| Haluaisin lisätietoa ja nimen tarkoituksen seuraavista nimistä: Saija, Riina, Reija, Taimi, Jenni, Lassi, Tapio, Joonas. Ehkä linkki internetissä? |
4070 |
|
|
|
Mainitsemistasi nimistä löytyy tietoa monista eri lähdeteoksista. Tässä vastauksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Kustaa Vilkuna, Etunimet (4. uud. laitos 2005) ja Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Vastaukseen on kirjattu tiivistetysti se, mitä lähdeteokset nimistä kertovat.
SAIJA:
Sekä Kustaa Vilkuna että Pertti Lempiäinen pitävät nimeä Saaran kutsumanimenä. Saaralla ja Saijalla oli yhteinen nimipäivä vuoteen 1972. Sen jälkeen Saijan nimipäivä vaihtui äänteellisesti samankaltaisen Saila-nimen kanssa samaksi päiväksi 4.10.
RIINA:
Lyhentymä Katariina-nimestä. Lisäksi kutsumamuoto muistakin Riina-loppuisista nimistä (esim. Severiina). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Riinan Makrina-nimeen. Makrina, lat. Macrina,... |
| Miten saan kirjastot.fi - sivulta etelä-pohjanmaan alueella olevat vapaat, kirjastovirkailijan työpaikat omaan sähköpostiini? Linkki hukassa! |
1122 |
|
|
|
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
|
| Mistähän löytyisi tietoa berliiniläisistä 1800-luvun lopun tavarataloista? Sellaisista, jotka edustavat uusgoottilaista tyyliä. |
819 |
|
|
|
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
|
| Mistä löytäisin Nuorisoseuran marssin sanat ja sävelen? |
1334 |
|
|
|
Tarkoittanet Nuorisoseuralaismarssia. Marssin sanat ja sävel löytyvät ainakin laulukirjoista Laulun taika, Keskipohjalaisten laulukirja ja Nuoret laulajat.
|
| Suomessa @-merkistä käytetään kissanhäntä -nimitystä. Ruotsissa ja Saksassa se on apinanhäntä ja norsunkärsä. En muista kummassa maassa on kumpi. Mitä… |
2080 |
|
|
|
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
|
| Onko teillä kirjallisuutta Jaakko Ilkan suvusta ja jälkeläisistä? |
1925 |
|
|
|
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
|
| Intialainen pää-, niska-, hartia- ja käsihieronta? |
879 |
|
|
|
Intialaisesta hieronnasta on tehty ainakin seuraava suomenkielinen teos:
Pusa, Satu: Intialainen päähieronta : elämänilon lähteille stressipesulla, 2004.
Lisäksi mm. seuraavista artikkeleista löytyy tietoa intialaisesta hieronnasta:
Kivinen, Raija: Stressi sulaa hoitaviin käsiin. Voi hyvin 2003, nro 6.
Peiponen, Katja: Suomalaisille intialaista hierontaa. Kotilääkäri 1985, nro 9.
Monien eri yritysten internetsivuilla esitellään intialaista päähierontaa. Näitä sivuja löytyy mm. Googlen hakupalvelulla http://www.google.fi/ Kirjoita hakulaatikkoon: "intialainen päähieronta"
|
| Tyttäreni sai kasteessa nimen Siiri Iida Amanda. Mitä nimet merkitsevät ja mistä ne ovat peräisin? |
2226 |
|
|
|
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
|
| Miksi Michelangelon Mooses-patsaassa on sarvet päässä? |
2785 |
|
|
|
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on... |
| Mistä löytäisin tietoa "Sallingboens" sanasta? |
1208 |
|
|
|
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
|
| Miten saan tehtyä haen työpaikkaa -ilmoituksen kirjastot.fi -sivuille? |
959 |
|
|
|
Kirjastot.fi:n Ammattikalenterissa (http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/ ) saa työhakuilmoituksensa julkaistua lähettämällä työnhakutekstin ja yhteystietonsa sähköpostitse Kirjastot.fi-toimitukseen osoitteella toimitus@kirjastot.fi .
|
| Löytyisikö elämänkerrallisia tietoja Walt Disneystä? |
1058 |
|
|
|
Walt(er) Elias Disney syntyi vuonna 1901 ja kuoli 1966. Hän oli amerikkalainen animaatioelokuvien tekijä ja tuottaja. Hän sai elokuvistaan 29 Oscar-palkintoa. Alla olevista lähteistä löydät lisää tietoa.
Otavan suuri ensyklopedia, osa 2, s.884-885, 1977.
Spectrum tietokeskus, osa 2, s.405, 1976.
Thomas, Bob: Walt Disneyn elämäkerta, 1991.
Kotiliesi 7/03, Walt Disney : lannistumaton unelmoija s. 50-54
Suomen elokuva-arkisto http://www.sea.fi/esitykset/syksy95/disney.html
|
| Löytyykö elämänkerrallista tietoa Spede Pasasesta? |
1289 |
|
|
|
Tommi Aitio on kirjoittanut Pertti "Spede" Pasasesta elämäkerrallisen teoksen Spede : Pertti Pasasen elämä. Tammi, 2002.
