| Löytyykö Seinäjoen kirjastosta Magnus Lindbergistä tietoa esim. CD/kasetti? Tai tietokirjoista tietoa? |
571 |
|
|
|
Magnus Lindbergistä löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Stenius, Caterina: Chaconne : Magnus Lindberg ja uusi musiikki, 2006.
Ammatti: säveltäjä : 2006 : yhdentoista suomalaisen säveltäjän puheenvuoro aikamme musiikista, 2006.
Suomen musiikin historia 4 : aikamme musiikki : 1945-1993 / Mikko Heiniö, 1995.
Myös esim. seuraavissa aikakauslehdissä on artikkeleita Magnus Lindbergistä:
Classica 2003:3, s. 64-65 (Arffman, Jari: Oman itsensä insinööri : Magnus Lindberg haastateltavana).
Rondo 2002:4, s.16-21 (Hautsalo, Liisamaija: Magnus Lindberg korostaa nyt käytännön muusikkoutta).
Classica 2002:1, s. 9-11 (Bsehania, Edward C.: Kaksoismuotokuva : brittitoimittaja tapasi ajankohtaiset ystävykset Magnus Lindbergin ja Esa-Pekka Salosen).... |
| Minulla on kirja hukassa. En muista kirjan nimeä enkä tekijää. Tässä kirjasta vähän: Kirjan nimi on tyyliä "Rouva X:n vauhdikas päivä". Kirja kertoo ensinnäkin… |
1826 |
|
|
|
Kuvailemasi kuvakirja on Margaret Mahyn Kunnon isoäidin vauhdikas päivä. se on ilmestynyt Kustannus-Mäkelä Oy:n suomentamana vuonna 1993.
|
| Olemme siskoni kanssa miettineet voiko jostain hakea jonkin kirjoittajan kirjasarjoja. Esim. Merja Jalon sarjat ja siskoni lukee nuorten aikuisten kirjoja niin… |
1092 |
|
|
|
Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
|
| Voisitko kertoa, mitä kirjoja Merja Jalon Hopeaori-sarjaan kuuluu? Tai antaa linkin, mistä löytää kyseisen listan.. |
1989 |
|
|
|
Merja Jalo kirjoittaa neljää hevosaiheista sarjaa. Ne ovat Haavikon ravitalli, Nummelan ponitalli, Nea ja Markus. Sarjoista laajin on Nummelan ponitalli, johon myös kirja Hopeaori kuuluu. Nummelan ponitalli -sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt jo 55 osaa. Osien järjestyksen saat tietää esim. teoksesta "Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat", jonka löydät kirjastosta. Myös sarjaa kustantaneen WSOYn www-sivulta löydät tietoa sarjan kirjoista osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-30221-X .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta useita kertoja. Aikaisemmat vastaukset, joissa kerrotaan myös Nummelan ponitalli -sarjasta löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/... |
| Tarvitsisin selkokielen käyttäjien kokemuksia selkokielestä: esim. miten selkokieli on helpottanut heidän elämäänsä. Mistä voisin lukea selkokielen käyttäjien… |
1592 |
|
|
|
Varsinaisia kokemuksia ja haastatteluja ei suoranaisesti löytynyt, mutta ohessa listatuissa teoksissa on mm. tutkimustietoa selkosovellusten käytöstä.
Teoksessa Selkoa selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 1994) löytyy artikkeleita selkosovellusten käytöstä, mm. kehitysvammaisten lukuryhmätoiminnasta, selkokieli vanhusten käytössä, selkokieli afaatikon kuntoutuksessa ja ulkomaalaisten opetuksessa.
Myös kirjassa Teksti, joka rakastaa lukijaansa : kirjoituksia selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 2000) on artikkeleita liittyen aiheeseen: mm. Irja Vinnin ja Ari Sainion artikkeli "Selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen kehitysvammaisilla". Teoksessa esitellään myös erilaisia tutkielmia selkokielestä, esim.... |
| Olen yrittänyt etsiä tietoa suomalaisesta kirjallisuudesta 1940-luvulla. Mistä saisin tietoa tästä aiheesta? Internetistäkään ei tunnu löytyvän yhtään sopivaa… |
1446 |
|
|
|
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
|
| Etsin Sveitsin ilmastodiagrammia, eikä sitä löydy mistään. |
2615 |
|
|
|
Sveitsin ilmastodiagrammi löytyy ainakin Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan osasta 11, sivulta 425.
Vähän eri tyyppinen diagrammi löytyy englanninkielisestä kirjasta The Dorling Kindersley World reference Atlas, s.516.
Tietoa Sveitsistä ja sen ilmastosta löytyy seuraavilta Internetsivuilta:
http://www.smt.fi/matkalle/kohdeoppaat/zurich.html
Lisätietoa englanniksi:
http://www.about.ch/geography/climate/index.html
http://www.geographyiq.com/countries/sz/Switzerland_climate_f.htm
http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Switzerland/Climate/
|
| Kuinka monta Uppo-Nalle -kirjaa Elina Karjalainen on kirjoittanut (niitä pienille lapsille tarkoitettuja ei välttämättä lasketa)? |
3630 |
|
|
|
Elina Karjalaisen Uppo-Nalle -kirjoja on ilmestynyt seuraavasti:
1. Uppo-Nalle. WS 1977
2. Uppo-Nallen talviturkki. WS 1978
3. Uppo-Nalle ja setä Tonton. WS 1981
4. Uppo-Nalle ja Nukku-ukko. WS 1982
5. Uppo-Nalle eksyksissä. WS 1984
6. Uppo-Nalle laulujen laineilla. WS 1986
7. Uppo-Nalle ja erakko. WS 1987
8. Uppo-Nalle ja kultahippu. WS 1989
9. Uppo-Nalle ja Merikarhun tytär. WS 1990
10.Uppo-Nalle ja Pikkuponi. WS 1992
11.Uppo-Nalle ja Kumma. WS 1993
12.Uppo-Nalle ja sukelluskello. WS 1994
13.Uppo-Nalle ja Linnan juhlat. WS 1995
14.Uppo-Nallen iltasadut. WS 1997
15.Uppo-Nallen juhlakirja. WS 2000
16.Uppo-Nallen pojat Australiassa. WS 2001
17.Uppo-Nalle ja uudet ystävät (mukana cd-levy). WS 2005
Lisäksi Uppo-Nalle -kirjoista on ilmestynyt... |
| Onko minkäänlaisia automyyntiin liittyviä kirjoja olemassa? |
2487 |
|
|
|
Alla olevat kirjat käsittelevät automyyntiä:
Nimeke: Autojen kauppa
Julkaistu: [Helsinki] : Edita, 1996
Ulkoasu: 82 s. : kuv. ; 25 cm
Sarja: (Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisuja, ISSN 1235-2594 ; 7)
Kohdeyhteisö: Kuluttajavalituslautakunta - ratkaisut
Asiasana: kuluttajansuoja - autot - kauppa (ysa)
kuluttajariidat - autot - kauppa (ysa)
autot - ostajat - kuluttajansuoja (ysa)
autot - kuluttajansuoja - kauppa (ysa)
autot - kuluttajariidat - kauppa (ysa)
ostajat - autot - kuluttajansuoja (ysa)
Tekijät: DUFVA, MARKKU
Nimeke: Autokauppa
Julkaistu: Helsinki : Teollistamisrahasto, 1993
Ulkoasu: [2] s., 21, [10] lehteä : kuv.
Sarja: (Toimialakatsaus / Teollistamisrahasto, Autokauppa ; 1992)
Asiasana: AUTOT - KAUPPA (ysa)
AUTOT - MYYNTI... |
| Haluaisin lisätietoa ja nimen tarkoituksen seuraavista nimistä: Saija, Riina, Reija, Taimi, Jenni, Lassi, Tapio, Joonas. Ehkä linkki internetissä? |
4097 |
|
|
|
Mainitsemistasi nimistä löytyy tietoa monista eri lähdeteoksista. Tässä vastauksessa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia: Kustaa Vilkuna, Etunimet (4. uud. laitos 2005) ja Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999). Vastaukseen on kirjattu tiivistetysti se, mitä lähdeteokset nimistä kertovat.
SAIJA:
Sekä Kustaa Vilkuna että Pertti Lempiäinen pitävät nimeä Saaran kutsumanimenä. Saaralla ja Saijalla oli yhteinen nimipäivä vuoteen 1972. Sen jälkeen Saijan nimipäivä vaihtui äänteellisesti samankaltaisen Saila-nimen kanssa samaksi päiväksi 4.10.
