Joensuu

Tilaa aihepiirin Joensuu RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

1015 osumaa haulle. Näytetään tulokset 901–920.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jos haen irlannin kansalaisuutta, salliiko se kaksoiskansalaisuuden suomen kanssa? 1822 Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index. php?request=42&language=FI&article=68 .
Mikä mahtaa olla tämä teos? Tositapahtumaan perustuva, äidin näkökulmasta kerrottu tarina siitä miten vanhemmat lähtivät eräänä iltana ulos, ja kun palasivat… 740 Kirja on todennäköisesti Joy Swiftin tositapahtumiin perustuva muistelmateos "Näenkö vielä lapseni: tosikertomus nuoren äidin tuskasta ja toivosta". Kirjaa löytyy useasta Joensuun seudun kirjastosta mm. Joensuun pääkirjastosta.
Miksi Suomi joutui sodan jälkeen maksamaan sotakorvauksia Venäjälle, vaikka Suomi oli sodassa menettänyt jo lukuisia miehiään sekä maa-alueita? 9168 Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana. Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan. Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta: - Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330- - Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947 - Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan -...
Kylmäkosken meijerin historia 1920 Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole. Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta: Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995 Kylmäkosken kunta, 1995 Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10 Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita Kirjayhtymä, 1966 Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja - Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Saamen suvun laulun nuotteja kaivataan. Säveltäjä Arne Sörlie, sanat Isak Saba, suomennos Otto Manninen. 1930 Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213 Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150. Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla. Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä. Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen: www.lapponica.net Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin...
Heljä Pulli: Papiston laatima Vanhan Suomen väestöluettelo 1754:Ruskeala, 1988 1891 Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot: Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.) 23 lehteä Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Onko Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys julkaissut 2001 joulukuun jälkeen jäsenlehteä ja olisiko niitä saatavilla Joensuun kaupunginkirjastosta? 723 Jäsenlehti / Suomen palliatiivisen hoidon yhdistys ry, ilmestyy edelleen. Lehteä ei tule Joensuun kaupunginkirjastoon eikä muihinkaan yleisiin kirjastoihin. Sitä on mahdollista yrittää tilata kaukolainaksi kirjaston kautta tieteellisistä kirjastoista tai Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta, jonne lehti on tullut vuodesta 2002.
Onko kirjastotoimenjohtajista/kirjastonhoitajista tehty minkäänlaista tutkimusta esim, heidän lukemisestaan, työstään, ammatillisesta kasvusta,… 1307 Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyi seuraavia viitteitä aiheeseen liittyvistä opinnäytteistä ja tutkimuksista: Maijala, Marja: Kirjastonhoitaja ja tutkimus : yleisen kirjaston kirjastonhoitajan käsitys tutkimuksesta ja tutkimuksen hyödyntämisestä. Tampere, 1990. Karttunen, Sanna: Musiikkikirjastonhoitajien musiikillinen maailmankuva. Helsinki : Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1990. Juvonen, Saija: Naiskirjastonhoitajan työorientaatio yleisessä kirjastossa : näkökulmana elämänkokonaisuus. Tampere, 1992 Kirjastotieteen ja informatiikan pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto. Nevala, Tuija: Kirjastonhoitajan ammattiin sosiaalistuminen ja ammatti-identiteetti. Tampere, 1992. Kirjastotieteen ja informatiikan pro...
Mikä on/oli reppuri? Miten menee reppurin laulu? 6162 Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Mistä saisin tietoa Lunkulansaaren nykytilasta ja kaikkea mahdollista siitä. Saari on Laatokassa. Mieheni syntymäpitäjä on Tiialan kylä. Kiitos ?kuvia! 2387 Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan: 1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa. Jääskeläinen, Viljo Kotiseutu, / 1912, s. 156-158 2. Kevätpäivä...
Miten nuoret suhtautuvat painoonsa ja kehoonsa? Tutkimuksia ja kyselyitä, jotka on tehty nuorille? 1536 Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi seuraavia viitteitä. Useimpia saa kaukolainaksi, ellei Joensuun kirjastoissa ole. Mikkilä, Vera Paino, painokäsitys ja niihin liittyvät tekijät 14-16-vuotiailla suomalaisnuorilla 1999 Opinnäyte Lau, Bjørn Weight and eating concerns in adolescence : the role of dieting, body weight, self-evaluation, depressive tendencies, and social norms related to weight and eating concerns in adolescent boys and girls Bergen : University of Bergen, 2001 Väitöskirja Arvot, maailmankuvat, sukupuoli / Helena Helve (toim.) Helsinki : Yliopistopaino, 1997 Juvakka, Taru Elämää risteyskohdissa : hermeneuttiseen fenomenologiaan ja kehollisuuteen perustuva tutkimus 15-16 -vuotiaiden nuorten toivon...
Mistä lähteistä löytäisin tarinatutkimuksen lähteitä? 1054 Yleisten kirjastojen monihakuun pääset sivulta: http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=856 Voit hakea asiasanalla: "tarinat", mutta viitteitä tulee lähinnä liittyen kansantarinoihin ja kirjallisuuteen. Jos tarkoitat tarinankerrontaa pedagogisena tai psykologisena metodina, asiasanaksi kannattaa laittaa: "kerronta" tai "narratiivisuus". Jos haluat hakea pelkästään Joensuun kaupunginkirjaston aineistosta, hakuun pääset kirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html . Myös asiasanalla "kirjallisuusterapia" saattaa tulla sopivia julkaisuja. Tieteellisten kirjastojen aineistotietokanta Lindaan pääset kirjastossa tai kirjastonhoitaja voi tehdä sieltä haun pyynnöstäsi.
Löytyykö Pyhäselästä tai Joensuun lähivesistöistä syvyyskarttaa? 2896 Seuraavat merikartat sisältävät Joensuun lähivesistön ja muun Pyhäselän syvyydet: Saimaan vesistö : Oravisalo, karttalehti 414 ja Saimaan vesistö : Joensuu, karttalehti 415. Karttoja voi tutkia kirjastossa, Joensuun kaupunginkirjastossa ne ovat käsikirjaston ja maakuntakokoelman aineistoa.
Pitäisi löytää tietty Pellervo -lehti, jossa on muuan pitsimalli... Kyseinen lehti on ilmestynyt tiettävästi 90-luvun alussa. Onko näitä lehtiä Joensuun… 304 Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannan mukaan Pellervo-lehtien 1990-luvun alusta olevia numeroita löytyy Joensuun pääkirjaston käsikirjastosta, luokka on 67.051. Niitä voi lukea siellä, ne eivät ole lainattavissa. Kirjastosta löytyy myös kopiokone. Lisätietoja saa kaupunginkirjaston Internet-sivuilta, http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html tai soittamalla kirjastoon, käsikirjasto, neuvonta: 267 6241 (lehtisali, neuvonta: 267 6240).
Miten ensimmäiset Kolin-taiteilijat majoittuivat? Siihen aikaan ei kai ollut hotelleja niillä main. 1652 Ensimmäiset Koli-taiteilijat majoittuvat todennäköisesti koteihin. Tästä kertoo mm. Ahon vaimo Venny Soldan-Brofeldt seuraavasti: ” Kolin rinteellä asuttiin myös jonkin aikaa. Siellä oli satumaisen kaunista: niityt, haat, lehmisavut ilta-auringossa, taustalla siintävät vaarat. Talo oli vieraanvarainen ja kodikas. viihdyimme siellä hyvin”. Tämä kertomus, Kolin-matkasta löytyy mm. Elli Oinonen-Eden teoksesta Kolin taiteilijakareliaanit. Samaisesta teoksesta käy ilmi, että Kolin ensimmäinen matkailumaja avattiin käyttöön vuonna 1896. Kyseinen teos löytyy mm. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmista ja on lainattavissa.
Haluaisin hyviä koira-aiheisia lastenrunoja. Olisiko teillä antaa vinkkejä? 4104 Koira-aiheisia runoja on sekä yksittäisissä runokirjoissa että -kokoelmissa. Lähikirjastostasi löytynee Mervi Kosken Lastenrunojen hakemisto 1 ja 2, joiden avulla voi jäljittää sopivia runoja. Esimerkiksi Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tuluskukkaro ja Elina Karjalaisen Uppo Nallen kootut runot sisältävät useitakin koira-aiheisia runoja.
