Lapponica-tietopalvelu

Lappi, Pohjoiskalotti, Barents, Kuolan niemimaa, Grönlanti ja arktiset alueet, saamelaiset, inuitit, suomensukuiset vähemmistöt kveenit ja Tornionjokilaakson meänkieliset, monikulttuurisuus, etnisyys, poronhoito, kulta, Lapin taide ja kirjallisuus, pohjoinen luonto ja luonnonilmiöt, matkailu, aluepolitiikka. Verkkotietopalvelussa toimii Lapin kunnankirjastoja, esine- ja taidemuseoita, sekä muita tietopalveluja, kuten Geologinen tutkimuskeskus ja Kansallisarkiston alainen Saamelaisarkisto. Lisäksi kysymyksiin vastaavat Kveeni-instituutti Pyssyjoella (Börselv) Pohjois-Norjassa ja Nordkalottens kultur- och forskningscentrum Övertorneåssa. Vastauskieliä ovat suomi, saame, englanti, ruotsi, norja ja venäjä.

Viimeisimmät vastaukset

44 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Saamelaisista suomeksi kertovaa aikuisten kirjallisuutta on jonkin verran, mutta lastenkirjallisuutta on ollut vaikeampaa löytää. Kaipaisin erityisesti… 38 30.7.2020 Muutamia suomen- ja ruotsinkielisiä saamelaisaiheisia kirjoja lapsille: Sárán päiväkirja (2019). Siri Broch Johansen (suom. Irene Piippola). Ráidogovvagirji = Koveráiđukirje = Räiddarttke'rjj = Sarjakuvakirja (2015) Sarjakuvakirjaan on koottu saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen lapsille järjestämän kilpailun töitä. Piirtäjät ovat 10 - 14-vuotiaita lapsia ja nuoria. Hopeasarvinen poro: satuja Lapista (2014). Leena Laulajainen. kuvittanut Virpi Penna. Mu Sápmi jagi 2030 = Muu Säämi ive 2030 = Muu SäÈ´amjânnam eéjjest 2030 = Minun Sápmi vuonna 2030 (2010). - Minun Sápmi vuonna 2030 -kirjoituskilpailu lapsille ja nuorille. Onni-pojan talviseikkailu (2018). Sanna Pelliccioni. Tuliainen Saamenmaasta (...
Millä saamen kielellä Helsinki on Helsig? 38 4.5.2020 Helsig on inarinsaamen kielen muoto Helsingistä. Lähteenä tässä käytetty Ilmari Mattuksen vuonna 2015 julkaisemaa Anarâš päikkinoomah -teosta.  Huom. myös kielitoimiston ohje saamenkielisten paikannimien käytöstä: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/710. 
1 kysymys: Enontekiön nimismiehenä v.1876-1892 oli Bäcklund Karl (Kaarlo Petter), minkä niminen oli hänen apulainen (rättäri/kyytirättäri)? Pohjois-Suomessa… 34 16.3.2020 1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012). 2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.)
