| Milloin toimi ja minkälaisella profiililla kustantamo Artko? Täydelliseltä nimeltään Uusi kirjapaino Artko tai Uusi kivipaino Artko? Missä sijaitsi? |
488 |
|
|
|
Oy Artko Ab oli tamperelaisen Uusi Kivipaino Oy:n vuonna 1947 perustama tytäryhtiö, joka kustansi mm. lastenkirjoja, postikortteja, seurapelejä ja pelikortteja. Artko-nimi tuli Uuden Kivipainon omistaneen Artkosken suvun nimestä. Kun Artko Oy lakkautettiin, sen kustannustoimintaa jatkoi ensin vuonna 1970 Esa Mattisen omistama tmi Artko ja sen seuraajana 1977-82 Oy Mallasjuoman omistama uusi Artko Oy, joka fuusioitiin emoyhtiöönsä 1982.
1982 Artkosket perustivat Satukustannus Oy:n (aluksi ky), jonka aputoiminimi oli Artko.
Kansallisbibliografiasta löytyy alkuperäisen Artkon kustantamia kirjoja vuosilta 1947-84, kaunokirjallisuutta 138 ja tietokirjallisuutta 68 nimekettä.
Uuden Kivipainon tytäryhtiöihin kuului myös vuosina 1954-69... |
| Iäkäs isäni muistelee sodanaikaisia lauluja. "Kun Hitler alkoi Balkanilla lakaista (...) odotettiinkin jo pääsiäistä vakaista..." Laulussa on myös maininta… |
331 |
|
|
|
Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista.
Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen... |
| Kuka on kirjoittanut runon (tai sadun?) vaihtopäistä; kuinka kiva olisi jos voisi vaihtaa päätä ja katsella maailmaa eri tavalla, jos kaikkien päät olisivat… |
137 |
|
|
|
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin... |
| Miksi ihmettelyä sanotaan myös päivittelemiseksi? |
638 |
|
|
|
Nykypäivittely on sangen moniulotteista toimintaa. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy sille koko joukko merkityksiä: ihmetellä, hämmästellä, ällistellä ääneen (tav. monisanaisesti); harmitella, siunailla, surkutella, voivotella; ihastella. Varhaisin näistä päivittelyn merkitysulottuvuuksista lienee surkutella; tässä merkityksessä siihen voi törmätä esimerkiksi Kalevalan 22. runossa: "Anna huolia hevosen, murehtia mustan ruunan, rautasuisen surkutella, suuripäisen päivitellä!"
Surkutteluna päivittelyn näkee myös Christfrid Ganander, jonka Nytt finskt lexiconissa (1787) sana sai ensimmäisen kirjallisen esiintymänsä. Gananderin teos oli ensimmäinen suomen kielen sanakirja, jossa kuvattiin sanojen käyttöä laajasti esimerkkiaineiston... |
| MistäTamara Lundin laulamasta operettikappaleesta on peräisin teksti: "Joskus lasi sampanjaa ujon sydämen rohkaisee laulamaan..." Myös itse operetti pitäisi… |
389 |
|
|
|
Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.
