Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto

Verkkosivu
http://maanpuolustuskorkeakoulu.fi/kirjasto
Aihealue
maanpuolustus
sotahistoria
turvallisuuspolitiikka

Maanpuolustus yleensä sekä sotatieteelliset alat: sotahistoria, turvallisuuspolitiikka, operaatiotaito ja taktiikka, sotilasjohtaminen, sotilaspedagogiikka, sotatekniikka, sotatalous, sotilassosiologia.

Tilaa aihepiirin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

506 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kantakortin mukaan eräs sukulaiseni oli normaalikutsunnoissa 1927 ja sen jälkeen varusmiehenä 15 päivää 2.9.1929-17.9.1929, minkä jälkeen hänet siirrettiin… 45 1920-luvulla lääkärintarkastusohjesääntö julkaistiin vielä osana valtioneuvoston asetuskokoelmaa. Asetus löytyy verkosta digitoituna:Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta: Asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki: Valtioneuvosto, 1923.Tarkastusohjesäännön luettelossa "ruumiinvioista, vammoista ja sairauksista, jotka .... aiheuttavat tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan" 32 on "kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan."
Miten voi olla mahdollista että hitlerin fuherbunkerin tilalle on laitettu parkkipaikka, ei bunkkereita pysty tuosta noin vaan tuhoamaan koska sehän on maan… 63 Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
Kysyisin kantakortista seuraavaa. Vapautettu E luokk. LTO 8a ja 54 perusteella (6 kk). Mitähän tarkoittaa? Kiitos! Samoin toisessa paikassa: Vap. Ly. toist PM… 46 Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä. 
Tervehdys, minua kiinnostaisi nähdä talvisodan tastelupaikkojen kuten Taipaleen joen puolustusasemien rakenne. Onko niistä esim. pienoismalleja? Missä olivat… 50 Taipaleen puolustusasemista saa hyvän kuvan esimerkiksi Kimmo Sorkon lukuisista aihetta käsittelevistä teoksista:Sorko, K. (2003). Linjoja ja linnoituksia: Osa 1, Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939. Kopijyvä.Sorko, K. (2006). Linjoja ja linnoituksia: Osa 2, Talvisodan tiukin puolustuslinja : Mannerheim-linja ja linnoituksia Taipaleen puolustuslohkolla. Jyväskylä Minerva.Sorko, K. (2012). Kiviniemen lukko. Alavuden veteraanien perinnetoimikunta.Teoksissa on paitsi käyttökelpoisia, jopa yksittäisen pikakivääriaseman tarkkudelle meneviä  karttoja alueelta, myös maaston hahmottamisessa auttavaa valokuva-aineistoa....
Saako mistään selville, mitä tapahtui saksalaiselle, Helsingissä asuneelle perheelle, jonka omistaman metallialan yrityksen osakkuudet pakkoluovutettiin… 60 Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,...
Onko olemassa jotain listaa Neuvostoliiton teloittamista Viron merivoimien upseereista ? 45 Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Mitä tarkoittaa kantakortissa koodi LTO 40b? 66 Sotavuosina voimassa olleissa vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesäännöissä 40b oli "toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus etc.)."
Etsin Uuden Suomen Talvisota erikoisnumeoa 1989 67 Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastolta ei Uusi Suomi -lehden vanhoja vuosikertoja valitettavasti löydy. Kansalliskirjasto on digitoinut Uusi Suomi -sanomalehdet vuoteen 1991, sunnuntailiitteet mukaan lukien, mutta en tunnistanut joukosta talvisota-teemaista erikoisnumeroa. Voisikohan kyseessä olla kuitenkin Apu-lehden 24.11.1989 näyttävästi julkaistu Talvisodasta 50 vuotta -erikoisnumero? Siihen pääsee tutustumaan sähköisesti vapaakappalekirjastoissa paikan päällä käymällä, ja esimerkiksi antikvariaateissa sitä on myös liikkunut. 
Minulla on 4 kansiota jonne koottuna lehtileikkeinä toisen maailmansodan tapatumat alkuvaiheista loppuun. En tiedä minne tarjoaisin ? Ullakolla ollut 80… 109 Jos lehtileikkeiden keräystyö on esimerkiksi sukulaisen sota-aikana tekemä, säilyttäisin itse leikekirjat suvussa muistona raskaista sotavuosista. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoteen 1939, ja sitä uudemmat lehdet ovat käytettävissä vuoteen 1954 digitaalisesti vapaakappalekirjastoissa. Tutkijoilla ja muillakin kiinnostuneilla on siis jo nyt kattavasti käytössään kotimaiset sota-ajan lehdet. Jos leikkeissä on paljon paikallisia uutisia, leikekirjoja voisi ehkä tarjota omaan lähikirjastoon, joissa on yleensä jonkinlainen paikalliskokoelma.
