| HELmet puhuu minulle englantia!? Kuinka kielen voi vaihtaa? |
412 |
|
|
|
Hei!
Jos olet HelMet-palvelusivustolla ( http://www.helmet.fi/en-US ) tai perinteisessä HelMet-haussa ( http://luettelo.helmet.fi/search~S9/ ), löydät kielivalinnan (suomi/ruotsi/englanti) läheltä sivun oikeaa yläkulmaa. Jos taas olet uudessa HelMet-haussa ( http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=eng ), kielivaihtoehdot löytyvät sivun alareunasta, sen keskivaiheilta otsikolla "Language settings".
|
| Miten kuuluu runon/laulun teksti "Sä metsäpuro iloinen..."? |
3802 |
|
|
|
P.J. Hannikaisen "Ahkera puro" -niminen laulu alkaa säkeellä
Sä metsäpuro iloinen,
mi riennät yhä vain!
Nyt seisahdapas hetkinen
ja leiki kerallain!
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi teoksista
Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2008)
Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984)
|
| Tuttavani Teksasissa oli kuullut radiosta ohjelmaa, jossa oli mainittu, että Suomessa on tehty murhaballadi, jossa on 23.000 säkeistöä. Hän kysyi minulta, onko… |
1173 |
|
|
|
Voisikohan kyse olla pienestä väärinkäsityksestä? Yhdysvaltalainen radioverkko NPR (http://www.npr.org/) haastatteli tämän vuoden syksyllä harmonikansoittaja Kimmo Pohjosta, joka on yhdessä professori Heikki Laitisen kanssa julkaissut levyllisen murhaballadeja: Murhaballadeja = Murder ballads / Heikki Laitinen & Kimmo Pohjonen.
Haastattelussa Kimmo Pohjonen kertoo, että Kalevalassa on noin 23 000 säettä tai säkeistöä, ja että entisaikaan Suomessa laulettiin paljon, ja siksi laulutkin ovat pitkiä. Hän kertoo, että alkuperäisissä balladeissa saattoi olla satoja säkeitä. Haastattelu löytyy kirjoitettuna täältä:
http://m.npr.org/news/NPR+Music+Mobile/164801005
|
| Saako sukunimekseen vaihtaa minkä tahansa suomalaisen sukunimen, mikäli sukunimeä ei ole suojattu? |
625 |
|
|
|
Sukunimen vaihtamiseen sisältyy rajoitteita:
Sukunimen saa vaihtaa, jos nimestä on ilmeistä haittaa, se on esimerkiksi hankala kirjoittaa (ulkomaalainen), liian yleinen, merkitykseltään nolo, uusi nimi on kuulunut aiemmin itselle tai suoraan edeltäville esivanhemmille tai vaihtoon on muu hyvä syy.
Uusi sukunimi ei saa olla
-sopimaton tai ilmeistä haittaa käytössä aiheuttava
-kotimaisen kielenkäytön vastainen esimerkiksi kirjoitusasultaan
-erittäin yleinen
-etunimenä yleisesti käytetty
-jonkin jo olemassa olevan suvun nimi
-käytössä oleva liikemerkki, yrityksen tai yhteisön nimi, taiteilijanimi tms.
Vain ensimmäinen näistä kohdista on aivan ehdoton, muista voi perustellusta syystä poiketa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimilaki
http... |
| Millaisella haulla saan kirjailijan teokset ilmestymisjärjestyksessä, siis kirjoittamisjärjestyskessä. Ei kirjan painamisjärjetyksessä. Halua lukea kirjat… |
945 |
|
|
|
HelMet-verkkokirjastosta sen enempää kuin muistakaan tietokannoista, esim. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, ei ole mahdollista tehdä sellaista hakua, joka erottaisi kunkin teoksen ensimmäiset painokset omaksi listakseen. Hakuihin tulevat mukaan myös saman teoksen eri ISBN-numerolla julkaistut uudet painokset eri vuosilta. Niinpä näistä hakutuloslistoista on usein varsin työlästä päätellä, missä järjestyksessä teokset alun perin ovat ilmestyneet.
Kirjailijan teosten ilmestymisjärjestys onkin yleensä helpompi selvittää muuta kautta kuin tietokantahaulla. Esim. Wikipediassa ja muissa tietosanakirjatyyppisissä julkaisuissa on yleensä kunkin kirjailijan teosluettelo ilmestymisjärjestyksessä ja alkuperäisine julkaisuvuosineen.