Lähteitä:
Frülingsparade Operetten-Lexikonissa:
https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1
Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-... |
| Miten menee kokonaisuudessaan tämä runo: Samuel Taylor Coleridge: "neuvo on kuin lunta, mitä pehmeämmin se putoaa, sitä kauemmin se kestää ja sitä syvemmin se… |
240 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and... |
| Mikä mahtaa olla sanonnan "mennä kuin kuumille kiville" alkuperä? Siinähän viitataan jonkin tuotteen kovaan kysyntään, mutta itse sanonta ei tunnu käyvän… |
2590 |
|
|
|
Kirjassaan Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat Pasi Heikura kirjoittaa, että sanonnan alkuperä on hämärä. Hän kuitenkin esittää arvelun, että se voi liittyä jotenkin saunakulttuuriin – "kuumia kiviä esiintyy Suomen oloissa lähinnä lämmitetyissä saunoissa". Heikura osunee tässä oikeaan: esimerkiksi Matti Kuusen toimittamasta Suomen kansan vertauksia -kirjasta löytyy Perhosta kerätty ilmaus "Hävis ku rasva kuumilta kiviltä". Kun jotakin ostetaan paljon, se hupenee kuin kuumille kiville laitettu perholainen rasva. |
| Etsin kirjaa, jota äitini luki minulle 1994-1998 vuosina. Kirjassa on poika tai nuorimies, joka joutuu kahden noidan mökkiin tai menee sinne vapaaehtoisesti… |
319 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Tord Nygrenin Vekkuli ja hänen veljensä (Weilin+Göös, 1987). Siinä nokkela Vekkuli palauttaa kuninkaalle noitien varastaman lyhdyn, kultasarvisen pukin ja ruusuliivin - ja saa palkaksi kuninkaan herttaisen tyttären. |
| Luin lapsena 60-70 luvulla kirjaa Eevasta, joka päättää muuttaa yksinäisen elämänsä suunnan. Mistähän kirjasta on kyse? |
180 |
|
|
|
Täysin kuvausta vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.
Lähimmäksi osui Ursula Aspegrenin Vempelikeetus ja tasapaksut (Tammi, 1948), jonka sisällöstä Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo näin: "Yhteiskoulun kolmasluokkalaiset Eeva ja kertomuksen minä päättävät perustaa yhdessä Mairen ja Ainon kanssa Vempelikeetus-nimisen kerhon, jonka yksi säännöistä on se, että erottamisen uhalla ei saa olla poikien (tasapaksut) kanssa tekemisissä tai seurustella eli olla poikamallu. Sääntöihin kirjataan muun muassa, että kerhon tarkoituksena on estää tasapaksujen kepposten onnistuminen, tehdä yksi hyvä työ salaa päivässä ja seikkailla. Tasapaksuista etenkin Salamanteri (Santeri) ja Herodes (Yrjö) aiheuttavat minäkertojalle ja Eevalle... |
| Löytyisikö kirjoja survivalismista eli selvitymisestä kriisissä/katasfofissa jne. tai luonnossa selvitymisestä |
465 |
|
|
|
Tässä kirjallisuutta aiheesta.
Bourdache, Kaci: Turvallinen koti : varautuminen ja väestönsuojelu taloyhtiössä (Kiinteistömedia, 2022)
Guerrero, Miguel: Opas kriisitilanteisiin (Karttakeskus, 2022)
Jormanainen, Juha: Selviydy äärioloissa (Metsäkustannus, 2018)
Källman, Stefan: Selviydy luonnon ehdoilla : retkeilijän turvallisuusopas (Karisto, 2001)
Tynkkynen, Timo: Omavaraisuus ja selviytyminen (Books on Demand, 2022) |
| Jos sukulainen on kuollut 13.8.1917 ja on asunut Jääskissä. Mistä saisin tiedon mihin hän on menehtynyt? |
389 |
|
|
|
Kaivattu tieto saattaisi löytyä Kansallisarkiston Karjala-tietokannan kuolleiden ja haudattujen luetteloista:
Tarkennettu haku - Kansallisarkisto | Katiha
|
| Aloin muistelemaan cd-levyä, jonka omistin noin 20 vuotta sitten. Se oli kokoelmalevy, ulkomaalaisia hittejä taisi olla. Siinä oli ainakin who let the dogs… |
134 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä ehkä ollut Edel Records Finlandin julkaisema Dance Club 2001 -CD?
