Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Verkkosivu
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Aihealue
maanpuolustus
sotahistoria
turvallisuuspolitiikka

Maanpuolustus yleensä sekä sotatieteelliset alat: sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, operaatiotaito ja taktiikka, sotilasjohtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka, sotatalous, sotilassosiologia.

Tilaa aihepiirin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

512 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Löytyiskö tietoa kuvan merkistä 28 Sotamuseolta tiedettiin kertoa, että kyseessä näyttäisi olevan Linnoituspatteristo 6:n (alkuvuodesta 1944 Kevyt patteristo 17) asevelimerkki. Merkistä on lyhyt kuvaus teoksessa Jatkosodan asevelimerkit (Docendo 2021), s. 307. Patteristo ehti osallistua Lapin sotaan. Patterin päällikkönä toimi kuvataiteilija Mikko Asunta. Teoksessa kerrotaan, että merkistä itsestään ei ole löytynyt tietoja. Verkossa olevasta Reijo Soinisen Sotilasmerkkejä Suomen sodista 1939 - 1945 -luettelosta merkki löytyy paikoilta 592 ja 852. Luettelon merkit ovat erilaisia kuin kuvassa, sillä toisessa ei ole alasakarassa vuosilukua ja toisessa on vuosiluku 1944.Patteristosta on laadittu 1990-luvulla historiikki, ja sotapäiväkirja löytyy digitoituna Kansallisarkiston...
Löytyykö jostain tietoa Helsingissä 1900-luvun alussa olleista kasakoista ja santarmeista sekä siitä miten heidän läsnäolo kaupungissa näkyi tavallisille… 29 Paras yleisesitys Venäjän sotavoimasta autonomian ajan Suomessa on verkossakin saatavilla oleva Pertti Luntisen The imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918 (Suomen historiallinen seura 1997). Akateemisempia tutkimuksia santarmilaitoksesta voisivat olla esimerkiksi seuraavat kirjat ja artikkelit:Halén, H. (2013). Santarmisto Suomessa: Suomenmaalainen santarmikunta 1817-1917 = Žandarmy v Finlândii 1817-1917. [Harry Halén].Iljin, I. (2023). Santarmisto - sotilaallisesti järjestetty poliisiviranomainen. Sotilasaikakauslehti: Upseeriliiton julkaisu, 98(4), 34-39.Jussila, O. (1976). Suomen santarmihallituksen toiminnasta toisella sortokaudella. Historiallinen aikakauskirja, 197-210. Jussila, O. (1994). Keisarikunnan...
Ex- kansanedustaja Eino Aaltio sai maanpetostuomion. Menettikö hän myös sotilasarvonsa? 55 Aaltion maanpetostuomiota olikin puitu aiemmassa vastauksessa, ja Tommi Uschanov oli sitä kommenteissa hienosti täydentänyt aikalaislehtien tiedoilla.Uutisoinneissa ei nähdäkseni otettu kantaa sotilasarvon menettämiseen. Toukokuussa 1948 annetun korkeimman oikeuden tuomion perusteella Aaltion vankeusrangaistus alennettiin 9 kk:ksi vankeutta, ja pitkän tutkintovankeuden takia rangaistuksen mitaksi jäi 6 kk. Tämän ns. Sallin jutun taustoja avaa laajasti ja asiakirjalähteitä siteeraten Juha Pohjonen väitöskirjassaan Maanpetturin tie: Maanpetoksesta Suomessa vuosina 1945-1972 tuomitut (Otava 2000). Myöskään Pohjosen tutkimuksessa ei mainita, että Aaltiolle olisi koitunut vankeusrangaistuksen lisäksi muita lisäseuraamuksia.  ...
Löytyisikö tietoa mikä merkki kyseessä 64 Olisikohan kyseessä Helsingissä 1922 järjestetyn XIV Esperanton maailmankongressin (Universala Kongreso de Esperanto, U.K.E.) muistomitali? Lyhenne, vuosi ja järjestysluku täsmäisivät, samoin esperanton lipun tähtisymboli. Kongressista uutisoitiin aikalaislehdissä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502752?page=7https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/641998?page=1  
Sotilaspassissa palvelukelpoisuusmerkintä A2 LTO 70g, päiväys merkinnälle 31.10.1944. Mitä 70g tarkoittaa? 56 Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 löytyy digitoituna Doriasta. Siinä sanotaan, että 70g on "Peräsuolen esiinluiskahtaminen, ahtauma (Prolapsus, strictura recti)", A II -luokassa vaiva on luokiteltu oireettomaksi.
Missä sijaitsee kenttäsairaala 18 jatkosota? 55 Kenttäsairaalat saattoivat siirtyä nopeassa tahdissa etenemis- ja vetäytymisvaiheessa, joten vastaus riippuu päivämäärästä. Lisäksi kenttäsairaalat saatettiin jakaa eri paikkakunnilla toimiviin A- ja B -osastoihin. 18. Kenttäsairaalan liikkeitä voi seurata sen digitoiduista sotapäiväkirjoista: 30104 18. Kenttäsairaala, 18.6.-7.9.1941; 1.1.-25.10.1942(1941-1942)30105 18. Kenttäsairaala, 26.10.1942-15.1.1943(1942-1943)30106 18. Kenttäsairaala, 16.1.-21.6.1943(1943-1943)30107 18. Kenttäsairaala, 22.6.-13.10.1943(1943-1943)30108 18. Kenttäsairaala, 14.10.1943-26.1.1944(1943-1944)30109 18. Kenttäsairaala, 27.1.-28.6.1944(1944-1944)30110 18. Kenttäsairaala, 29.6.-17.11.1944(1944-1944)30111 18. Kenttäsairaala. A-osasto, 9.6.-30.6.1944(1944-...