50 mm:n kevyttä neuvostoliittolaista kranaatinheitintä kutsuttiin Suomessa nimellä "naku". Mistä lempinimi mahtaa olla peräisin, vai onko etymologia selvillä… 79 Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.”  Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”.  Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi...
Merisotakoulu toimii nykyisin Helsingin edustalla, Aikaisemmin se on toiminut Kotkassa Millähän saarella? 62 Kirjastonhoitaja pohdiskeli asiaa Merisotakoulun kirjaston kollegan kanssa, ja Merisotakoulun (isolla kirjaimella) toimintoja ei ole sijainnut Kotkan alueella. Kotkan lähistöllä on toiminut kyllä monenlaisia muita puolustusvoimien organisaatioita, ja siellä on järjestetty merivoimiin ja rannikkotykistöön liittyviä kursseja ja koulutusta, ja periaatteessa siellä on jokin Merisotakoulun koulutusjakso saatettu toteuttaakin. Itsenäisyyden ajan meriupseerien koulutus alkoi syksyllä 1920 Katajanokan merikasarmilla. 1922 meriupseerien koulutus siirtyi osaksi Suomen kadettikoulua, joka toimi tuolloin Helsingin eläintieteellisen museon tiloissa. 1923 koulu siirtyi Munkkiniemeen. 1926 Merikadettiosasto siirrettiin Katajanokalle. 1930...
Missä sijaitsi 1943 Jalkaväen Koulutuskeskus 23 ja sen 6. komppania? 46 Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän  alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Millaisia paketteja suomalaiset sotalapset, tai heidän hoitovanhempansa tyypillisesti lähettivät vanhemmilleen Suomeen? Miten taas vastavuoroisesti suomalaiset… 67 Sota-aikaisten ulkomaanpostipakettien sisällöistä ei vaikuttaisi olevan aikaisempaa tutkimusta. Asian tutkimiseen voisi olla kaksi mahdollista lähestymistapaa. Fanni Honkaperä on kandidaatintutkielmassaan 2023 selvittänyt mitä kenttäpostipaketeissa kulki rintaman ja kotirintaman välillä, käyttäen lähteenään kolmen eri perheen säilynyttä kirjeenvaihtoa. Esimerkiksi helsinkiläisäiti Lempi Salinin kirjeenvaihto Ruotsiin vuosilta 1942-1946 on julkaistu muistelmateoksena 2002, ja vastaavia aineistoja saattaa hyvinkin löytyä enemmänkin. Näistä voisi löytyä viitteitä postipakettien tyypillisistä sisällöistä.Toinen, systemaattisempi lähestymistapa voisi olla hyödyntää Tullin ja Postin säilyneitä arkistoaineistoja. Sota-ajan ulkomaanpostia ja kirje...
Miten kaksilippujärjestelmän (lippuviittoilun) merkinantoja käytetään viestinnässä käytännössä? Tarvitsisin tietoja niistä lyhenteistä ja merkeistä, joilla… 59 Nykyisissä merivoimien ohjesäännöissä ja normeissa kaksilippujärjestelmä ei tosiaan näytä enää esiintyvän. Varhaisempia suomalaisia lippuviittoilun käytänteitä on kuvattu ainakin seuraavissa teoksissa:Laivaston signaaliohjesääntö: (L.S.O.). Helsinki, 1921.Gröndahl, H. Lippu-, morse- ja semaforimerkinanto merellä, maalla ja ilmassa: lyhyitä ohjeita taulukkoineen ja esimerkkeineen: uuden kansainvälisen merkinantokirjan mukaan. Otava, 1934.Suojeluskuntalaivaston matruusin oppikirja. Suojeluskuntain yliesikunta, 1932.Erityisesti Gröndahlin teos vanhemmista voisi olla hyödyllinen. Kaksilippujärjestelmää kutsutaan teoksessa semaforijärjestelmäksi, ja siinä on kuvattu erikseen kansainvälinen (=englantilainen) ja suomalainen (=saksalainen)...
Mistä voisin löytää suojelukoulun kunniamarssin sanat? 54 Suojelukoulun kunniamarssin / Kaasusuojelumiesten marssin sanat ja nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:Kuosa, M. (1963). Suojelukoulutuksen kolme vuosikymmentä: 1933-1962 : Kaasusuojelukoulu 1933-1952 : Suojelukoulu 1958-1962. Suojelukoulu.
Missä vaiheessa 1902 syntyneet miehet joutuivat talvisotaan 61 Alusta lähtien. Talvisodan alkaessa palvelukseen kutsuttiin 19 ikäluokkaa, mikä sisälsi kaikki 18 reserviläisikäluokkaa (ml. 1902 syntyneet) sekä palveluksessa olleen varusmiesikäluokan. Joulukuun lopussa 1939 palvelukseen kutsuttiin nostoväen I luokan vuosien 1898-1899 ikäluokat. Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 palvelukseen piti astua vielä vuosien 1895, 1896 ja 1897 ikäluokat, mutta he eivät ehtineet palvelukseen sodan aikana.Yksittäisen henkilön kohdalla palvelukseenastumistiedot selviävät kantakortista, jonka voi tilata Kansallisarkistosta: https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakorttiLisätietoja: Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.  
