| Joko helsingissä ollaan ratkaistu varausmaksujen jatko/lopetus |
396 |
|
|
|
Kirjojen varaaminen on ollut ilmaista Helsingin kaupunginkirjastossa tämän vuoden alusta alkaen. Samoin varaus on ilmaista Espoossa ja Vantaalla.
|
| Onko PikkuMarjan eläinkirjasta seuraava runo jota en muistakuin pätkiä. "Varsan nimi on Lento, on askel vielä hento, .... Vielä kun varsa voimaa saa, Lennolla… |
644 |
|
|
|
Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjasta runoa ei valitettavasti löytynyt. Kahdessa eri kirjoittajan runossa esiintyy Tauno ja toisen tekijän runossa varsa nimeltä Lento. Hilja Haahden runossa Niityllä kokoelmasta Tauno ja Tellervo kerrotaan niityllä laukkaavasta varsasta ja Taunosta. Martti Korpilahden runossa Pienen varsan laulu on varsa nimeltä Lento. Nämä runot löytyvät Tuula Korolaisen ja Riina Tuluston kokoamasta Pieni aarreaita 3;Runoaitta. Kyseistä runoa en valitettavasti löytänyt. Runon alkuperää voisi kysyä esim. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta tai tuntisiko joku palstamme lukijoista runon.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077689__Spieni%20runoaitt…
http://www.finlit.fi/
|
| Voisitteko suositella hyviä kirjoja, jotka käsittelevät johtajuutta. Myös kirjat, jotka käsittelevät eritoten naisjohtajuutta kiinnostavat. En ole kiinnostunut… |
6169 |
|
|
|
Tässä poimintoja HelMet-kirjaston luettelosta. Hakusanoina on käytetty johtajuus TAI johtaminen EI liike-elämä sekä johtajuus TAI johtaminen JA itsetuntemus EI liike-elämä Suuraakkosilla kirjoitetut sanat ovat hakuoperaattoreita, jotka ovat käytettävissä HelMetin tarkennetussa haussa.
Esimies palkitsijana : aseta tavoitteet, mittaa ja palkitse / Juhani Kauhanen. Kauppakamari, 2015.
Sytytä innovatiivinen ajattelu! / Jari Ranne. Yrityskirjat, 2015.
Kapasiteetti : johtajan menestystekijä / Antti Hagqvist, Mika, Nevalainen, Jari Puranen. Fitra, 2014
Hyvä paha pomo / Tony Dunderfelt. Kauppakamari, 2014. E-kirja.
Minä johtajana! : subjektiivisesta johtajuudesta / Christer Hermansson. Avain, 2012
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen. Talentum,... |
| Missä Otto Mannisen runossa on seuraavanlainen säe ja mistä teoksesta kyseinen runo löytyy? "Syvältä kyntää murheen aura vakaata, tummaa vakoaan." |
2466 |
|
|
|
Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
|
| Lainasin Heino Kasken partituurin vuodelta 1938, Pankakosken. Voinko kopioida sen itselleni? Ylipäätään, voiko omaan käyttöön nuotteja kopioida ollenkaan… |
943 |
|
|
|
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Sen sijaan sävellysteoksen kopioimista ei saa antaa ulkopuolisen suoritettavaksi, mikä on erona useisiin muihin aineistotyyppeihin. Yksityiskäytöllä on katsottu tarkoitettavan henkilöä ja hänen lähipiiriään.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.... |
| Mistä mahtaa olla peräisin paikan nimi Kulennoinen? Onko kulento ehkä polku tai sen tapainen, ja kulennoinen siitä johdettu/johtunut käytössä? Entäpä purho?… |
1610 |
|
|
|
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy... |
| Missä kirjassa on satu nimeltä Voikukkia? Päähenkilö on pieni tyttö, nimeltään Lyyli Laurikainen, Lyyli kuoli ja lähti taivaaseen voikukkien hahtuvien myöät. |
881 |
|
|
|
Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta?