Tietoa löytyy myös kirjasta Kansallisgalleria, Suuret suomalaiset, osa 5 Moderni Suomi. WSOY 1997. siv. 148-151.
Lisäksi Spedestä löytyy tietoa Internetistä osoitteista: http://www.sea.fi/lahikuvassa/inmemoriam/spede.html
http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=323
http://www.spede.fi/
|
| Löytyykö elämänkerrallisia tietoja Vesa-Matti Loirista? |
2049 |
|
|
|
Näyttelijä ja muusikko Vesa-Matti Loiri on syntynyt 4.1.1945 Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen teatterikoulussa 1963-1966 ja toiminut näyttelijänä sekä Helsingin että Turun kaupunginteattereissa. Hän on tunnettu näyttelijänä ja muusikkona, nykyään hän toimii freelancerina.
Ylen www-palvelussa Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina kerrotaan Vesa-Matti Loirin elämästä ja urasta http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=324
Lisätietoja löytyy myös kirjoista ja artikkeleista:
Elokuvakirja. Mitä-missä-milloin -sarja. Helsinki : Otava, 1972.
Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset. Osa 5. Porvoo: WSOY; 1997. S. 150.
Suomen kansallisfilmografia 7, 1962-1970. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1998. S. 160-162.
Uuno Turhapuro... |
| Mistä löytyisi nuotti sellaiseen lauluun kuin Tyttärelleni (en ole varma, onko oikea nimi)? Tämän laulun laulaa kai Helka Hyvönen tai Hyttinen (sukunimestä en… |
1197 |
|
|
|
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
|
| Mitä tarvitsen, jotta voin varata kirjan internetin kautta? |
984 |
|
|
|
Päästäksesi varaamaan kirjoja tai uusimaan lainoja Seitti-kirjastojen internet-palvelun kautta,
sinulla on oltava salanumero. Saat sen Seitti-kirjastosta, joita ovat Seinäjoen kaupunginkirjasto sekä Nurmon ja Kuortaneen kunnankirjastot. Salanumeroa ei anneta puhelimitse eikä sähköpostitse tietoturvasyistä.
Kun olet hakenut kirjastosta salanumeron, voit mennä osoitteeseen
http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 Tältä sivulta voit tehdä hakuja kirjaston aineistoon tai katsella omia tietojasi. Omia lainoja ja varauksia pääset katsomaan painamalla vasemmassa reunassa olevaa Omat tiedot -linkkiä. Ohjelma kysyy asiakastunnuksen (kirjastokortissa viivakoodin alapuolella) ja salasanan. Painamalla kirjaudu sisään -painiketta... |
| Löytyisikö kirjallisuutta (artikkeleita ja tutkimuksia) koskien rasitesopimusta ja rasitteen perustamista? |
1248 |
|
|
|
Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 895/99. Asetus löytyy Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990895000
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. tällaisia teoksia hakusanalla rasite ja rasitteet. Linda on käytettävissä kirjastossa.
Wainio, Mikko. Kiinteistökirjaamisjärjestelmistä ja niiden kehityksestä Pohjoismaissa : kaksi näkökulmaa. Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja 53.
Asemakaava-alueen kiinteistötekniikka / SKTY:n kiinteistöinsinöörien kerho ; kirj.: Vuokko Eerolainen ... et al. Helsinki : Suomen kuntatekniikan yhdistys, 2002. Julkaisu / Suomen kuntatekniikan yhdistys n:o 17.... |
| Löytyykö kirjastosta Ilkka-sanomalehden 30.8.2001 ja sitä vanhempia numeroita ja miten niitä saa käyttöönsä? |
1251 |
|
|
|
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
|
| Etsin kirjaa nimeltä Alajärven suojeluskunta. |
1233 |
|
|
|
Yliopistokirjastojen yhteistietokannan Lindan mukaan teosta
Rintala, Eetu. Alajärven suojeluskunta.
Alajärvi : Alajärven suojeluskunnan historiatoimikunta, 1981.
löytyy useammasta Suomen yliopistonkirjastosta, mm. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta.
Teosta löytyy myös maakuntakirjastojen yhteistietokannan Mandan mukaan mm. Lahden, Oulun, Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa teosta ei valitettavasti ole.
Teoksen voi tilata kaukolainana oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
|
| Etsin tietoa Suezin kriisistä. Olisiko jossakin kirjassa tai lehdessä paljon tietoa? |
1559 |
|
|
|
Suezin kriisihän puhkesi loppuvuonna 1956, kun Suezin kanava kansallistettiin. Kriisistä on tietoa ainakin seuraavissa teoksissa:
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 22, s.288-296, 1984.
Maailmanhistorian pikkujättiläinen, s.903-904, 1988.
Otavan suuri maailmanhistoria, osa 18, s.145-147, 1986.
Suuri maailmanhistoria, osa 14, s.62-63, 1983.
Sadat, Anwar el-: Presidentin ääni, s.139-144
|
Kysy kirjastonhoitajalta