Jos... |
| Onko Räihä-suku karjalainen ja mitä sen alkuperästä tiedetään? |
3789 |
|
|
|
Räihä-nimi on kotoisin Karjalasta ja Savosta. Nimen haltijoita tunnetaan eri paikkakunnilta 1500-luvulta lähtien. Nimen alkuperä saattaa liittyä riehakasta merkitsevään räihä-sanaan, tai se saattaa liityä muunnokseen jostakin ortodoksisesta ristimänimestä. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Räihä on tai on ollut sukunimenä 2865 henkilöllä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Tarvitsisin seuraavan sitaatin suomennoksen. Kirjoittaja on Matthieu Ricard. (happines is...) "...a deep sense of flourishing that arises from an exceptionally… |
875 |
|
|
|
Kysymäsi sitaatti osoittautui ongelmalliseksi.
Sitaatin kaksi ensimmäistä lausetta esiintyvät useilla Internet-sivuilla. Niiden kerrotaan olevan peräisin Matthieu Ricardin kirjan ”Happiness: A Guide to Developing Life's Mot Important Skill” alusta. ”Happiness” on käännös ranskankielisestä teoksesta ”Plaidoyer pour le bonheur”, joka on suomennettu nimellä ”Onnellisuus”.
Sivulla http://www.spiritualityandpractice.com/books/excerpts.php?id=15581
on useita katkelmia Ricardin kirjan alusta. Englanninkielinen teksti ja suomennoksen teksti vastaavat hyvin toisiaan (tosin katkelmien järjestys on osin erilainen.) Vain kappale, jossa määritellään onnellisuus, onkin yhtäkkiä erilainen:
Englanniksi: “By happiness I mean here a deep sense of... |
| Voinko saada seuraavan sitaatin suomennoksen: "Mindfulness means paying attention in a particular way; on purpose, in the present moment, and non-judgmentally… |
770 |
|
|
|
Sitaatti löytyy monilta englanninkielisiltä sivuilta, mutta ilman mainintaa siitä, mistä teoksesta se mahdollisesti on. Suomenkielisiltä internetsivuilta löytyy myös useita Jon Kabat-Zinnin tietoisen läsnäolon menetelmän määritelmiä, mutta ei kuitenkaan käännöstä kysymästäsi sitaatista. Käännöksen täsmällistä suomennosta ei siis löytynyt. Alla kuitenkin joitakin sivustoja, joilla aihetta käsitellään:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2006/141106_e.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuustaito
http://www.kehojamieli.fi/Mindfulness.pdf
|
| Haluaisin tietää mistä maasta nimet Jasmin ja Eerika ovat? |
1126 |
|
|
|
Nimi Jasmin on peräisin lähi-idän suunnalta, muinaisesta Persiasta tai arabimaista, ja se esiintyy muun muassa Tuhannen ja yhden yön tarinoissa.
Eerika tai Erika on muinaisskandinaavisen Erik-nimen sisarnimi.
Tässä aikaisempia vastauksia samoista nimistä esitettyihin kysymyksiin:
Jasmin: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f7e53e51-419…
Eerika: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6edde270-dc9…
|
| Kysymys vanhoista kulkupeleistä: 1884 kuolleen esiäitini jälkeen pidetyssä huutokaupassa kaupattiin mm seuraavia esineitä: 1. isv.-droshkor - siis vuokra… |
1268 |
|
|
|
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja... |
| Kuka on biisien Tuulensuojaan(Danny)-Yellow river-, Mamy blue(Kirka), Moi moi vain (Taiska)-Take me high- , Seitsemän päivää(Souvarit), La dolce vita… |
2660 |
|
|
|
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi... |
| Isäni 85v, on nykyisin Riihimäellä asuva helsinkiläinen. Hän oli hiljattain lukenut Hesarista, että kirjastoista olisi saatavana ilmaiseksi jokin Unioninkatua… |
495 |
|
|
|
Unioniakseli-teemasarjan esitteet ovat valitettavasti loppuneet kirjastoista eikä niitä paineta enää lisää. Esitteitä voi printata Helsingn kulttuurikeskuksen sivuilta.
http://www.hel.fi/hki/Kulke/fi/Viraston+esittely/Julkaisuja
|
| Mitkähän ovat nämä "Tabaluga"-kirjan tai dvd:n suomenkielisten hahmojen nimet? Tiedän ne vain englanniksi: pöllö Shuhu, jänis Happy ja myyrä Digby. |
1971 |
|
|
|
Kaupunginkirjastossa on ollut Tabaluga 1: Viheriämaan prinssi -elokuva videoversiona, mutta viimeinen kappale on poistettu eikä luettelointitiedoista käy ilmi mitkä ovat elokuvan hahmojen nimet ja onko ne mahdollisesti suomennettu. Kaupunginkirjaston kokoelmassa on myös Helme Heinen teos Tabaluga, mutta vain saksankielisenä. Useita Heinen teoksia on suomennettu, mutta tätä Tabalugaa ei näyttäisi olevan suomenkielisenä käännöksenä. Suomeksi puhuttua DVD:tä sen sijaan näyttää olevan saatavana verkkokaupoissa. Esittelytekstissä mainitaan Tabalugan lisäksi hahmot Arktos -lumiukko ja Humsin -hiekkamies.