Saatte tarinan sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
|
| Löysin yhden varastokirjan välistä vanhat Helsingin kaupungin kirjaston lainaussäännöt ja olisi mielenkiintoista tietää miltä ajalta ne on. Kirjassa ei… |
372 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston historiaa käsittelevästä Sven Hirnin kirjassa Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 kerrotaan kirjaston käytön vuonna 1917 olleen lähes puoli miljoona . Tuolloin päätettiin rajata kaunokirjallisuuden osuus vain yhteen teokseen käyntikertaa kohden. 1930-luvulla kirjastoissa havahduttiin kirjojen varastamiseen, tenttikirjojen pitämiseen lainassa yli sallitun ajan ja kirjojen huonoon kohteluun. Vuonna 1933 päädyttiin ankaraan kirjelmään mikäli lainaaja ei palautuskehotuksesta huolimatta palauttanut lainaansa. Vahtimestari kävi asiakkaan luona ja viime kädessä turvauduttiin poliisin apuun. Kirjastot turvautuivat ajoittain myös salapoliiseihin, mutta toiminta todettiin... |
| Pitkään varauksessa ollu kirja on saapunut nyt noudettavakseni Herttoniemen kirjastoon. Olen kuitenkin ulkomailla ja pystyn noutamaan kirjan vasta muutama… |
293 |
|
|
|
Varauksen voi noutaa toinen henkilö. Varauksen noutaja lainaa varamaasi kirjan omalla kortillaan,kertoo vaan millä nimellä varaus saapunut.Sähköpostitse varauksen noutopäivää ei voi muuttaa.
|
| En muista kirjailijaa enkä kirjan nimeä. Se on kuvaus yhden ainoan päivän tapahtumista maalaisympäristössä. Kirja alkaa kun perheen musta lammas palaa kotiin |
730 |
|
|
|
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
|
| Paljonkohan maksoi? 100 ruotsin kruunua suomen markoissa 1967 ? |
3027 |
|
|
|
Rahamuseon rahanarvolaskurin
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
mukaan 66,80 markkaa.
Vuosi oli vähän ongelmallinen, sillä Suomen markka devalvoitiin roimanlaisesti lokakuussa 1967.
Tilastollisen vuosikirjan 1967 mukaan 100 Ruotsin kruunun arvo Suomen markkoina oli tammikuun - syyskuun viimeisinä päivinä 62,41 - 62,61 markkaa, mutta lokakuun - marraskuun viimeisinä päivinä 80,90 - 81,21 markkaa.
|
| Mitä olivat nämä ns. kortteerit, joista lehdissä aikoinaan kirjoitettiin mm. että oli se ja se karannut sieltä. Olivatko ne jotain pakkotyöhön liittyviä? |
1775 |
|
|
|
Sanalla "kortteeri" tarkoitetaan yleiskielessä majapaikkaa, tilapäistä asuntoa, asuntolaa tai muuta vastaavaa paikkaa, jossa voi yöpyä. Oma koti ei ole kortteeri, mutta satunnaiselle vieraalle se voi sellaisena toimia. En itse löytänyt ilmaisulle mitään historiallista yhteyttä pakkotyölaitoksiin, joiden yhteydessä se kuulostaisi mielestäni oudolta, koska niissä oleskelu ei ole samalla tavalla tilapäistä. Sanan "kortteeri" alkuperä on todennäköisesti neljännestä tarkoittava sana, mahdollisesti ruotsin kielen "kvarter"-sanan mukaan.
|
| Mistä johtuu ja "kenen syy" on se, että Suomen televisio on täysin sivuuttanut shakin urheiluna? Sitä ei ole kymmenien vuosien aikana näkynyt urheiluruudussa… |
948 |
|
|
|
Kysymykseen ei voi vastata tiedon pohjalta, koska sellaista päätöstä, että shakkia ei näytetä televisiossa, tuskin on koskaan tehty. Useimmiten jonkin asian puuttuminen ohjelmista johtuu siitä, että kukaan ei ole tehnyt myönteistä päätöstä. Uskoakseni näin on myös shakin kohdalla.
Toisaalta on selvää, että shakki on varsinkin suorana lähetyksenä äärimmäisen hankala haaste. Pelirytmi voi olla erittäin verkkainen, eikä kukaan tiedä pelin kestoa. Voi myös olla, että pelistä tulee hyvin tylsä rutiinitasapeli, mutta sitäkään ei ohjaaja voi etukäteen tietää.
Mikään ei kuitenkaan estäisi näyttämästä televisiossa pikashakkia tai editoituja eli varsinaisiin tapahtumiin keskittyvää ohjelmaa. Näinhän tehdään monien urheilulajien kohdalla siksi, ettei... |
| Löytyykö Yasunari Kawabatan novelli Izu Dancer e-versiona joko kirjastosta tai netistä? Onko se suomennettu? |
364 |
|
|
|
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyseisestä novellista suomeksi.
