Helsinki

Viimeisimmät vastaukset

26480 osumaa haulle. Näytetään tulokset 16841–16860.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Miten Shakespearen orvokista käyttämä nimitys "love in idleness" on suomennettu? (Kesäyön unelma, 2. näytös, 1. kohtaus, Oberonin repliikki)	1860	1.8.2011	Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.” Melko...
Ottavatko kirjastot vastaan kirjalahjoituksia?	2670	1.8.2011	Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto. Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka tuoda ne...
Löytyisiköhän kirjastoista Suomenlinnaan sijoittuvia historiallisia fictio-kirjoja? Etsin erityisesti tapahtuma rikkaita (jännitystä, seikkailua,…	1408	28.7.2011	Seuraavia Suomenlinnaa käsitteleviä historiallisia romaaneja löysin: Gavin, Catherine: ”Linnoitus” (WSOY, 1964; Suomenlinna vain yhtenä tapahtumapaikkana) ”Hovimäki. Ruotsin vallan iltarusko” (Gummerus, 1999; Viapori vilahtaa vain kirjan alussa) Koivula, Tapani: ”Sininen huivi: historiallinen romaani” (Pilot-kustannus, 2006) Lydecken, Arvid: ”Suomenlinnan sankari” (Otava, 1934; nuortenkirja) Markio, Georg: ”Viaporin antautuminen: kertomus Suomen sodasta 1808-09” (Otava, 1965; nuortenkirja) Outsider: ”Pekka Lipposen seikkailuja. 39, Suomenlinnan aarre” (Ajanviete, 1960) Pohjolan-Pirhonen, Ursula: ”Kapteeni ja pappilanneito” (WSOY, 1975; Viapori on vain tapahtumien taustalla) Pohjolan-Pirhonen, Ursula: ”Viaporin kaunis Helena” (WSOY, 1973)...
Liotin kuivaherneitä kannen alla kattilassa vahingossa yli vuorokauden. Keitin 10 minuuttia kuutosella, sitten tunnin. Syötävää vai mikrobimössöä eli…	1138	28.7.2011	Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Mistä sukunimi Nisula tulee? Onko nimelle mitään muunnoksia?	2131	28.7.2011	Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”. Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Mitkä Leroy Andersonin laulut tai musiikkikappaleet on julkaistu suomeksi? Haluaisin tietää näiden kappaleiden englantilaiset ja suomalaiset nimet.	1607	28.7.2011	Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi tuntee seuraavat Leroy Andersonin sävellykset, joilla on suomenkielinen nimi: ”Hullu kello” (”The syncopated clock”) ”Niin käy kun oikein rakastuu” (”Serenata”) ”Rekiretki” (”Sleigh ride”) ”Sininen tango” (”Blue tango”) ”Tanssiaisten kaunotar” (”Belle of the ball”) ”Torvensoittajan vapaapäivä” / ”Trumpetin soittajien vapaapäivä” (”Bugler’s holiday”)
Mistä löydän Piae cantiones -laulujen ruotsinnoksia?	1478	28.7.2011	Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia: Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978) ”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001) Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat: ”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978) ”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993) ”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980) ”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972) Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Olen joskus, mahdollisesti 1980-luvulla, ostanut BWT -nimisen neulelehden ja joka kerta sitä selatessani ihmettelen, miksi lehdessä ei ole julkaistietoja…	1204	27.7.2011	BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä...
Onko Nuoruustango laulu käännetty esim. ruotsin kielelle?	1783	27.7.2011	”Nuoruustango” on käännetty ruotsiksi. Se löytyy Sinikka Sokan CD-levyltä ”Dikt och dans” (Schildt, 2010) Lars Huldénin käännöksenä nimellä ”Ungdomstango”. Sanat ovat myös Huldénin käännöksiä sisältävässä nuottikirjassa ”Sånger för scen och kabaré till text av Lars Huldén: för en eller flera röster med pianoackompanjemang” (Schildt, 2002). Jos kumpaakaan ei ole lähikirjastossasi, voit tilata ne kaukolainana muualta. Kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta ja hintaa omasta lähikirjastosta. Mikäli haluat ostaa jommankumman ihan omaksi, laittamalla teosten nimet Googleen löydät verkkokauppoja, joissa ne ovat kaupan.