|
| Lastensuojeluun liittyvä kysymys: Menneinä vuosikymmeninä tuhannet ja tuhannet suomalaiset lastensuojelun toimenpiteiden kohteena olleet lapset tulivat… |
947 |
|
|
|
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s... |
| Netissä on keskustelua ns. suolenhuuhtelukannusta. Osa keskustelijoista, nuorempi polvi, on sitä mieltä, että sitä on käyetty myös ehkäisyyn. Siis mikä on ko… |
756 |
|
|
|
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
|
| Missä kuvattiin Mommilan veriteot-elokuva vuonna 1973? Kartanoa enemmän kiinnostaa lopun kyyditys- ja taistelukohtauksen nurkat. Todennäköisintä on, että olen… |
2795 |
|
|
|
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
|
| Ottaako Iisalmen kirjasto vastaan lahjoituksena kirjoja? |
883 |
|
|
|
Kannattaa kysyä suoraan Iisalmen kirjastosta, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kirjasto/Auki…
|
| Ystäväni on Pablo Neruda -fani ja Nerudan runoja kaivellessamme löysimme runon Oodi omenalle tai oikeammin Oda ala Manzana. Osaatteko auttaa - onko kyseinen… |
2941 |
|
|
|
Valitettavasti Pablo Nerudan runoteoksista ei löydy suomennosta Nerudan runosta "Oda ala Manzana", kuten ei myöskään runoantologioista. Tietokannoistakaan ei löydy viitteitä ko. runon suomennoksesta.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=4B65E27AEBF1C2…
http://www.aaltokirjastot.fi/
http://kirjasto.kuopio.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Neruda, Pablo: Valitut runot. Tammi, 1983.
Neruda, Pablo: Andien mainingit. Tammi, 2005.
Neruda, Pablo: Kapteenin laulut. WSOY, 2008.
Neruda, Pablo: Kysymysten kirja. Loki-kirjat, 1999.
|
| Luin 1970-luvulla kirjan, joka kertoi miehestä ja naarassudesta. Mies oli ehkä intiaani ja susi mahdollisesti valkoinen. Muistelen, että kirja olisi ollut… |
2097 |
|
|
|
Lukemasi kirja voisi olla Robert Franklin Leslien Ystäväni Nahani - tosikertomus suden ja intiaanin ystävyydestä. Nahani on susilaumaa johtava suurikokoinen harmaa naarasusi. Kirja on ilmestynyt vuonna 1975.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1371085
Muita kiinnostavia kirjoja susista:
George, Jean Craighead, Susityttö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1256810
London, Jack, Susikoira
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1381423
Mowat, Farley, Älä hukkaa hauku
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1417487
PS. Löysin kirjat HelMetin tarkennetulla haulla; hakusanana susi ja rajaamalla haun ennen 1980 ilmestyneisiin suomenkielisiin kirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent.... |
| Onko Suomessa tutkittu lääketieteellisiä piirustuksia ja niiden historiaa? Onko aiheesta kirjallisuutta Suomeksi tai löytyisikö Suomesta joku aiheeseen… |
908 |
|
|
|
Tarkoitatko anatomian piirroksia? Niiden historiasta löytyy jonkin verran tutkimuksia. Suomesta ja suomen kielellä löytyi kuitenkin vain yksi, joka sekin on tutkinut aivan lähihistoriaa:
- Tiedekuva popularisoidussa artikkelissa : kvantitatiivinen tutkimus lääketieteen artikkeleiden visualisoinnista Tiede 2000 -lehdessä / Reija Virrankoski (1992, pro gradu, Vaasan yliopisto)
Muualta maailmasta ja englanninkielisiä ovat ainakin alla mainitut:
- Human anatomy : depicting the body from the Renaissance to today / Benjamin A. Rifkin, Michael J. Ackerman, Judith Folkenberg (2006)
- Body criticism : imaging the unseen in enlightment art and medicine / Barbara Maria Stafford (1992)
- The body within : art, medicine and visualization / edited by... |
Kysy kirjastonhoitajalta