Helsinki

Tilaa aihepiirin Helsinki RSS-syöte

Viimeisimmät vastaukset

26472 osumaa haulle. Näytetään tulokset 14221–14240.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä osoitteessa Safari klubi Helsingissä aloitti? Kuulin että Ratakatu 9 mutta en usko. 4833 Ravintola Safari klubi toimi ainakin 1970-luvulla osoitteessa Eerikinkatu 14 (lähde: Ollila, Toppari, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita). Saman kirjan mukaan Safari klubi ei ole sijainnut Ratakadulla. Osoitteessa Ratakatu 9 ovat toimineet mm. ravintola Palaveri ja Kellari Disko.
Mistä ja miten voisin saada kopion Lapin Kansan numerosta 20.7.1964 (tai jos ei ole ilmestynyt päivittäin, niin sen lähipäivän nrosta)? En itse asu Lapin… 982 Vanhemmat Lapin kansa -lehden numerot löytyvät ainakin Rovaniemen kirjastosta. Lehti on mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Moikka! Haluaisin lainata kirjan Siddhartha, kirjailijalta Herman Hesse. Mistä Espoon kirjastosta kyseinen kirja löytyisi? 751 Tällä hetkellä kirja näyttäisi olevan hyllyssä kirjastoautossa ja Entressen, Kirjasto Omenan, Laaksolahden, Nöykkiön, Sellon ja Soukan kirjastoissa. Tilanne voi tietysti muuttua, joten kannattaa varmistaa tilanne ennen kirjastoon lähtöä Helmet-sivustolta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28siddhartha%29%20a%3A… Voit myös varata kirjan Helmet-kirjastoista ja saada sen lähetetyksi haluamaasi kirjastoon Helmet-alueella.
Mistä löytäisin tiedon rakennuksista, jotka ovat olleet kullakin tontilla Helsingin Töölössä? Olen kuullut että tällainen tiedonhaku on olemassa. 1244 Kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita esitellään kortteleita osoitteineen ja rakennuksineen. Kahdessa sarjan kirjassa ovat mukana mm. Töölön korttelit: Töölöntullin molemmin puolin / Kaija Hackzell & Kirsti Toppari (mm. Etu-Töölö) ja Viertotietä itään ja länteen / Kaija Hackzell (mm. Taka-Töölö). Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv… Tietoa Töölön alueen rakennuksista myös mm. näiltä sivuilta: http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/kuvat/Lindh-028-045.pdf http://www.tarinoidenhelsinki.fi/paikka/toolo http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1561
Minulle tulee Tsekeistä heinäkuussa vieraita ja tarkoitus on käydä heidän kanssaan tutustumassa johonkin kirjastoon Helsingissä tiistaina 22.7. iltapäivällä… 852 Helsingissä on monia tutustumisen arvoisia kirjastoja. Kaupunginkirjaston puolelta yksi ilmeinen on toki Pasilan kirjasto eli pääkirjasto, sillä Pasilassa on laaja kokoelma, paljon erilaisia palveluja Kielikahvilasta Lainaa kirjastonhoitaja -palveluun ja HelMet-kirjavarastosta suomen kielen opiskeluun tarkoitettuun S-Pointiin sekä tutustumisen arvoinen arkkitehtuuri. Arkkitehtuurin kannalta kiinnostavia ovat myös ainakin Vallilan ja Arabianrannan kirjastot. Vanha pääkirjasto eli Rikhardinkadun kirjasto on tutustumisen arvoinen, jos haluaa nähdä kirjastojen historiallista syvyyttä. Kaupunginkirjaston ulkopuolelta ehdottomasti kannatettava tutustumiskohde on Helsingin yliopiston remontoitu kirjasto eli entinen Opiskelijakirjasto...
Haluan lukea fiktiivisiä kirjoja, joiden tapahtumat liikkuvat Maltalla. 1027 Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset: Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari) Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri) Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975) Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma) Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja) Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa) Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Pysytyisittekö jälleen auttamaan meitä sitaatin suomennoksen metsästämisessä? Kyseessä on suora lainaus Paul Krugmanin teoksesta "The Return of Depression… 1121 Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni. Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
Minulla on se ruskea kirjastokortti (saatu 95), pitääkö/saako sitä uusia? 1043 Ruskea HelMet-kirjastokortti on vielä käyttökelpoinen. On kuitenkin mahdollista, etteivät asiakastietosi ole enää kirjastojärjestelmässä, jos et ole käyttänyt korttia kolmeen vuoteen. Silloin kortti täytyy uusia. Kortin uusimiseen tarvitaan kuvallista henkilöllisyystodistusta. Voit käydä tarkistamassa asian missä tahansa HelMet-kirjastossa eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastossa tai soittamalla johonkin niistä.
