| Onko olemassa tietokirjallisuutta siitä, miksi etenkin meitä suomalaisia viehättää musiikissa ja miksei muussakin taiteessa melankolisuus, ahdistus, masennus,… |
1140 |
|
|
|
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain... |
| Muistan kuulleeni YLE Puheelta joitain vuosia sitten haastattelun, jossa jututettiin erästä suomalaista naista. Muistaakseni hän kertoi olleensa… |
475 |
|
|
|
Voisikohan kysessä olla Taina Elg, joka oli balettitanssija ja esiintyi joissakin Hollywood-elokuvissa ja Broadway-musikaaleissa. Hän on kirjoittanut muistelmansa Varpailla maailmalle (1991).
|
| Mistä nimi Ulla ja sen merkitys? Paljonko Suomessa? Lähetän serkulle kortin ja olis kiva panna vähän tietoja! |
4042 |
|
|
|
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007... |
| Mistä löytäisin seuraavat Oulussa ilmestyneet 3 sanomalehti Kalevan numeroa: 4.7.1975 ja 11.7.1975 ja 18.7.1975 |
438 |
|
|
|
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
|
| En ole löytänyt nuottia lauluun "Kesän muisto". Laila Kinnunen on tämän valssin levyttänyt. Kuulin sen you tubesta ja spotifystä. Mistähän sais nuotin? |
2779 |
|
|
|
Nacke Johanssonin säveltämän ja Reino Helismaan sanoittaman Kesän muiston levytti ensiksi Matti Louhivuori v. 1963. Laila Kinnusen versio on vuodelta 1968. Laulu julkaistiin "irtonuottina" vuonna 1964. Finna.fi-haun mukaan nuotti on JAPA-musiikkiarkiston kokoelmissa. https://www.finna.fi/Record/viola.128922#holdingstab
Nuotin kaukolainamahdollisuutta kannattaa tiedustella omasta kirjastosta.
|
| Mikä on Karvinen sukunimen alkuperä ja etymologia? Kiitos! |
2569 |
|
|
|
Nimet Karvanen, Karvinen ja Karvonen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Karva, Karvala ja Karvanen esiintyvät useammin Karjalan kannaksella ja Kaakkois-Hämeessä kuin muualla. Karvonen on kulkeutunut myös Peräpohjolaan. Karvinen on ollut Savossa "suursuku". Oletaan, että nimi on vierasta alkuperää, germaaninen laina nimikannasta Garva-, joka esiintyy mm. nimissä Garuward ja Garufrid.
Lisätietoa sukunimistä on teoksessa Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Suomalaiset sukunimet.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aikaisemmat vastaukset ovat palvelun arkistossa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=88a4327e-5097-4cc… ja http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fa42bc89-1f0e-46a… .... |
| Löytyyköhän tälle runolle kirjoittajaa? Muuttuvassa maailmassa jotain on myös pysyvää, Äidin kuva sydämessä aina mieltä lämmittää. Hoivaa sekä rakkautta paljon… |
842 |
|
|
|
Runon tekijää ei ole löytynyt. Netillä runosta on lyhyempiä ja pidempiä versioita, mutta tekijätietoa ei ole mainittu. Laitoin kysymyksen kirjastonhoitajien keskustelupalstalle. Otan yhteyttä jos vastaus löytyy.
|
| Onko Pentti Saarikosken runoa Minä rakastan sinua, niin kuin vierasta maata... käännetty saksaksi ja jos on, niin mistähän sen löytäisin? |
1702 |
|
|
|
Runo on ilmestynyt kirjassa Mitä tapahtui todella? (1962) eikä tätä kirjaa ole käännetty saksaksi. Saarikosken ykisttäisiä runoja on muutamissa käännöskokoelmissa, mutta ne eivät sisällä ksysymääsi runoa Minä rakastan sinua kuin vierasta maata... Lisäksi Saarikoskelta on käännetty saksaksi Runoja (1958), Tansiinkutsu (1980) ja Tiarnia-sarja. Tiedot käännöksista löytyvät SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
|
| Kun olin 90-luvulla ala-asteikäinen tyttö, tuolloin vielä leikittiin paljon suosittuja "läpsytysleikkejä", joissa siis taputettiin kaverin kanssa käsiä yhteen… |
4510 |
|
|
|
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin... |
| Mistä kirjasta löytyy Mirjami Lähteenkorvan runo Ajan virta? |
1340 |
|
|
|
Mirjami Lähteenkorvan runo Ajan virta on kokoelmassa Lähteenkorva, Mirjami : Hiljainen rukous : uskonnollisia runoja (1945) s. 91-93.