Muistelen joko yläkoulu- tai lukioaikanani nähneeni kuvan historian oppikirjassa (vuosilta n. 2008-14), jossa kuvattuna olisi joku ulkomainen henkilö… 71 Kirjastoista löytyy melko hyvin vanhempia lukion ja yläasteen oppikirjoja, ja jos oikeaa ei löydy omasta lähikirjastosta, ne ovat kyllä saatavilla muista kirjastoista oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Oppikirjojen saatavuutta eri kirjastoissa voi tarkastella Finna.fi -palvelussa. Olisiko kyseessä esimerkiksi jokin Linkki- tai Forum -sarjan oppikirja?Aunesluoma, J., Putus-Hilasvuori, T., Ukkonen, J., & Vuorela, L. (2013). Linkki: Lukion historia. 4, Suomen historian käännekohtia (1.-2. p.). Sanoma Pro.Kohi, A., Palo, H., Päivärinta, K., & Vihervä, V. (2012). Forum: IV, Suomen historian käännekohtia (Uud. laitoksen 1. p.). Otava.Jos kyseessä on esimerkiksi 1920-30 -luvuilla tapahtunut vierailu, siitä voi etsiä mainintoja...
Isän veli on ollut talvisodassa KTR23:ssa, ensimm. patteristossa, tarkempaa sijoitusta ei ollut kantakortissa. Netissä on vähän tietoa tuosta yksiköstä, missä… 49 KTR23:n ensimmäinen patteristo perustettiin Jyväskylässä, josta se siirrettiin helmikuussa 1940 Länsi-Kannakselle.Patteriston liikkeitä ja arkea voi seurata Kansallisarkiston digitoimista alkuperäisistä sotapäiväkirjoista:SPK 2073 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo, 15.1.1940 - 31.3.1940(1940-1940)SPK 2074 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo(1940-1940)SPK 2075 Kenttätykistörykmentti 23. I patteristo. Esikuntapatteri, 15.1.1940 - 13.3.1940(1940-1940)Erityisesti 14.2.1940 alkava jakso kuvaa patteriston siirtoa ja taistelutoimintaa Kannaksella. Sotapäiväkirjassa mainittu Häyryn kartano viittaisi siihen, että patteristo päätti sotansa Tammisuon lähistöllä Viipurin koillispuolella.
Joissakin lähteissä mainitaan, että Virolahden Ravijoen varuskunnassa toimi Jatkosodan aikana Jalkaväen Koulutuskeskus. Jos siellä oli Jalkaväen koulutuskeskus… 52 Erinomaisen hyödyllisen Jatkosodan historia -teossarjan kuudennessa osassa todetaan alueen koulutuskeskuksista seuraavaa:"Uusista koulutuskeskuksista Jv.Koul.K. 23 siirrettiin syyskuussa [1943] linnoitusjoukoilta vapautuneisiin armeijan parakkeihin Raviojan, Miehikkälän, Ihakselan ja Taavetin alueille, jonne siirtyivät myös Jv.Koul.K:t 22 ja 26 lokakuun [1943] loppuun mennessä."Eli olisikohan kyseessä Jv.Koul.K. 23, 22 tai 26? Kansallisarkiston Astia-palvelussa näyttäisi olevan kirjoitushetkellä huoltokatko, joten en pysty tarkistamaan asiaa.
Kuinka paljon oli sotamiehen perheelle maksettu sotakuukausipalkka jatkosodassa markkoina? Siis sotilaalle maksetun päivärahan lisäksi? 95 Sota-ajan päivärahoista ja kuukausipalkoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehden 3/2018 Perinnetietoutta -palstalla . Miehistö oli talviosodan alussa alussa päivärahan varassa, mutta helmikuussa 1940 annetulla asetuksella he saivat kuukausipalkan. Mahdolliset työkyvyttömät vanhemmat ja sisarukset huomioitiin ylimääräisellä huoltorahalla. Kuukausipalkka riippui sotilasarvosta, perheenjäsenten lukumäärästä ja alueellisesta luokituksesta, ja se saattoi sii siis vaihdella paljonkin. Palokankaan artikkelin taulukosta käy ilmi, että sota-ajan peruskuukausipalkka kesäkuusta 1941 alkaen oli sotamiehelle 600 markkaa. Toisesta perheenjäsenestä sai tuolloin 200 markkaa, ja kustakin seuraavasta 150 markkaa lisäpalkkaa.Lähde ja...