Kantakortin mukaan eräs sukulaiseni oli normaalikutsunnoissa 1927 ja sen jälkeen varusmiehenä 15 päivää 2.9.1929-17.9.1929, minkä jälkeen hänet siirrettiin… 63 1920-luvulla lääkärintarkastusohjesääntö julkaistiin vielä osana valtioneuvoston asetuskokoelmaa. Asetus löytyy verkosta digitoituna:Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta: Asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki: Valtioneuvosto, 1923.Tarkastusohjesäännön luettelossa "ruumiinvioista, vammoista ja sairauksista, jotka .... aiheuttavat tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan" 32 on "kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan."
Miten voi olla mahdollista että hitlerin fuherbunkerin tilalle on laitettu parkkipaikka, ei bunkkereita pysty tuosta noin vaan tuhoamaan koska sehän on maan… 82 Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
Kysyisin kantakortista seuraavaa. Vapautettu E luokk. LTO 8a ja 54 perusteella (6 kk). Mitähän tarkoittaa? Kiitos! Samoin toisessa paikassa: Vap. Ly. toist PM… 60 Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä. 
Tervehdys, minua kiinnostaisi nähdä talvisodan tastelupaikkojen kuten Taipaleen joen puolustusasemien rakenne. Onko niistä esim. pienoismalleja? Missä olivat… 56 Taipaleen puolustusasemista saa hyvän kuvan esimerkiksi Kimmo Sorkon lukuisista aihetta käsittelevistä teoksista:Sorko, K. (2003). Linjoja ja linnoituksia: Osa 1, Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939. Kopijyvä.Sorko, K. (2006). Linjoja ja linnoituksia: Osa 2, Talvisodan tiukin puolustuslinja : Mannerheim-linja ja linnoituksia Taipaleen puolustuslohkolla. Jyväskylä Minerva.Sorko, K. (2012). Kiviniemen lukko. Alavuden veteraanien perinnetoimikunta.Teoksissa on paitsi käyttökelpoisia, jopa yksittäisen pikakivääriaseman tarkkudelle meneviä  karttoja alueelta, myös maaston hahmottamisessa auttavaa valokuva-aineistoa....
Saako mistään selville, mitä tapahtui saksalaiselle, Helsingissä asuneelle perheelle, jonka omistaman metallialan yrityksen osakkuudet pakkoluovutettiin… 96 Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Onko olemassa jotain listaa Neuvostoliiton teloittamista Viron merivoimien upseereista ? 51 Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Mitä tarkoittaa kantakortissa koodi LTO 40b? 75 Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Etsin Uuden Suomen Talvisota erikoisnumeoa 1989 84 Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut. 
Minulla on 4 kansiota jonne koottuna lehtileikkeinä toisen maailmansodan tapatumat alkuvaiheista loppuun. En tiedä minne tarjoaisin ? Ullakolla ollut 80… 125 Jos lehtileikkeiden keräystyö on esimerkiksi sukulaisen sota-aikana tekemä, säilyttäisin itse leikekirjat suvussa muistona raskaista sotavuosista. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoteen 1939, ja sitä uudemmat lehdet ovat käytettävissä vuoteen 1954 digitaalisesti vapaakappalekirjastoissa. Tutkijoilla ja muillakin kiinnostuneilla on siis jo nyt kattavasti käytössään kotimaiset sota-ajan lehdet. Jos leikkeissä on paljon paikallisia uutisia, leikekirjoja voisi ehkä tarjota omaan lähikirjastoon, joissa on yleensä jonkinlainen paikalliskokoelma.
50 mm:n kevyttä neuvostoliittolaista kranaatinheitintä kutsuttiin Suomessa nimellä "naku". Mistä lempinimi mahtaa olla peräisin, vai onko etymologia selvillä… 126 Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.”  Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”.  Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
Merisotakoulu toimii nykyisin Helsingin edustalla, Aikaisemmin se on toiminut Kotkassa Millähän saarella? 85 Kirjastonhoitaja pohdiskeli asiaa Merisotakoulun kirjaston kollegan kanssa, ja Merisotakoulun (isolla kirjaimella) toimintoja ei ole sijainnut Kotkan alueella. Kotkan lähistöllä on toiminut kyllä monenlaisia muita puolustusvoimien organisaatioita, ja siellä on järjestetty merivoimiin ja rannikkotykistöön liittyviä kursseja ja koulutusta, ja periaatteessa siellä on jokin Merisotakoulun koulutusjakso saatettu toteuttaakin. Itsenäisyyden ajan meriupseerien koulutus alkoi syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmilla. 1922 meriupseerien koulutus siirtyi osaksi Suomen kadettikoulua, joka toimi tuolloin Helsingin eläintieteellisen museon tiloissa. 1923 koulu siirtyi Munkkiniemeen. 1926 Merikadettiosasto siirrettiin Katajanokalle. 1930...
Missä sijaitsi 1943 Jalkaväen Koulutuskeskus 23 ja sen 6. komppania? 76 Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän  alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Millaisia paketteja suomalaiset sotalapset, tai heidän hoitovanhempansa tyypillisesti lähettivät vanhemmilleen Suomeen? Miten taas vastavuoroisesti suomalaiset… 74 Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Miten kaksilippujärjestelmän (lippuviittoilun) merkinantoja käytetään viestinnässä käytännössä? Tarvitsisin tietoja niistä lyhenteistä ja merkeistä, joilla… 72 Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...