Muistelen, että olisin lukenut joskus hesarin kuukasiliitteestä (vuosia, vuosia sitten) jutun, jossa oltiin tukholman maratonilla ja menty matkaan osallistuvan… 938 Saattaa/saattoi tällainen herra ollakin olemassa, mutta valitettavasti artikkelia hänestä ei löytynyt. Artikkelitietokanta Aleksin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet…) kautta voi hakea lehtiartikkeliviitteitä, mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, mutta tiedot artikkeleista löytyvät vasta vuodesta 1995. Kuukausiliite on alkanut ilmestyä jo vuonna 1983, joten vuosien 1983-1994 artikkeleiden löytämiseen kirjastosta ei löydy välineitä. Aleksin avulla löytyi Kuukausiliitteestä kolme maratoneja käsitellyttä artikkelia (kaksi vuodelta 1998 ja yksi vuodelta 2002), mutta mikään niistä ei ollut oikea. Kaikki Kuukausiliitteet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastosta. Jos haluat, voit tulla...
Onkohan Aune Haarlan runo Metsäkukkia julkaistu jossakin runoteoksessa? Vai onko suositun tangon runoa nk. painettu virallisesti ollenkaan? 3675 Yleisradion toimittaja Aune Haarla on sanoittanut Metsäkukkia-valssin (silloin tosin Aune Ala-Tuuhonen -nimisenä). Valssi (ei siis tango) on alunperin kansansävelmä, ja sen ovat esittäneet ja levyttäneet useat laulajat, tunnetuimpana varmaankin Olavi Virta. Olavi Virran esityksen voi kuunnella vaikkapa Youtube-versiona: http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo Aune Haarlan sanoituksia ei ole painettu kirjaksi, mutta nuottikokoelmasta "Suomipopin helmiä 10: Rakkauslauluja romanssista kolmeen pieneen sanaan" löytyvät mm. Metsäkukkia-kappaleen sanat. Kokoelma löytyy Helmet-kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2083698__Ssuomipopin%20hel… Tietoa Aune Haarlasta löytyy esimerkiksi suomalaisen populaarimusiikin...
Onko Helsingissä ollut Mannerheimintien alkupäässä, numeroissa 2 tai 4, kangaskauppa nimeltään Aitta? Minä vuosina tavaratalo Tempo toimi Helsingissä… 2239 Tietoa Mannerheimintiellä sijainneesta kangaskauppa Aitasta ei valitettavasti löytynyt. Tavaratalo Tempo sijaitsi osoitteessa Mannerheimintie 2B vuosina 1933-1972 (Lähteet: Helsingin Sanomat 24.2.2008: Heikinkatu sai alkunsa Riikinkukon korttelista ja Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä, Ensimmäisiä esikaupunkeja -kertomuksia Kaartinkaupungin ja Kampin kortteleista). Tämän jälkeen talo purettiin, ja tilalle rakennettiin konttoritalo, joka valmistui vuonna 1978. Tempon talosta on kuva Stadin taivaan alla (Eeva ja Simo Ristan valokuvia Helsingistä vuosilta 1969-1987) -valokuva-arkistossa: http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=081825&frame…
Poikani toinen nimi on Seevi. Olisin halukas tietämään tästä nimestä jotakin. Olen etsinyt netistä mutta mitään en löydä. Seevi oli aikoinaan isäni isän veljen… 2156 Nimestä ”Seevi” ei valitettavasti näytä löytyvän tietoa etunimikirjoista, ei edes harvinaisia nimiä käsittelevästä teoksesta. Osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvä nimipalvelu kertoo, että Suomen väestörekisterissä on ollut vajaa 40 Seevi-nimistä, sekä miehiä että naisia, jote kyseessä on melko harvinainen nimi. Arvelisin, että ”Seevi” saattaa hyvinkin olla lyhennelmä jostakin muusta etunimestä samalla tavalla kuin etunimi ”Seemi” on peräisin nimestä ”Anselmi”. Tarkemmin en osaa kuitenkaan sanoa.
Missä kirjastossa on lukusali auki koko ajan Kauniaisten kirjaston lisäksi? 1455 HelMet-kirjastoissa 29:ssä on lukusali https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=Lukusali. Kirjastojen aukioloajat vaihtelevat. Rikhardinkadun kirjastossa iso lukusali on periaatteessa aina käytettävissä. Joskus lukusalissa järjestetään tilaisuuksia, jolloin se on poissa alkuperäisestä tarkoituksestaan, mutta tätä tapahtuu vain keksimäärin pari kertaa viikossa muutaman tunnin ajan. Rikhardinkadun kirjasto on nyt kesäkaudella avoinna ma-to klo 9-20.00, pe klo 9-18 (kohta enää 16)ja la klo 10-16.