Onko Mauritiuksen kirjallisuutta suomennettu? 1031 Useista tietokannoista ja kirjallisista lähteistä etsittyäni tulin siihen tulokseen, että Maurituksen kirjailijoiden teoksia ei ole käännetty suomeksi. Lähteistä käy ilmi, että useimmat maan kirjailijat kirjoittavat ranskaksi tai kreoliksi, jotka ovat heidän äidinkielensä, vaikka maan virallinen kieli on englanti. Mauritiukselta kotoisin olevasta nykyrunoilijasta Edouard J. Maunickista on laaja artikkeli: Unseco Kuriiri 1994:4, s.4-7.
Haluaisin tietoa 1960- luvun losseista, lossiliikenteestä ja lossarin työstä. Luulen, että ko. asioista saattaisi löytyä tilasto- ym. tietoja tie- ja… 1965 Kirjastojen luetteloista löysin yhden tutkimuksen losseista, joka on tehty Varsinais-Suomen losseista: Vikström, Matts: I vägtrafikens tjänst : landvägsfärjorna och färjkarlarna utanför Egentliga Finlands kust 1920-1960 : Varsinais-Suomen rannikon maantielossit ja lossimiehet 1920-1960, 1995. Löytyi myös julkaisu: Silta- ja lauttatoiminta 1980-luvulla / [julk.] Tie- ja vesirakennushallitus, 1981. Tieliikenteen historiaa käsittelevässä kirjassa: Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osa 3, käsitellään jonkin verran myös lossien historiaa, lossireittejä ja lossarin työtä. Kirjassa on hyvä lähdeluettelo ja kerrottu mm. haastateltujen ihmisten nimet. Kirjassa: Aro, Ilpo: "Hyvällä pääsee hyhmässä... : autoistumisen vaiheita Liperin...
Löytyisikö lehtijuttuja aiheesta:Turvallinen oppimisympäristö! 870 Oletan, että tarkoitat koulun oppimisympäristöä. Tässä muutamia artikkeliviitteitä aiheesta: Opetushallitus otti kantaa turvatyöryhmän muistioon Spektri 2000 : 3, s. 40-41 Koppinen, Marja-Leena: Sisäinen turvallisuus - oppimisen perusta Ryhmätyö 1995 : 1 ; s. 9-14 Linnakylä, Pirjo: Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa Kasvatus 1997 : 2, s. 112-127, 201 Leppänen, Maija: Suullista ilmaisua turvallisessa ympäristössä Virke 2001 : 2, s. 12-13 Laaksola, Hannu: Kunnilla vastuu koulun turvallisuudesta Opettaja 2000 : 38, s. 12-13 Ängeslevä, Minna: Silmät ja sydän auki Opettaja 2001 : 3, s. 8-12 Gerkman-Kemppainen, Kristiina: Turvaa elämysten voimalla Torniossa Opettaja 1999 : 23, s. 36 Ängeslevä, Minna: Vastuu on harkintaa...
Mistä saan suoran ohjeen koulutussuunnitelman tekemiseen (esim. väitöskirjaan)? Löytyykö esim. netin kautta selkokielellä olevaa mallia? 1567 Yliopistojen kotisivuilla on ohjeita jatko-opiskelijoille, voit katsoa yliopistosi kotisivulta olisiko siellä tarkkaa ohjetta myös tutkimussuunnitelman tekoon. Yliopistojen kirjastot löytyvät sivulta: http://www.lib.helsinki.fi/tilke/yokirjastot.html . Kirjaston sivun kautta pääsee myös ao. yliopiston sivulle. Seuraavista kirjoista löytyy yleisiä ohjeita tutkimuksen tekoon liittyen, esim.: Järventausta, Hanna: Tutkimalla oppii : tutkimuksen teko-opas. 1999. Kangasharju, Helena: Tutkimusraportin kirjoittaminen. 1994.