja kuntien kiertokoulutoiminta käynnistyi monin paikoin vasta 1870- ja 1880-luvuilla. Se jatkui uuden oppivelvollisuuslain voimaantuloon saakka, joka määräsi alakansakoulut perustettaviksi myös maalaiskuntiin. Pirkkalassa kiertokoulut jatkoivat tämän jälkeenkin vielä vähän aikaa Jokismaan, Pinsiön ja Taivalkunnan piireissä, ja... |
| Lähipäivinä, tammikuun viimeisenä viikonloppuna on "pihabongaus". Mitä lintuja todennäköisimmin havaitaan Tampereella? |
132 |
|
|
|
Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan |
| Olen lukenut kaikki Miika Nousiaisen kirjat ja tykännyt niistä. En keksi mitä seuraavaksi lukisin. Osaatteko suositella jotakin? |
244 |
|
|
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Bagge, Tapani: Miehet asialla
Todelliset tee-se-itse -miehet kertovat. Edesottamukset jatkuvat kirjassa Miehet maailmalla.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Allan Karlsson karkaa vanhainkodista ja saa vahingossa haltuunsa rikollisliigalle kuuluvan matkalaukullisen rahaa. Pian häntä jahtaavat niin poliisit, roistot kuin mediakin.
Peltonen, Juhani: Elmo
Tarina voittamattomasta urheilijasta, joka otteli yksin koko muuta maailmaa vastaan ja kaatui kesken sadan metrin juoksun, mutta voitti silti. Ylenpalttista isänmaallisuutta ja urheilusankaruutta parodioiva teos on kotimainen klassikko.
Ropponen, Markku: Koirapuistoromaani
Kaupunki perustaa salaperäisen testamenttilahjoituksen... |
| Kysyisin, onko Verdin oopperan Il Trovatore kappaleeseen, jonka nimi englanniksi on Home to our Mountains, olemassa suomenkielisiä sanoja tai onko kappaleelle… |
288 |
|
|
|
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :... |
Kysy kirjastonhoitajalta