Osaisiko Suomalais-japanilainen yhdistys auttaa asiassa tai tunteeko joku palstamme lukijoista kyseisen kirjan.
http://www.suomi-japani.net/1
|
| Minun pitäisi siirtää vanhojen videokameran kasettien materiaali dvd:lle, missä Helsingin kirjastossa tämä onnistuisi? Osaisiko myös joku henkilökunnasta… |
291 |
|
|
|
Helsingissä tämä onnistuu Pasilassa, Kohtaamispaikalla ja Myllypuron Mediakirjastossa.
Seuraavasta linkistä löytyvät kaikki kirjastot, joissa voi vhs nauhat siirtää dvd:lle. Kirjastosta kannattaa varata työtä varten aika ennakkoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
|
| Olen talousalan ihminen ja pyrkimyksenä olisi yrittää Taloushallintoliiton KLT-tutkintoa. Taloushallintoliiton sivuilla on esitetty ensi syksyn… |
718 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla ei ole Talentum Fokus -palvelua. Se on käytettävissä Aalto-yliopistossa: opiskelijat, tutkijat, opettajat ja muut työntekijät voivat käyttää aineistoja Aalto-tunnuksillaan, ja muut asiakkaat kirjaston asiakastyöasemilla. Palvelun kaikkia osia ei voi käyttää tätä kautta. Alla tietoa palvelusta ja käyttöehdoista:
http://web.lib.aalto.fi/fi/ecampus/info/53
Luettelossa oleva painettu kirja (Talousohjaus ja kustannuslaskenta / Marko Järvenpää, Aapo Länsiluoto, Vesa Partanen, Jukka Pellinen)on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta kappaleita on vain neljä: ne ovat lainassa ja varauksiakin on tällä hetkellä 23 kappaletta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
|
| Miten erityisopettaja voi opettaa yläasteella jos hän on opiskellut monialaiset opinnot ja silloin voi opettaa vain luokkia 1-6? Unohdin äskeisessä… |
1495 |
|
|
|
Luokanopettaja opettaa peruskoulun luokkia 1-6, ja aineenopettaja luokkia 7-9 ja lukioluokkia. Myös alakoulussa voi tietyissä aineissa olla aineenopettajia.
Aineenopettajalta vaaditaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja pedagogisten opintojen lisäksi opetettavan aineen opinnot. Eli ollakseen pätevä opettamaan yläkoulussa (peruskoulun luokat 7-9) ruotsia ja englantia, on suoritettava näiden aineiden opintoja tietty määrä. Luokanopettajan ja aineenopettajan pätevyysvaatimukset poikkeavat muutenkin toisistaan.
Erityisopetusta antavalla opettajalla on aineenopettajana toimiessaan suoritettava aineenopettajalta vaadittavan kelpoisuuden lisäksi monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot.
Nämä tiedot ovat peräisin opetusalan ammattijärjestö... |
| Mistä kirjoista löytäisin vanhoja karttoja Vuosaaren alueesta tai muuta tietoa alueen historiasta? Olen erityisen kiinnostunut Kallahden alueesta. Entä mistä… |
1713 |
|
|
|
Vuosaaresta ja sen historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Tässä esimerkiksi joitakin mahdollisesti sinua kiinnostavia, joissa lienee mukana myös jonkin verran karttoja:
Jormanainen, Marja-Leena: Meri-Rastila ja Kallahti : kymmenen vuotta Vuosaaren suunnittelua ja rakentamista (Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto, 1997)
Korhonen, Erkki: Ruoholahti, Pikku Huopalahti, Meri-Rastila ja Kallahti muuttaneiden silmin (Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998)
Kärki, Tommi: Kallahdenniemi. Osa 1 : Maisema- ja kulttuurihistoriallinen selvitys ja virkistysalueiden yleissuunnitelma (Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, 2005)
Lampi, Pertti: Helsingin Vuosaari - Nordsjö : kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus (Vuosaari-seura ja... |
| Kenen runo? "Ei tarvitse lausetta monta, ei tarvitse selittää, kun viestiä sanatonta jo ystävä ymmärtää..." |
1505 |
|
|
|
Runo on Anna-Mari Kaskisen kirjoittama ”Ei kaivata lausetta monta”. Runo sisältyy Kaskisen runokokoelmaan Ystävyydellä sinulle (Kirjapaja, 2003).
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
|
| Missä teoksessa Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" suomennos on ensimmäistä kertaa ilmestynyt? Ja onko runo suomennettu useamman kerran? |
1774 |
|
|
|
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
|
Kysy kirjastonhoitajalta