Olen yrittänyt etsiä tuloksetta suomennosta Frank Herbertin Dyyni-trilogian ensimmäisessä osassa (ehkä jo ensimmäisessä luvussa?) esiintyvästä Bene Gesserit … |
2598 |
|
2.9.2015 |
|
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
|
Tällainen vanha kansakoulu laulu joskus 60.luvulta caffee ällös juo kahvia.ompi lapsille se myrkkyä heikontaa ja posket kalventaa,ällös oo mummo mi kahvista… |
1499 |
|
9.6.2015 |
|
Kysymyksessä on suomalainen kansanlaulu nimeltä K-A-H-V-I-A.
Sanat ja sävel on mm. teoksessa On meillä nasta täti: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä.
|
Minä vuonna oli Porissa lentäjien juhannus. Esiintyjänä mm. Vesa Matti Loiri, Kirka, Reijo Salminen, Kristian, Ernos, Kristiina Hautala, sekä Jarkko, ja Laura |
964 |
|
5.6.2015 |
|
Vuosi oli 1969.
Lähde: Satakunnan Kansa
|
Mitä sana vaha tarkoittaa? Raumalla sana esiintyy kadunnimistössä, esim. Avainvahe. Vaheet ovat Raumalla lyhyitä, päättyviä katuja, mutta mitä sana alunperin… |
2785 |
|
7.3.2015 |
|
Hei, kysymyksesi sisältää sekä sanat vaha että vahe. Rauman kadunnimien kohdalla vahe tarkoittanee kahden rakennuksen välistä solaa, kujaa. Sen alkuperänä pidetään viron kielen vahe-sanaa (ero, väli). Vahat taasen ovat suuria siirtokiviä, jotka ovat maastossa erottuvina toimineet usein pitäjän rajojen välisinä rajakivinä. Molemmat sanat esiintyvät meillä lounaismurteissa. (Lähde: Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja)
|
Kuka oli/on Henrikki Uitonniemi? Kirjoitti pakinoita/kolumneja ainakin Apu-lehteen ja Suomen Kuvalehteen 1950-60 -luvuilla. Minkäänlaisia henkilötietoja en ole… |
445 |
|
18.2.2015 |
|
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
|
Mistä löytyisi Kristallivirta-laulun nuotit? |
3631 |
|
2.2.2015 |
|
Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta:
Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
|
Mistä muualta wikipedia poislukien löytäisin tietoa kirjailija Antoine de Saint-Exuperystä? |
474 |
|
17.1.2015 |
|
Satakirjastojen aineistorekisteristä https://www.satakirjastot.fi/web/arena löytyvät mm. seuraavat kirjat, joissa käsitellään Saint-Exuperyn teoksia ja elämää:
Saint-Exupéry, Antoine de: Lento Arrasiin; Saint-Exupéry, Consuelo de:
Ruusun muistelmat; Triebel, Claas: Pikku prinssin viimeinen lento : mitä tapahtui Antoine de Saint-Exupérylle 31.7.1944; Webster, Paul: Antoine de Saint-Exupéry : pikku prinssin elämä
|
Lea Lyytikäisestä löytyy hyvin vähän tietoja internetistä, en löytänyt edes syntymä- ja kuolinvuotta. Tiedän, että kirjoitti ainakin 1940-luvun aikakauslehtiin… |
511 |
|
12.1.2015 |
|
Lea Lyytikäisen sukulaisuussuhteet taitavat jäädä arvoitukseksi. Juri Nummelin mainitsee kirjassaan Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ Kustannus 2007) seuraavaa: Lea Leksistä ei löydy juurikaan tietoa. Hänen oikea nimensä oli Lea Lyytikäinen, mutta se lienee ainoa tiedonmurunen.
|
Minkä arvoinen on 100mk seteli vuodelta 1945, rahassa keskellä taitos muuten ehjä ja hyväkuntoinen. |
1695 |
|
5.1.2015 |
|
Suomen kolikot ja setelit -oppaan mukaan setelin arvo on 25-40 euroa (kerran kevyesti taitettu, puhdas ja terävä paperi).
|
Mistä Porissa voi vuokrata suksia? |
1075 |
|
30.12.2014 |
|
Porissa vuokrataan liikuntavälineitä kaupungin vapaa-ajanvirastosta (pori.fi/vapaa-aika/valinevuokraus), mutta sillä listalla en tällä hetkellä suksia nähnyt. Kannattaa kysyä asiaa (puh. 044 701 1421 tai valinevuokraus@pori.fi). Porin kaupungin kierrätyskeskuksesta (Savipajankatu 8) saa myös hankittua erilaisia suksia varsin edullisesti.
|
Mistä löytäisin norjalaisen elokuvan: Kuiskaaja v 1999 (Oopperan kuiskaaja) |
521 |
|
4.11.2014 |
|
Elokuvan vhs-versio näyttäisi olevan lainattavissa muutamissa Suomen kirjastoissa. Dvd:nä elokuvaa ei ole Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit saada elokuvan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
|
Onkohan missään kirjastossa Rauni Mollbergin elokuvaa Lapsuuteni lainattavissa? |
428 |
|
15.10.2014 |
|
Neliosainen tv-elokuva löytyy Kotkan kaupunginkirjastosta kaksiosaisena dvd:nä. Kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 5 euroa.
|
Olen 13-vuotias ja haluaisin kirjekaverin ulkomailta joka on saman ikäinen. En vaan tiedä mistä löytäisi??? |
571 |
|
3.10.2014 |
|
Seuraavilta sivustoilta voisi löytyä sopiva kirjeenvaihtokaveri:
http://penpalsnow.com/index.html
http://www.studentsoftheworld.info/menu_penpals.php
|
Löytyykö J.K. Kulomaan runoa: Syystuuli tuimana soittaa, suven haudalla harppuaan? Sen on säveltänyt Erkki Melartin, mutta nyt on kysymys laulun sanoista. … |
723 |
|
3.10.2014 |
|
Sanat löytyvät Erkki Melartinin nuottikirjasta Yksinlauluja 1.
|
Mistä sukunimi Ondruska on lähtöisin ja milloin se on alkanut esiintynyä? |
1158 |
|
28.8.2014 |
|
Nimi perustuu ortodoksisiin nimiin Ondrei ja Ondruska. Suomenkieliset muodot ovat Ruuska ja Ruuskanen, joista on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Lisää tietoa nimestä on Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa. Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran sivut ovat osoitteessa http://www.ondruska.fi/
|
Haussa on seuraavanlainen runo: Niin vaarallist´ei armas keimailusi, jos aikaa riittäis. Jollei rakastettus` kuin olan takaa kuulis ratsastajaa. Se aika on, mi… |
1016 |
|
7.8.2014 |
|
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
|
Mistä näkee laudan tyvi / latva pään? |
1140 |
|
7.8.2014 |
|
Käytetyin tapa puun "kasvusuunnan" päättelemiseksi laudasta on sahausnukka - katkenneesta puusolukosta muodostuva nukka osoittaa sydänpuun puolella kohti latvaa. Tästä johtuen lauta on rakennettaessa asetettu yleensä tyvipää ylöspäin veden valumisen helpottamiseksi.
|
Näkeekö jostain tietokoneen käyttötunnit ostamisen jälkeen ? Windows 7. |
1382 |
|
30.6.2014 |
|
Windows nollaa käyttötunnit aina käynnistyessään eli valitettavasti menneitä käyttötuntimääriä ei pysty Windowsista näkemään.
|
Mistä sukunimi Huumonen tulee ja milloin esiintynyt ensimmäisen kerran? |
989 |
|
26.6.2014 |
|
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Huumosia on mainittu jo 1500-luvun lopulta alkaen Pohjanmaalla Siikajoella ja Revonlahdella. Myös Karjalan kannakselta on mainintoja kyseiseltä ajalta. Huumo-sanan alkuperä voidaan yhdistää saksalaisiin nimiin Humo, Hummo ja Huhm.
|
Mikä eläin hyötyy puutiasista? |
542 |
|
5.6.2014 |
|
Puutiaisesta ei luultavasti ole suurempa hyötyä millekään eläimelle, mutta kasvillisuuden pinnalla tulevaa isäntäkohdetta odotellessaan se on muiden selkärangattomien tavoin varmaan hyönteissyöjälintujen saalistuksen kohde. Puutiaisen suurin hyöty liittyykin sen merkitykseen tautien välittäjänä; niinpä sillä voi ajatella olevan ratkaiseva merkitys esimerkiksi puutiaisaivokuumetta levittävälle TBE-virukselle, Borrelia-bakteerille ja lukuisille muille puutiaisten levittämille taudinaiheuttajille.
|