Kun Oy Alkoholiliike Ab avasi myymälänsä 1932 niin missä osoitteessa sijaitsi puoti Rovaniemen kauppalassa? Löytyykö paikkatietoa myöhemmistä vaiheista? 194 23.1.2018 Oy. Alkoholiliike Ab. avattiin Rovaniemellä osoitteessa Maakuntakatu 26  (5.4.1932 avattiin klo 10 ja oli auki klo 15 saakka). Seuraavaksi 1990-luvulta vuoteen 2001 Alko toimi Pienteollisuustalon yhteydessä osoitteessa Lapinkävijäntie 1 . Vuodesta 2002 lähtien keskustan Alko on ollut osoitteessa Koskikatu 25.   Muut Rovaniemen Alkot: Rovaniemi Eteläkeskus, Teollisuustie 2 10.4.2002- Rovaniemi Saarenkylä, Pulkamontie 1 10.9.1973- Rovaniemi Vierustie, Vierustie 5 1.10.1957-27.4.1999   Lappia koskien voi kysyä myös Lapin kulttuurilaitosten Lapponica-verkkotietopalvelun kautta osoitteessa: www.lapponica.net
Haluaisin tietoja jäämeren polusta/ ruijanreitistä ja vanhoista suomalaiskylistä jäämeren rannalla siis kirjoja, karttoja yms. kaikkea mahdollista ... 393 22.3.2017 Ruijanreitistä on tietoa esimerkiksi Erkki Liljan julkaisuissa: Erkki Lilja: Ruijanpolku : valtareitti Jäämerelle. Julkaisussa: Raito. - 2008. - Rovaniemi : Lapin maakuntamuseo, s. 39-41 Erkki Lilja: Perämereltä Petsamoon : väläyksiä liikennehistoriasta. Julkaisussa: Jatuli. - 29. - Kemi : Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 2006, s. 193-215 Erkki Lilja: Tunturien yli Jäämerelle : kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin. - [Rovaniemi] : Väylä, 2016 Teos koostuu asiakirjoista ja matkakertomuksista 1800-1900-luvuilta, ja tekijän omista kirjoituksista. Erkki Lilja: Jäämerenkäytävä : näkijöitä, tekijöitä, kulkijoita, salaisia suunnitelmia. - Rovaniemi : [Erkki Lilja], 2013 Kirjoja aiheesta suomalaiset Jäämeren rannalla: Samuli Paulaharju...
Olen lähdössä reissulle Muonioon muutaman viikon päästä ja etsin nyt kertomakirjallisuutta, joka sijoittuisi Lappiin, tai parhaassa tapauksessa tuonne Muonion … 459 2.11.2016 Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy. Yrjö Kokko Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon. Sudenhampainen kaulanauha http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A Poro http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A Neljän tuulen tie http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html Muonioon sijoittuva: Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi… Tornionjokilaakso 1880-luvulla: Väinö Kataja: Nälkätalvena :...
Oliko Aleksi Hihnavaara eli Mosku saamelainen? isän ja isoisän nimet löytyvät, muttei tietoa saamelaisuudesta. Poromerkkihän ei kai kerro onko saamelainen? 730 21.8.2015 Aleksi Hihnavaara eli Mosku oli suomalainen. Sakari Kännön "Mosku"-elämäkerran mukaan Moskun vanhemmat ovat suomalaista sukua. Poromerkkejä on sekä saamelaisilla että suomalaisilla.
Olen kiinnostunut Ranuan vanhoista valokuvista ajalta 1918-1921. Tiedän, että arkistossa on mm. kuvia Ranuan suojeluskunnasta. Onko arkistoon mahdollista… 339 7.5.2015 Ranuan kirjastosta saatiin seuraava tieto: Ranuan kunnan kulttuuritoimistossa aiemmin ollut kotiseutuarkisto on osittain siirretty kirjastolle. Kuvia ei ole vielä luetteloitu, mutta niihin voi tutustua Ranuan kirjaston tiloissa tutkijanvakuutuksen täyttämällä. Kirjastolla on siis vain pieni osa kunnan arkistosta. Kysymänne kuvat löytyvät todennäköisimmin kunnan arkistosta, jonka käyttöön tarvitaan lupa kunnan hallintosihteeriltä.