|
| Juha Mannerkorpi: Runot 1045-1954/Sinun kesäsi, minun kesäni |
1571 |
|
|
|
Runo Sinun kesäsi, minun kesäni ei sisälly Juha Mannerkorven kirjaan Runot 1945-1954 vaan kirjaan Juha Mannerkorpi : Mielipiteet (1971) s. 60-61.
|
| Haluaisin tietää, mistä Tuula nimi tulee ja mitä se tarkoittaa. Kiitos etukäteen vastauksesta. Hieno palvelu! |
3950 |
|
|
|
Tuula on tullut etunimenä käyttöön 1900-luvun vaihteessa. Se tuli almanakkaan vuonna 1950. Suurimmassa suosiossa se oli 1940-1960-luvuilla. Nimeä on pidetty Kalevalasta peräisin olevan nimen Tuulikki lyhentymänä. Nimikirjoissa esitetään lähtökohdaksi myös Larin-Kyöstin 1890-luvulla sanoittamaa laulua Tuulan tei. Se on myös yhdistetty sanoihin tuuli ja tuulonen. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet (2005).
|
| Mikä mahtaa olla nykypäivänä varusmiesalokkaiden keskipituus? Entä kutsuntojen? |
2158 |
|
|
|
Puolustusvoimien pääesikunta on tehnyt tutkimuksen palvelukseen tulevista nuorista miehistä http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/4e27990041190b9eb6a1ffe364705c96/palv… . Useissa tutkimuksissa mainitaan varusmiesten keskipituudeksi 178 cm ja myös se, että keskipituus on pysynyt vuosia lähes samana, kun taas keskipaino on noussut.
Terveyskirjastossa on vastaava tutkimus vuosilta 1993- 2011 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00… .
Oululaisia kutsuntoihin osallistuneita on tutkittu vuonna 2013 ja heidänkin keskipituutensa on 178. http://www.tuunaamopo.fi/tiedostot/MOPO-seminaari_2013/Hyvinvointimitta…
|
| Osaisikohan kukaan kertoa mikä voisi olla lasten/nuorten kirjan ja kirjailijan nimi, joka oli suuri suosikkini lapsena ja jonka jäljet olen kadottanut. Olen… |
778 |
|
|
|
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
|
| Näin radanvarressa hiukan Oulun eteläpuolella pylvään, jossa oli luku 735. Tarkoittaako se, että ko. kohdasta on 735 km Helsinkiin? |
1057 |
|
|
|
Pylvästä näkemättä on vaikea sanoa, onko se nimenomaan kilometripylväs. Kilometrimerkissä on valkeapohjaiset kilvet. Merkki sijoitetaan kilometrien kasvusuuntaan katsoen ensisijaisesti radan oikealle puolelle.
Ratakilometrin pituus on yleensä noin tuhat metriä, mutta tähän on suuriakin poikkeuksia. Radan pituus on voinut muuttua rataoikaisujen ja raidemuutosten yhteydessä.
|
| Mistä nimi jori |
1131 |
|
|
|
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
|
| Missä kirjassa on satu, jossa lapsi ei saa unta ilman pehmolelujaan? Hän hakee niitä yksi kerrallaan sänkyyn viereensä kunnes niitä on sänky täynnä. Tätä… |
636 |
|
|
|
Kyseessä on Kai Beckmanin Hanna ei saa unta (Tammen kultaiset kirjat, 1980)
|
| Mitä kirjoja suosittelisitte 3.luokan matematiikan tueksi? Haluaisin, että oppilaat voisivat lukea hauskoja juttuja matematiikasta. Onko sellaisia kirjoja… |
615 |
|
|
|
Jukka Laajarinteen Madonluvut: matemaattisia sekoiluja sopii alakoululaisille. Mari Mörön Ihan sopiva maailma -kuvakirjassa ukko mittaa kaikkea. Myös Brenda Williamsin Oikea prinsessa: matemaaginen tarina sopii matematiikan opetuksen oheistarinaksi.
|
| Mistä löytäisin suomennoksen Beethovenin säveltämän Oodi ilolle -kappaleen sanoille, jotka ovat Friedrich von Schillerin käsialaa? Kirsi Kunnaksen… |
1311 |
|
|
|
Kerttu Juva on kääntänyt kaksi säkeistöä Schillerin Oodi ilolle runosta ja ne löytyvät esim. Suuresta toivelaulukirjasta 4.
|
| Etsin Elina Karjalaisen Uppo-nallen runoa, joka menee jotenkin näin: mun mentävä on meren yli, kohta aukee jenkkisyli... tarvitsisin löytää sen kokonaan. |
2474 |
|
|
|
Runo löytyy kirjasta Karjalainen, Elina : Uppo-Nallen kootut runot (1985) s.9. Se alkaa : Mentävä on meren yli, kunnes aukee jenkkisyli...
|
Kysy kirjastonhoitajalta