| Miksi katolinen ja ortodoksinen kirkko viettävät Annan ja Joakimin päivää 26.7.? Suomessa Anna on 9.12. ja Joakim 20.3. Katolisena aikana Suomessa on… |
2135 |
|
|
|
Heinäkuun 26. päivä Annan päivänä on vanha perinne, joka on lähtöisin itäisestä kristikunnasta. Tiedetään, että keisari Justinianus rakennutti ja vihki v. 550 pyhälle Annalle, neitsyt Marian äidille, Konstantinopoliin kirkon. Annan kunnioitus siirtyi myöhemmin myös länteen, vaikka täällä siihen suhtauduttiinkin välistä epäluuloisesti, koska Anna ei ole Raamatun henkilöitä, vaan hänet tunnetaan vain myöhemmistä legendoista. Ristiretkiaika ja sen avaamat itäyhteydet ovat suuresti edistäneet Annan kulttia. Eri puolilla Eurooppaa käytetyt 1200- ja 1300-luvun kirkolliset kalenterit ja jumalanpalveluskirjat mainitsevat ensisijaiseksi Annan muistopäiväksi 26.7. Paavin hovin messukirjaan Anna 26.7. pääsi ensimmäisen kerran v. 1474. Keskiajalla... |
| Haluaisin lisätietoja 1920-30 luvun asumisesta Suomessa. Eli lähinnä minkätyyppisiä asunnot olivat, millaisia huoneita, huonekkaluja, millainen sisustus… |
3338 |
|
|
|
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :... |
| Kuka on tutin, tämän tutin jota lapset pitää suussa, keksinyt |
2877 |
|
|
|
Tutit tai modernien tuttien esiasteet syntyivät luultavimmin suurin piirtein samoihin aikoihin kun ns. tuttipullotkin. Historiikkia löytyy mutta tutin keksijästä ei löydy vedenpitävää tietoa
http://www.babybottle-museum.co.uk/dummy.htm
Modernit tutit ilmestyivät vuonna 1902 ja niiden kaupalliseksi valmistajaksi on löydetty James Meacham.
http://www.chacha.com/question/who-invented-the-pacifier
Wikipedia ehdottaa keksijäksi 1300-luvulla elänyttä Joaquin Martinezia, mutta ikävä kyllä lähdeviite puuttuu. http://en.wikipedia.org/wiki/Pacifier
|
| Elokuvissa ja peleissä on ikärajat tai -suositukset, miksi kirjoissa niitä ei kuitenkaan ole? |
1777 |
|
|
|
Epäilisin, että kirjojen on katsottu olevan vaikutuksiltaan lievempiä kuin pelit ja elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat ja pelit tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan tai pelin hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa... |
| Hyvä musiikkikirjastonhoitaja! Mistä löytäisin sen laulun, jossa on sanoja tähän tyyliin: "Luoksesi tulla jos kerran vielä vois, ...set puut linnunlaulua sois… |
3350 |
|
|
|
Etsimäsi laulu on Kari Rydmanin Kaunein uni. Se löytyy usealta eri cd-levyltä. Tuoreimpia on uusintapainos Rydmanin albumista Niin kaunis on maa. Myös nuotti löytyy useana eri vaihtoehtona, esim. Suuri Toivelaulukirja 5.
|
| Olen tekemässä 9. luokan äidinkielen päättötyötä mm. Tuntemattomasta sotilaasta. Haluaisin käyttää siinä muutamia pitkiäkin teksinäytteitä, ja olisi kätevä jos… |
2371 |
|
|
|
Valitettavasti internetistä ei löydy Sotaromaania tai Tuntematonta sotilasta.
Esimerkiksi vapaasti verkossa saatavilla, Project Gutenberg -nimisellä sivustolla, on sellaisia suomalaisia klassikoita, kuten Aleksis Kiveä tai Minna Canthia, joista tekijänoikeudet ovat vanhentuneet. Tekijänoikeus vanhentuu kun tekijän kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta. Väinö Linnan tapauksessa näin ei ole.
http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tekij%C3%A4noikeus
|
| Terve! mistäköhän löytyvät sanat ja soinnutukset vanhoihin kupletteihin ja ralleihin sekä valsseihin yms. tapio tapio rautavaaran, esa pakarisen,tatu… |
1294 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoista näyttäisi löytyvän jonkun verran kyseisten tekijöiden musiikkia nuotteina ja CD-levyinä.
Saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
|
| Saako jostain ostettua suomen kielisiä Sweet Valley High kirjoja? Jos saa, niin mistä? |
1441 |
|
|
|
Francine Pascalin kirjoittaman Sweet Valley High -nuortenkirjasarjan viimeinen suomennos on vuodelta 2002, joten kirjakaupoissa kirjoja ei varmastikaan ole myytävinä. Sen sijaan sinun kannattaa etsiä niitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on nykyisin myös nettikauppa, joista etsiminen käy helposti. Kirjat löytyvät kyllä tuolla sarjan nimellä. Nettiantikvariaattien osoitteita löydät googlettamalla esimerkiksi sanoilla "nettiantikvariaatti" tai "antikvariaatit netissä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sweet_Valley_High
|
| Mikä mahtaa olla laukku-sanan etymologia? |
2129 |
|
|
|
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
|
| Mitä kirjoja voisitte suositella peruskoulun kahdeksasluokkalaisille talvi- ja jatkosotaan liittyen oheislukemistoksi, joissa käsiteltäisiin esim.: *… |
3263 |
|
|
|
Talvi- ja jatkosotaan liittyviä tietokirjoja nuorille erikseen ei näyttäisi olevan. Perusteellisia, nuorillekin käyviä tietokirjoja voisivat olla vaikkapa nämä: Talvisodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (1999) ja Jatkosodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (2005). Dokumenttielokuva lapsille ja nuorille on Yleisradion tekemä
Sotalapsen tarina / käsikirjoitus ja ohjaus: Kirsti Tulonen (YLE Tallennepalvelu, 2002, videokasetti).
Tässä tietokirjoja kysymistäsi aiheista:
Yleisteokset:
- Sander, Gordon F.
- Taistelu Suomesta 1939-1940 / Gordon F. Sander (WSOY, 2010)
Sodan kasvattamat / [toimittaneet Sari Näre, Jenni Kirves, Juha Siltala] (WSOY, 2010)
Sotainvalidit:
-... |
| I am half finnish and a graduated librarian with 5-year work experience in the UK. As I am planning to move to Finland I am looking for work places in… |
1013 |
|
|
|
The best place to look for vacancies is a site called Kirjastot.fi
http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
I hope you know Finnish, since this section of the site has not been translated into English.
|
| Hyvä kirjastonhoitaja! Onnellista uutta vuotta 2011! Voisitko katsoa etymologises(i)ta sanakirja(oi)sta, mikä sanan kiva alkuperä on? |
3201 |
|
|
|
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’.
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’).
Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
|
| Onko kirjaa, jossa Astrid Lindgren kertoo lapsuudestaan? |
1399 |
|
|
|
Kirjoittamassaan Lapsuuteni Smoolanti (1988) -teoksessa Astrid Lindgren muistelee lapsuuttaan Smoolannissa ja kuvailee lapsuutensa maisemia. Teoksessa Astrid Lindgren : elämän kuvat (2007) on myös kirjailijan muistoja. Astrid Lindgrenistä kertovat myös seuraavat teokset:
Ljunggren, Kerstin, Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)ja
Strömstedt, Margareta, Astrid Lindgren (1988). Tietoa tiivistetyssä muodossa löytyy Mervi Kosken Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita –teoksesta (1998).
Tässä muutama linkki:
http://www.astridlindgren.se/
http://www.alv.se/ .
|
| Kuulemma Antti Tuurin Rata-kertomuksessa esiintyy sana "näystin" kolmesti, "mäystin" ei kertaakaan. Näppäimistössä n ja m ovat vierekkäin ja lähellä on epäilys… |
4192 |
|
|
|
Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
|
| Osaisitko neuvoa tällaisessa: ilmestyykö Suomessa englanninkielisiä lehtiä, sanomalehtiä tai aikakausilehtiä tai erikoisalan lehtiä? Kyseeseen tulevat… |
3642 |
|
|
|
Suomessa ilmestyy kyllä englanninkielisiä lehtiä. Ainakin seuraavia Suomessa julkaistuja englanninkielisiä lehtiä löytyy myös HelMet-kirjastoista:
”Bank of Finland” (Suomen pankin lehti)
”Books from Finland” (kirjallisuuslehti; nykyään ilmestyy enää verkkolehtenä)
”Finnish music quarterly” (musiikkilehti)
”Helsinki Times” (sanomalehti)
”IBS world newsletter” (Tilastokeskuksen lehti)
”Lifelong learning in Europe” (opetukseen ja kasvatukseen keskittyvä lehti)
”SixDegrees” (erityisesti ulkomaalaisille suunnattu uutislehti)
”Tempus” (Stora Enson lehti)
Lehtien tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä lehden nimellä.
Edellä annettu lista ei ole millään muotoa kattava listaus Suomessa ilmestyvistä... |
| Onko Helena Meripaasilla osoitetta, mihin voisi lähettää "fanipostia"? |
1138 |
|
|
|
Fanipostia voi lähettää kustantajan kautta, Helena Meripaasin kirjoja kustantaa Otava, http://www.otava.fi . Voit katsoa myös tätä arkiston vastausta, en tiedä, onko sieltä löytyvä osoite vielä toiminnassa, https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ed5556c4-0… .
|
| Mikä olisi paras ratkaisu ongelmaan "pieni asunto+kaksi vuorotyöläistä" ääni-ja valoympäristön suhteen? Onko äänieristäviä, pienen budjetin verhoja tms… |
2958 |
|
|
|
Me kirjastolaiset emme tietysti ole sisustamisen ammattilaisia, mutta tässä joitakin eri lähteistä koottuja vinkkejä. Paksut, reilusti poimutetut verhot eristävät parhaiten ääntä. Paras materiaali ääneneristyksen kannalta on villa. Tumma väri estää myös valon tuloa asuntoon parhaiten. Asunnossa kannattaa olla paljon pehmeitä materiaaleja: mattoja, huopia, ryijy seinällä, sohva yms. Kirjahyllyä voi käyttää sekä pienen asunnon tilanjakajana että ääntä ja valoa eristämään. Voi myös hankkia akustiikkalevyjä seinille. Alla joitakin tiedonlähteitä aiheesta:
http://yle.fi/kodinkaantopiiri/abc05_10.html
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/%C3%84%C3%A4nieristyst%C3%A4+voi+pa…
Kodin valaistusopas / Ilkka Pekanheimo (2010, myös verkkojulkaisuna)... |
| Noutokirjastoksi minulla on merkattu Tapiola. Haluaisin muuttaa sen Kirjasto 10. Miten onnistuu? |
885 |
|
|
|
Oletusnoutokirjaston saa vaihdettua HelMetin omien tietojen pääsivun linkistä ”Muuta yhteystietojasi”, joka vasemmalta puolelta sivua. Sen takaa aukeavalta sivulta löytyy alimmaisena kohta ”Noutokirjasto”, josta voi pudotusvalikosta valita haluamansa oletusnoutokirjaston.
|
| Muistan joitakin vuosia sitten kuulleeni laulun, jossa oli jotenkin näin: "Sen sisältö on poissa kinkkupaketin, sen Penako jo söi, no niinpä tietenkin"… |
1107 |
|
|
|
Kysyimme asiaa valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sieltä ehdotettiin Johnnyn (Liebkind) käännöskappaletta "Kotihipat", joka alkuperäiseltä nimeltään on Jailhouse Rock.
Kappale löytyy esimerkiksi seuraavilta levyiltä:
Johnny: 20 suosikkia : Ihana aamu (1995)
Johnny: Johnny (1990)
|
| 1000 markan kolikko kultaa vuodelta 1992. |
1245 |
|
|
|
Virheettömänä ja täysin leimakiiltoisena kolikon arvo on 200 euroa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2008: Keräilijän opas.
|