Näin aikoinaan Tekniikan Maailma -lehdessä kuvan 1930-1940 luvulta olevasta saksalaisesta kartasta johon oli merkitty myös Lapissa oleva Lokan(?) tekoallas… 239 17.11.2014 Jorma Mattssonin ja Yrjö Teeriahon artikkeli Vuotson sodanaikaisen saksalaiskartan entisöinti sisältää kuvan v. 1944 tehdystä saksalaisesta kartasta Rieston soista 1:100 000. Alue on nykyisin lähes kokonaan Lokan tekojärven alla. Sitä ei liene merkitty karttaan. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk409/mk409_1315_mattsson.pdf Artikkeli perustuu seuraavaan Maanmittauslehden artikkeliin Pillewizer Wolfgang & F.Rudolf Jung 1953. Eräs kartoitustyö Pohjois-Suomessa. Maanmittaus 1952: 3–4. 128–137 + liitekartta 1:100 000 Rieston suot Sotilaskartoitusta käsittelevät myös Suomen sotilaskartoitus / Jyri Paulaharju. 1983 (saksalaisten kartoitukset s. 84–88) Sotilaat kartoittavat : Suomen sotilaskartoituksen historia Jyri Paulaharju 1997
Keitä olivat taipalentakaiset tsuudit? 707 10.7.2014 Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että: Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi". Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle. Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis. Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Löytyykö kirjallisuutta, jossa olisi mainintaa ahkion (pulkka, hiihtoahkio, poroahkio, vetoahkio) syntyhistoriasta? 628 7.4.2014 Ahkiosta kulkuvälineenä löytyy kyllä tietoa useista eri historiallisista kirjoituksista. Suomeksi voi tarttua T. I. Itkonen Suomen lappalaiset teoksen 1. osaan, missä on sivuilla 385-450 kanto-, kuljetus- ja kulkuneuvoista. Itkonen tarjoaa jatkolukemista etupäässä muunkielisiin lähteisiin, kuten Gustaf von Duben, missä aiheesta on kirjoitettu Om olikaslags släder s. 102-113. v. Duben kirjoittaa myös nimitysten alkuperästä. Itkosen kirjan - vaikkakin pienet - kuvapiirrokset ovat selkeitä ja tarkkoja. Matkakirjailijoista esim. Jean-Francois Regnard. Retki Lappiin (2. laitos 2012) (1600-luvun kuvaus), Giuseppe Acerbi. Matka Lapissa v. 1799. Erno Paasilinnan toimittama Laaja Lapinmaa on edelleen mainiolähde suomennettuun matkakirjallisuuteen....
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kommenteissa kaivataan Inarinjärvi-laulun Inarin saamenkielistä versiota. Löytyisikö? 339 30.11.2012 Inarinjärvi löytyy pohjoissaamelaisena käännöksenä mm. Eero Maggan nuottikokoelmasta Beaivvaseana. Sitä ei löydy painettuna. Ilmari Mattus on laulanut laulua inarinsaameksi saamelaisradiossa mutta julkaistuna sitä ei löydy.
Inarissa on avattu uusi saamelaisten kulttuuritalo. Onko siellä oleva kirjakauppa tai kirjasto auki lauantaisin? 815 26.3.2012 Sajos-talon kirjakauppa on auki lauantaisin mutta kirjasto on suljettu.
Keitä olivat saamelaisia muinoin piinanneet tsuudit? Tarkoittiko nimitys ketä tahansa idästä tullutta pahaa ihmistä, vai oliko kyseessä joku etninen tms… 2663 13.2.2012 Yksiselitteitä vastausta keitä tsuudit (pohjoissaameksi yks. èuhti, mon. èuðit) olivat on vaikea antaa. Tsuudeista kertovat lähteet ovat melko ristiriitaisia ja osin historialliseen materiaaliin on sekoittunut kertomusperinnettä. Saamelaisessa kertomusperinteessä tsuudit ovat väkivaltaisia vainolaisia, jotka eivät puhuneet ymmärrettävää kieltä ja jotka kiertelivät Saamemaata ryöstellen ja tappaen ihmisiä. Lähes kaikki saamelaisryhmillä on tsuudi-hahmo kertomaperinteessään, mutta hahmojen rooli vaihtelee hieman alueiden välillä. Varsinkin lapsille kerrotussa perinteessä vahva aspekti on tsuudien yksinkertaisuus ja ahneus, heitä nokkela saamelainen pystyi huijaamaan tai he saattoivat sortua itsestään omaan tyhmyyteensä. Muillakin kansoilla...