1. kysymys: Eeva Kilven runo: Kun mummot kuolevat 2. kysymys: Jokin sopiva runo iäkkään isoäidin muistotilaisuuteen? 1077 'Kun mummot kuolevat' löytyy Kilven teoksesta nimeltä Animalia. Netissäkin se on: http://www.transpoesie.eu/poems.php?doc_id=399. Eeva Kilven runokirjassa Kiitos eilisestä löytyy neljäsäkeistöinen runo nimeltä 'Isoäiti'. Se olisi aika sopiva tilanteeseen. Nämä ovat tietysti makukysymyksiä, mutta olisi ehkä parasta mennä johonkin kirjaston selailemaan runokirjoja tai esimerkiksi näitä isoja värssykirjoja, joista löytyy runoja, värssyjä: Suuri Värssykirja, Elämäsi matkalle. Ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun sekä Elämänviisauden kirja. Helsingissä nämä löytyvät luokasta 171.
Teititeltiinkö omia vanhempia vielä 50-luvulla? Luen kirjaa jossa henkilöt tekevät niin, ja aloin ihmetellä oliko tosiaan noin. Miten läheisiä on sitten… 2112 Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua. Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...
Olen kääntämässä ohjelmaa, jossa siteerataan John Miltonin Kadotettua paratiisia. Katkelma on seuraavanlainen: "First Moloch, horrid king besmeared with blood… 875 Kyseinen katkelma löytyy suomennoksesta ”Kadotettu paratiisi” sivulta 14. Yrjö Jylhän suomentamana koko kohta menee seuraavasti: ”Käy eellä julma Moolok tahrattuna verellä ihmisen ja kyynelillä, joit’ itki vanhemmat, kun tulipätsiin laps uhrattiiin ja rummun pärinään sen huuto hukkui.” Sana ”Moolok” on suomennoksessa kursivoituna.
Mistä löydän sanat Kehtolauluun? Ensimmäinen säkeistö kuuluu Nuku armas lapsonen pikkuvuotehella äiti valvoo vierellä aamuin iltasella. Viimeinen säkeistö:… 1334 Kyseessä on ilmeisesti Pelastakaa lapset ry:n julkaisemalla äänilevyllä ”Laula, äiti” (1972) oleva E. Tarpilan säveltämä ja sanoittama ”Kehtolaulu”. Tuota levyä ei näytä olevan juuri muualla kuin Kansalliskirjastossa. Valitettavasti laulun sanoja tai muita levytyksiä ei näyttänyt löytyvän mistään tutkimistani tietokannoista. On toki mahdollista, että sanat olisivat jossakin vanhassa laulukirjassa, jonka sisältöä ei ole luetteloitu kunnolla, mutta tämän enempää tietoa en onnistunut löytämään.
Miten kirjoitetaan oikein sana: helppokäyttöinen? Pitäisikö vertailu kirjoittaa helpompikäyttöinen vai helppokäyttöisempi? 3360 Helppokäyttöinen on -inen-loppuinen yhdysadjektiivi eli kaksiosainen adjektiivi. Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uuden kielioppaan (2007) mukaan sanaa voidaan taivuttaa komparatiivissa sekä muodossa helpompikäyttöinen että helppokäyttöisempi. Vain merkitykseltään erikoistuneista adjektiiveista käytetään ainoastaan sellaista muotoa, jossa jälkiosa taipuu. Näistä esimerkkejä ovat hellävaraisempi (EI hellempivarainen) tai paksunahkaisempi (EI paksumpinahkainen). Lähteet: Itkonen, Terho & Sari Maamies (2007): Uusi kieliopas. 3. tark. painos. Helsinki, Tammi. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1809780__Suusi%20kieliopas… Iso suomen kielioppi, toim. Auli Hakulinen et al. (2004). Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://...
Sanonta "mursunnahkainen perse" . Kuinka paksu se on ja paljonko rustoa, nahkaa ja rasvaa on mursulla ? 1644 Judith E. Kingin teoksessa ”Seals of the world” (Oxford University Press, 1983) kerrotaan, että aikuisen mursun nahka on paksuudeltaan 2–5 cm. Kaulan tienoilla nahka voi olla vieläkin paksumpaa. Nahan alla on vielä keskimäärin 6–7 cm:n paksuinen rasvakerros, joka olla paksuudeltaan suurimmillaan jopa 15 cm.
Olisin kysynyt voiko kirjastoon päästä töihin vaikkei ole alan koulutusta? 1221 Helsingin kaupunginkirjastoon on vaikea päästä ainakaan vakituiseen työhön ilman alan koulutusta. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 löytyvä kirjastoasetus määrää, että 70 %:lla henkilökunnasta on oltava kirjastoalan koulutus. Toki kirjastossa on töissä myös esimerkiksi tietotekniikka-alan osaajia, jotka eivät tee varsinaisia kirjastotöitä vaan hoitavat kirjaston tekniikkaa. Harjoittelijaksi kirjastoon on mahdollista päästä, jos opiskelee sopivaa alaa. Esimerkiksi Pasilan kirjastoon on otettu datanomiopiskelijoita harjoittelijoiksi, koska he pystyvät opastamaan asiakkaita tietokoneongelmissa. Myös työkkärin kautta voi päästä harjoittelijaksi tai työllistetyksi kirjastoon. Kirjastoon otetaan myös tavallisesti...