| Luin joskus 1950-luvulla tarinan vainolaisten ahdistelemasta lappalaisesta, joka pelastui työntämällä peskitakkinsa asumuksensä ikkuna-aukosta ulos ja jonka… |
100 |
|
3.2.2024 |
|
Vainolaistarinoista näyttää olevan eri versioita eri puolilta Lappia (ja koko Suomea). Tarinoissa vainolaiset voivat olla Viha-Venäläisiä tai Venäläisiä. Tämän tarinan lappalainen voi olla Ikämieli tai Akmeeli, “suuri lovinoita”. Tarinan elementit sinänsä ovat samanlaiset.
Yhteyttä paikannimen muodostumiseen tästä tarinasta en löytänyt, mutta Appelgren mainitsee toisessa tarinassa Ikämielen Arajoen rannassa.
Läpikäymistäni lähteistä mikään ei siis taida käydä kirjaksi, jota etsit. Tarinan versioita kertovat esimerkiksi Samuli Paulaharju (Sompio), Hjalmar Appelgren (Suomen muinaisjäännöksistä) sekä T. I. Itkonen (Suomen lappalaiset II). |
| Saako maahanmuuttaja käyttää saamenpukua? |
110 |
|
29.12.2023 |
|
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen... |
| Etsinnässä lastenkirja, kertomus Lapista, Uula-saamelaispojasta, joka vaihtaa osia maan alla asuvan samanikäisen pojan kanssa (arvio, n.5-6v.). Molemmat pojat… |
46 |
|
8.5.2023 |
|
Kirja vaikuttaa olevan Annikki Setälän vuonna 1959 julkaistu lastenkirja Pikkunoita. Kirjassa seikkaillaan Gufittarien maassa, ja noita muuttaa itsensä välillä Uulaksi, välillä valkoiseksi poroksi. |
| Mikael Niemen kirjassa Karhun keitto on sivulla 40: "Hänen silmänsä olivat kalvakansiniset ja niissä oli vihreitä saamelaisläikkiä" Mitä ovat silmien vihreät… |
91 |
|
12.12.2022 |
|
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
|
| Mitä Saamelainen Sukunimi Vuotunki tarkoittaa? Onko olemassa paikka mikä on Vuotunki niminen esim. järvi? Paljonko Vuotunkeja on? |
203 |
|
4.2.2022 |
|
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
|
| Miten väkivaltaisesti ja/tai epäoikeudenmukaisesti saamelaiset ahdettiin pohjoiseen nykyisen valtaväestön tieltä? Ja mihin aikaan historiassa tuo on tapahtunut… |
281 |
|
10.12.2021 |
|
Saamelaisten asuinalue oli laajimmillaan ajanlaskun alusta 1000-luvulle. Saamelaisia asui “Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle”. Saamelaisten elämä keskittyi pyyntielinkeinoihin. Uudisasutus, syntymässä olleet valtionrajat tai etupiirijaot ja myöhemmin Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeinen aika tuotti levottomuuksia ja sotia, jotka saamelaisten kansanperinteessä tunnetaan “tsuudien aikana”. (Lehtola 2015.)
Monenlaiset muutokset saamelaisten elinkeinoissa sekä valtioiden rajat ja toimet ovat vaikuttaneet saamelaisten asuinalueisiin. Assimilaatio, kolonialismi tai yleensä saamelaisiin kohdistuva epäoikeudenmukaisuus ovat tässä yhteydessä asioita, joista on keskusteltu paljon (ks. esim. Lehtola 2012). Suomessa... |
| Saamelaisista suomeksi kertovaa aikuisten kirjallisuutta on jonkin verran, mutta lastenkirjallisuutta on ollut vaikeampaa löytää. Kaipaisin erityisesti… |
176 |
|
30.7.2020 |
|
Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille:
Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola).
Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria.
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna.
Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille.
Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni.
Tuliainen Saamenmaasta (... |
| Millä saamen kielellä Helsinki on Helsig? |
180 |
|
4.5.2020 |
|
Helsig on inarinsaamen kielen muoto Helsingistä. Lähteenä tässä käytetty Ilmari Mattuksen vuonna 2015 julkaisemaa Anarâš päikkinoomah -teosta.