Mikä, mitkä ovat saamelaisissa nimipäivissä niitä nimiä, joissa on kirjaimia, joita ei ole suomen kieliopissa, kuten esim on laita 22. tammikuun päivän… 991 23.1.2012 Saamelaiset nimet löytyvät Yliopiston nimipäiväalmanakasta ainakin vuosilta 2003 ja 2006. Juŋkil -sanan n-kirjaimelta näyttävä kirjain on äng-äänne. Saamenkielten aakkoset löydät kielen oppikirjoista mutta myös verkosta esim. Wikipediasta (saamelaiskielet). Myös Kotimaisten kielten tutkimuslaitos (Kotus, www.kotus.fi) vastaa saamenkielen kysymyksiin. Pohjoissaamen erikoisfontit (latianlaisten aakkosten lisäksi: Áá (pitkä a, ns. heleän a:n merkki on tavallinen saamenkielissä) Čč, Đđ (liudentunut d, vrt. englanninkielen th) Ŋŋ, Šš, Ŧŧ, Žž
Eikö vastaaja tunne LUHA- sanalle merkitystä sivukatos navetassa, riihessä tms. Voisiko johtua saamen "laavu"- sanasta ( tai ruotsin louvve)? Täälä… 1558 21.12.2011 "Suomen sanojen alkuperä" etymologisen sanakirjan mukaan: LUHA 1 = (Häme, paik. Lounais-Suomen itämurteet; tav. mon. LUHAT) ’kangaspuiden liikkuva osa, johon pirta kiinnitetään, KLUHAT (Satakunta), KLUVAT(Lounais-Suomi, Uusimaa, Etelä- ja Keski-Suomi) < nykyruotsi klove, murteissa klåva; ’pihti’ (muinaisruotsi klovi, muinaisnorja klofi ’haara, haarukka, halkaistu puutikku, pihti’) LUHA 2 = ’riihen puimahuone’ ks. luuva LUUVA = (Agr, Länsi-Suomi, ei Pohjois-Suomi), LUVA, LUHA ’riihen puimahuone’ Nykyruotsi loge, murt. lo, love, lugge, muinaisruotsi loofve, muinaisnorja loe, lo, nykynorja laave; muoto LUHA näyttää lainautuneen muita aiemmin. Skandinaavinen laina pohjoissaamessa LOAVVA Álgu-tietokannassa tai sanakirjoissa ei löydy...
Löytyykö Teiltä Luhkan kaavoja käsittelevää kirjaa Kittilän kirjastossa ? 2171 10.2.2011 Luhkan teko-ohjeet ja mallit löytyvät Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsitöitä (1982), s. 88-90. Tämä krija näyttäisi olevan Kittilän kirjastossa paikan päälläkin juuri nyt. Luhkan malleja myös kirjassa Samisk husflid i Finnmark (1987)s. 21-25 joka on Kittilässä mutta parhaillaan lainassa. Tämän ja muita kirjoja voi myös kaukolainata Lapin maakuntakirjaston Suomen saamelaisen erikoiskirjaston saamelaiskokoelmasta kirjaston Lappi-osastolta.
Bures, oaccu go dappe vastadusaid samegillii maiddai? Livccii gal soma ja avkkalas! Mun dat aiggusin diehtit ahte gos lea Suoma stuorimus samegiel girjerajus … 358 4.1.2011 Stuorimus sámečoakkaldat Suomas lea dappe Roavvenjárggas, Suoma sápmelaš speciálagirjerájus Lappi-ossodagas, Lappi eanangoddegirjerájus. Mis leat buot šládjat, nu diehto- go fiktiivvágirjjit ja eará materialat nugo dvd, cd, ja buot sámegielat. Sámedikkis ii leat vel girjerádju muhto boahttevuođas Sájaš-viessus doaibma Anára girjerádju. Ohcejogas ja Anáris leat gielddagirjerádjut ja erenomážit Ohcejoga girjerájus lea buorre sámečoakkaldat. Siida-museas lea giehtagirjerádju iige sii luoikka daid. Don sáhttat luoikkahit girjjiid du láhkagirjeráju bokte ja galggat sis jearrat olugo máksá. Mii sáddet girjjiid du girjerajosii doppe matta-Suomas, dat váldá dušše moadde beaivvi.
Asiakas on lukenut pari vuotta sitten kirjan, tässä tietoa: kirjailija asui erakon luona lapissa, ja kirjoitti hänestä kirjan. Erakko kutsui itseään keisariksi… 573 16.11.2010 Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Mitä Suomutunturi tarkoittaa? Siis mitä sana suomu tarkoittaaa tunturin nimenä? Onko se saamelainen sana vai mistä se tulee? 397 16.7.2010 Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen. Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.