RIINA:
Lyhentymä Katariina-nimestä. Lisäksi kutsumamuoto muistakin Riina-loppuisista nimistä (esim. Severiina). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Riinan Makrina-nimeen. Makrina, lat. Macrina,... |
| Miten saan kirjastot.fi - sivulta etelä-pohjanmaan alueella olevat vapaat, kirjastovirkailijan työpaikat omaan sähköpostiini? Linkki hukassa! |
1127 |
|
|
|
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
|
| Mistähän löytyisi tietoa berliiniläisistä 1800-luvun lopun tavarataloista? Sellaisista, jotka edustavat uusgoottilaista tyyliä. |
825 |
|
|
|
Suomalainen arkkitehti Sigurd Frosterus on käsitellyt berliiniläistä Wertheimin tavarataloa jo vuonna 1905 esseessä "Berlin-rapsodi". Se on julkaistu suomeksi Taide-lehdessä 1993: 6. Frosterus suunnitteli Stockmannin tavaratalon. Hänen suunnitelmistaan ja mm. berliiniläisistä esikuvistaan löytyy tietoa Kimmo Sarjeen väitöskirjasta "Sigurd Frostetuksen modernin käsite", Valtion taidemuseo 2000, eit. 141-
Anna Kortelainen teos "Päivä naisten paratiisissa", WSOY 2005 antaa varmaan myös virikkeitä. Kummankin teoksen lähdelutteloihin kannattaa perehtyä.
|
| Mistä löytäisin Nuorisoseuran marssin sanat ja sävelen? |
1341 |
|
|
|
Tarkoittanet Nuorisoseuralaismarssia. Marssin sanat ja sävel löytyvät ainakin laulukirjoista Laulun taika, Keskipohjalaisten laulukirja ja Nuoret laulajat.
|
| Suomessa @-merkistä käytetään kissanhäntä -nimitystä. Ruotsissa ja Saksassa se on apinanhäntä ja norsunkärsä. En muista kummassa maassa on kumpi. Mitä… |
2130 |
|
|
|
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
|
| Onko teillä kirjallisuutta Jaakko Ilkan suvusta ja jälkeläisistä? |
1936 |
|
|
|
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on seuraavat kirjat, jotka sisältävät tietoja Jaakko Ilkan suvusta
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; julk. Ilmajokiseura ry. 1979, Lahti
Sarvela, Jaakko: Jaakko Ilkan suku ; 2. täyd. painos (Jaakko Ilkan jälkeläisten sukuyhdistys), 1987 Kurikka
Aitola, V.-P.: Ilkan suku : Jaakko sarvelan laatiman sukuluettelon rekistereitä, laat.V-P Aitola, 1979
Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 41 ; toim. Aarno Tertti et al., 1980
|
| Intialainen pää-, niska-, hartia- ja käsihieronta? |
890 |
|
|
|
Intialaisesta hieronnasta on tehty ainakin seuraava suomenkielinen teos:
Pusa, Satu: Intialainen päähieronta : elämänilon lähteille stressipesulla, 2004.
Lisäksi mm. seuraavista artikkeleista löytyy tietoa intialaisesta hieronnasta:
Kivinen, Raija: Stressi sulaa hoitaviin käsiin. Voi hyvin 2003, nro 6.
Peiponen, Katja: Suomalaisille intialaista hierontaa. Kotilääkäri 1985, nro 9.
Monien eri yritysten internetsivuilla esitellään intialaista päähierontaa. Näitä sivuja löytyy mm. Googlen hakupalvelulla http://www.google.fi/ Kirjoita hakulaatikkoon: "intialainen päähieronta"
|
| Tyttäreni sai kasteessa nimen Siiri Iida Amanda. Mitä nimet merkitsevät ja mistä ne ovat peräisin? |
2261 |
|
|
|
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
|
| Miksi Michelangelon Mooses-patsaassa on sarvet päässä? |
2815 |
|
|
|
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on... |
| Mistä löytäisin tietoa "Sallingboens" sanasta? |
1217 |
|
|
|
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
|
| Miten saan tehtyä haen työpaikkaa -ilmoituksen kirjastot.fi -sivuille? |
965 |
|
|
|
Kirjastot.fi:n Ammattikalenterissa (http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/ ) saa työhakuilmoituksensa julkaistua lähettämällä työnhakutekstin ja yhteystietonsa sähköpostitse Kirjastot.fi-toimitukseen osoitteella toimitus@kirjastot.fi .
|
Kysy kirjastonhoitajalta