Huom. myös kielitoimiston ohje saamenkielisten paikannimien käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/710. |
| 1 kysymys: Enontekiön nimismiehenä v.1876-1892 oli Bäcklund Karl (Kaarlo Petter), minkä niminen oli hänen apulainen (rättäri/kyytirättäri)? Pohjois-Suomessa… |
139 |
|
16.3.2020 |
|
1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012).
2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.) |
| Kun Oy Alkoholiliike Ab avasi myymälänsä 1932 niin missä osoitteessa sijaitsi puoti Rovaniemen kauppalassa? Löytyykö paikkatietoa myöhemmistä vaiheista? |
476 |
|
23.1.2018 |
|
Oy. Alkoholiliike Ab. avattiin Rovaniemellä osoitteessa Maakuntakatu 26 (5.4.1932 avattiin klo 10 ja oli auki klo 15 saakka).
Seuraavaksi 1990-luvulta vuoteen 2001 Alko toimi Pienteollisuustalon yhteydessä osoitteessa Lapinkävijäntie 1 .
Vuodesta 2002 lähtien keskustan Alko on ollut osoitteessa Koskikatu 25.
Muut Rovaniemen Alkot:
Rovaniemi Eteläkeskus, Teollisuustie 2
10.4.2002-
Rovaniemi Saarenkylä, Pulkamontie 1
10.9.1973-
Rovaniemi Vierustie, Vierustie 5
1.10.1957-27.4.1999
Lappia koskien voi kysyä myös Lapin kulttuurilaitosten Lapponica-verkkotietopalvelun kautta osoitteessa: www.lapponica.net |
| Haluaisin tietoja jäämeren polusta/ ruijanreitistä ja vanhoista suomalaiskylistä jäämeren rannalla siis kirjoja, karttoja yms. kaikkea mahdollista ... |
650 |
|
22.3.2017 |
|
Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa:
Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle.
Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41
Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta.
Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215
Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016
Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista.
Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013
Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla:
Samuli Paulaharju... |
| Olen lähdössä reissulle Muonioon muutaman viikon päästä ja etsin nyt kertomakirjallisuutta, joka sijoittuisi Lappiin, tai parhaassa tapauksessa tuonne Muonion … |
721 |
|
2.11.2016 |
|
Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy.
Yrjö Kokko
Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon.
Sudenhampainen kaulanauha
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A
Poro
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A
Neljän tuulen tie
http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html
Muonioon sijoittuva:
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tornionjokilaakso 1880-luvulla:
Väinö Kataja: Nälkätalvena :... |
| Oliko Aleksi Hihnavaara eli Mosku saamelainen? isän ja isoisän nimet löytyvät, muttei tietoa saamelaisuudesta. Poromerkkihän ei kai kerro onko saamelainen? |
1369 |
|
21.8.2015 |
|
Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
|
| Olen kiinnostunut Ranuan vanhoista valokuvista ajalta 1918-1921. Tiedän, että arkistossa on mm. kuvia Ranuan suojeluskunnasta. Onko arkistoon mahdollista… |
528 |
|
7.5.2015 |
|
Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto:
Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä.
Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
|
| Näin aikoinaan Tekniikan Maailma -lehdessä kuvan 1930-1940 luvulta olevasta saksalaisesta kartasta johon oli merkitty myös Lapissa oleva Lokan(?) tekoallas… |
366 |
|
17.11.2014 |
|
Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan.
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf
Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin
Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot
Sotilaskartoitusta käsittelevät myös
Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88)
Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
|
| Keitä olivat taipalentakaiset tsuudit? |
859 |
|
10.7.2014 |
|
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /... |
| Löytyykö kirjallisuutta, jossa olisi mainintaa ahkion (pulkka, hiihtoahkio, poroahkio, vetoahkio) syntyhistoriasta? |
804 |
|
7.4.2014 |
|
Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen.... |
| Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kommenteissa kaivataan Inarinjärvi-laulun Inarin saamenkielistä versiota. Löytyisikö? |
400 |
|
30.11.2012 |
|
Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
|
| Inarissa on avattu uusi saamelaisten kulttuuritalo. Onko siellä oleva kirjakauppa tai kirjasto auki lauantaisin? |
976 |
|
26.3.2012 |
|
Sajos-talon kirjakauppa on auki lauantaisin mutta kirjasto on suljettu.
|
| Keitä olivat saamelaisia muinoin piinanneet tsuudit? Tarkoittiko nimitys ketä tahansa idästä tullutta pahaa ihmistä, vai oliko kyseessä joku etninen tms… |
4078 |
|
13.2.2012 |
|
Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä.
Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla... |