Various - Dance Club 2001 | Releases | Discogs |
| Löytyisikö suomenkielistä nimeä näille kahdelle australialaiselle käärmelajille: Antaresia childreni ja Pseudechis porphyriacus? |
259 |
|
|
|
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (... |
| Luin nuorempana (n. 2005-2010) Heinolan kaupunginkirjastossa nuortenkirjan, jonka nimi on päässyt unohtumaan ja haluaisin löytää taas teoksen! Kirjassa oli… |
247 |
|
|
|
Muistelemasi kirja on Inga Röningin Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (Tammi 2005). Kirjassa seikkailevat Konsta ja hänen kissansa Tilliäinen, Pölypallo Böltsi ja kummitus Arhippa. |
| Koska viimeksi Armand Duplantisin tulos on jäänyt alle kuuden metrin? |
130 |
|
|
|
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81). |
| Miten voisi kertoa 7-vuotiaalle tytölle hänen ikätasonsa mukaisesti, että mitä on autismi? Häntä se rupesi kiinnostamaan kun hän sai tietää, että hänen… |
640 |
|
|
|
Tarjolla on joitain lapsille suunnattuja autismia käsitteleviä kirjoja, jotka voisi ottaa autismikirjosta kertomisen avuksi. Tässä PIKI-kirjastojen valikoimista muutamia:
Michèle Larchez, Ystäväni Aapo, jolla on autismi [tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille]
Suvi Piiparinen, Ilona ja Mysteeri-Masa [tuo tutuksi autismikirjon piirteitä ja ymmärtämystä erilaisuudesta]
Rose Robbins, Minä ja minun siskoni [kuvakirja elämästä autistisen siskon kanssa]
Rose Robbins, Puhuminen ei ole minun juttuni [jatkoa kirjalle Minä ja minun siskoni]
Anneli Yliherva, Tetti ja kaverit [soveltuu parhaiten 4–6-vuotiaille ja koulutulokkaille] |
| Onko Turkin ihmisoikeustilannetta ja sananvapautta otettu esille nykytilanteessa? |
304 |
|
|
|
Jos tarkastellaan asiaa painetun aineiston ja kirjaston kokoelmien kautta, näyttää Turkin ihmisoikeus- ja sananvapausasioita koskeva keskustelu olleen aktiivisimmillaan 1990-luvun jälkipuoliskolla ja kuluvan vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. "Nykytilanne" ei ainakaan toistaiseksi ole tuottanut mainittavasti uutta kirjallista aineistoa aiheesta, toisin kuin vaikkapa Ukrainaan ja nyky-Venäjään liittyvät kysymykset.
Tuoretta verkkojuttelua aiheesta toki löytyy, mutta tätä analyyttisempaa kirjallista materiaalia kaipaava joutuu valitettavasti tinkimään tarkastelunäkökulman ajankohtaisuudesta ja tyytymään enemmänkin nykytilannetta taustoittavaan aineistoon.
Turkki-kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastossa:
Toni Alaranta, ... |
| Margariini - Kasvirasvalevite. Ovatko kaksi eri asiaa vai sama asia kahdella nimellä: perinteisellä ja modernimmalla? |
669 |
|
|
|
Pelkästään kasvirasvoista tehdyt margariinit eli kasvimargariinit erottaa kasvirasvalevitteistä oikeastaan vain tuotteen rasvaprosentti. Suomessa margariinin rasvapitoisuus on 40, 60 tai 80%. Jos rasvaprosentti on jokin muu, nimityksenä on rasvalevite.
Lähde:
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja |
| Mikä oli kotimainen hyvät arvostelutkin saanut romaani, jossa minäkertojana ja päiväkirjan pitäjänä oli mies, joka toimi sodan ajan mielialatarkkailijana?… |
192 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007).
Ansari | Kirjasampo |
| Suomessa ja virossa ei substantiiveja jaeta sukuihin. Entä muut sukukielet, kuten unkari tai saame? Vrt. ruotsin en/ett, saksan der/die/das, ranskan un/une. |
227 |
|
|
|
Kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä yhdistää se ominaisuus, että niissä ei ole kieliopillista sukua.
"Pitkälle sodanjälkeisiin aikoihin saakka oli tavallista eri kieliä (mm. uralilaisia) kuvattaessa mainita, että niissä ei ole kieliopillista sukua, vaikka tämä kategoria esiintyy maailman kielten selvässä vähemmistössä (jos kohta juuri sellaisissa historiallisesti tärkeissä kuin indoeurooppalaiset ja seemiläiset)."
Lähde:
Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat |
Kysy kirjastonhoitajalta