Suzuki perämoottori,valmistusnumero 0501-952107. Mikä kone ja vuosimalli?	14281	27.7.2011	Ruotsalainen Marinshopen ylläpitää verkkosivuillaan moottorien mallihakemistoa. Sivuston osoite on http://www.marinshopen.se . Suzuki-moottorin tunnistamiseen tarvitaan sarjanumeron lisäksi sen edessä oleva kirjainyhdistelmä (DT tai DF). Sarjanumeron ensimmäinen osa ilmoittaa vuosimallin, mutta sen lisäksi täytyy tietää moottorin väri. Sivustolla on autenttisia kuvia, jotka helpottavat haun etenemistä. Alla oleva osoite vie suoraan Suzuki-moottorien aloitussivulle. http://www.marinshopen.se/Motorer/OmMotorer/Suzuki/Fastställmotornummer…
Olimme mummolassa Oulussa ja yksi sieltä kirjastosta lainattu kirja lähti vahingossa mukaamme Helsinkiin. Voiko tämän kirjan palauttaa Helsingin kirjastoon vai…	1565	27.7.2011	Helsingin kaupunginkirjasto ja Oulun kaupunginkirjasto ovat eri järjestelmää, joten Helsingin kirjastoihin ei pysty palauttamaan Oulun aineistoa. Periaatteessa kirja on mahdollista lähettää Ouluun maksamalla Helsingin kaupunginkirjastoon kuljetusmaksu, mutta kirjan lähettäminen on aika hidasta. Käytännössä lienee järkevämpää lähettää kirja itse postitse Ouluun, jolloin lähetyksen voi tarvittaessa lähettää kirjattuna tai vakuutettuna. Oulun kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/kirja-auki/index.html.
Tällaista lähihistoriallista siis tiedustelisin, kirjastomuseo kysymys. Onko missään museoitu 70-80 luvun kirjastoa? Siis kirjastoa ajalta ennen atk:n…	1115	27.7.2011	Vaasasta löytyy Suomen kirjastomuseo sekä Suomen kirjastomuseoyhdistys, joka ylläpitää museota: http://www.suomenkirjastomuseo.fi/yhteystiedot/. Tietääkseni ei muita kirjastoautoja ole museoitu tai olla museoimassa kuin Vanha Ykkönen. Lisätietoja saa varmasti Suomen kirjastomuseosta.
Ehdotan uutta hakutoimintoa. En löytänyt tätä Helmetistä: Kirjastokohtainen haku esim. ”Äänikirjat Hakunila” ”Linux Itäkeskus” Jo kotona tai kirjatossa näkee…	1351	27.7.2011	Pienen mutkan kautta tuollainen toiminta on jo HelMet-verkkokirjastossa. Esimerkiksi Hakunilassa olevia äänikirjoja voit hakea seuraavalla tavalla: Valitse hakutavoista ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana”. Kirjoita asiasanaksi ”äänikirjat” ja paina ”Hae”. Klikkaa sitten yläreunasta kohtaa ”Rajaa/Järjestä hakua” ja valitse kohdasta ”Kirjasto” haluamasi kirjasto, esimerkiksi ”Hakunila”. Useampia kirjastoja voit valita, kun klikkaat nimiä Ctrl-nappi pohjassa. Paina sitten alhaalla olevaa nappia ”Jatka”, niin saat listan Hakunilan äänikirjoista. Tosin hyllyssä olevia ei pysty vielä toistaiseksi erikseen rajaamaan. Edellä kerrottu onnistuu myös uudella HelMet-haulla eli ensimmäisellä hakukentällä, joka tulee esiin, kun siirtyy...
Onko olemassa sääntöä, mikä on minimimäärä vieraskielistä aineistoa jota kirjastossa on oltava alueella asuvien ulkomaalaisryhmien perusteella? Jos, niin mistä…	311	26.7.2011	Ulkomaalaiskirjasto antoi seuraavan tiedon: Aineiston minimimäärää ei ole määritelty. Opetusministeriön ohjeistus ulkomaalaisten asiakkaiden lukumäärästä kirjaston toiminta-alueella oli Monikielisien kirjaston aloittaessa toimintansa 100 henkilöä, mutta kuten Monikielisen kirjaston sivuilla nykyään lukee ” Kuntien kirjastot hankkivat vieraskielistä aineistoa asukkaidensa tarpeisiin, myös meillä harvinaisilla kielillä, asukaspohjan mukaan. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehdet ovat paikallista aineistoa. Monikielisen kirjaston kokoelmalla tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua”. Eli aineiston minimimäärää ei ole olemassa ja muutenkin kehotamme kirjastoja, etenkin pieniä kirjastoja, käyttämään kaukopalvelu hyväkseen. http://www.lib.hel....
Kyselisin vanhojen (klassikko)kirjojen suomennoksista. Uusissa painoksissa taidetaan yleensä käyttää samaa suomennosta, joka on alunperin tehty? Tarkistetaanko…	1851	25.7.2011	Uusia painoksia tosiaan taidetaan julkaista klassikkoteoksista enemmän kuin aivan uusia suomennoksia. Syy on epäilemättä suureksi osaksi taloudellinen: uusi suomennos maksaa, kun taas vanhasta suomennoksesta voidaan ottaa uusia painoksia halvemmalla tai jopa ilman maksuja, jos kustantamolla on siihen oikeudet. Välillä toki vanha suomennoskin voi olla vain niin hyvä, ettei uudelle suomennokselle ole tarvetta. Toisinaan taas kieli saattaa vanhentua. Esimerkiksi Pentti Saarikosken suomennos . D. Salingerin romaanista ”Sieppari ruispellossa” (1961) oli aikanaan varsin ansiokas, mutta sen puhekieli ei enää aukene yhtä hyvin nykyajan lukijalle. Siksi Tammi käännätti sen uudestaan Arto Schroderuksella, jonka kääntämänä ”Sieppari ruispellossa” (...
Olisiko joissain helsingin kirjastoissa mahdollisuutta harjoitella pianolla? Olen kuullut että moniin kirjastoihin on tämmöinen hankittu, mutta onko hesassa?	1643	25.7.2011	Helsingissä pianoja on ainakin Kirjasto 10:ssä sekä Itäkeskuksen ja Töölön kirjastoissa. Kirjasto 10:ssä digitaalipiano sijaitsee erillisessä huoneessa, jota voi varata numerosta 09 3108 5000. Töölön sähköpianoa voi varata numerosta 09 3108 5725. Itäkeskuksessa ei ilmeisesti erillistä ajanvarausta tarvita.
Mistä kaikista kirjastoista tämä kirja löytyy? Kirjan tiedot: http://raili.fi/kirja-menneisyyden-varjot/	1514	25.7.2011	Kirjan saatavuuden Suomen kirjastoista voi tarkistaa kätevästi Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Kaikki%20kirjastot. Laita nimikkeeksi ”Menneisyyden varjot” ja tekijäksi ”Kokkola-Beck”. Klikkaa kirjastoista ”Valitse kaikki” ja paina sitten vain ”Hae”-nappia, niin Frank alkaa hakea teosta Suomen kirjastoista. Hakuun saattaa tosin mennä tovi, koska kirjastoja on sen verran paljon. Mukana ovat melkein kaikki Suomen kirjastot. Saattaa tosin olla, että kirjaa tulee myöhemmin useampiin kirjastoihin, sillä osassa se näyttää olevan vasta tilauksessa.
Olen kuullut jostain, että hämähäkki on pyhä (kosminen?) symboli joillekin alkuperäiskansoille. Tiedättekö mitä se symboloi ja mille kansoille? Entä liittyykö…	10218	25.7.2011	Hämähäkki on saanut aikojen saatossa moninaisia ja keskenään hyvin ristiriitaisiakin merkityksiä. Selitystä piirretylle hämähäkkisymbolille ei valitettavasti löytynyt, mutta jotain voinee päätellä alla kuvatuista hämähäkin yleisesti symboloimista asioista. Varsinkin Euroopassa hämähäkkiin liitetään usein kielteisiä mielikuvia kuten epäonnea, pahuutta ja kuolemaa, sillä aikoinaan niiden kuviteltiin levittävän sairauksia, kuten ruttoa. Muualla maailmalla hämähäkki nähdään useammin myös hyvänä, sillä se saalistaa kärpäsiä, jotka usein yhdistetään sairauteen, mädänneisyyteen ja pahaan. Islamilaisessa kulttuurissa valkoisia hämähäkkejä pidetään hyvinä, mustia pahoina (tämä onkin ainut löytämäni viittaus valkoiseen väriin). Vanhassa...
Suomi liittyi ISBN-järjestelmään vuonna 1972. Joillakin tätä vanhemmilla kirjoilla on kuitenkin oma ISBN tunnus, kuka on antanut ISBN tunnuksen ja mistä voisi…	616	25.7.2011	ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Olen koittanut etsiä joulurunoa ja lähimmäksi on päässy Kaarina Helakisan Joulu kuulostaa kulkuselta.  Joulu tuntuu pumpulilta.  Joulu maistuu piparilta  tai…	4090	22.7.2011	Runo on juuri tuon pituinen. Kaarina Helakisan runo Joululaulu löytyy vaikkapa kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut.