| Onko Suomessa omaa "tatuointiperinnettä"? Onko Suomalaisilta arkeologisilta kaivauksilta löytynyt jäänteitä jotka viittaisivat siihen, että Suomessa on joskus… |
1567 |
|
|
|
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019.... |
| Bisfenoli A oli juuri dokumenttiohjelmassa ja joskus aiemmin muissa uutisoinneissa. Onko missään tutkittu kuinka paljon vedenkeittimestä jonka sisäsivut ovat… |
236 |
|
|
|
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy... |
| Onko tutkimusta mistä selviäisi esimerkiksi Kiinasta tuotavan tavaran pahvipakkausten homeen ja tuholaisten torjunta-aineiden pitoisuudet maahantuojan… |
109 |
|
|
|
Tämän tyyppisiä tutkimuksia tekee Tullilaboratorio, https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu . Laboratorion sivuilla on myös yhteystietoja. Tullista voi kysyä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/neuvontaa-henkiloasiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii Evira, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/index.html. Myös sinne voi laittaa kysymyksen, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ihmisten altistumista ympäristömyrkyille https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka Ympäristöterveysyksikön sivulta löytyy... |
| Miten voin, vai voinko kirjautua omalta koneeltani lukemaan Sanomalehtiä ePres-ohjelman kautta ?? |
181 |
|
|
|
ePress toimii ainoastaan tilaajaorganisaation verkossa tai koneella eli tässä tapauksessa kirjastosi verkossa ja koneilla, https://www.epress.fi/info |
| Yritin Helmetistä löytää seuraavaa aikakausilehteä - tuloksetta. |
200 |
|
|
|
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
|
| Mikä on Utsjokea lähin vähintään 20 000 tai 50 000 asukkaan paikkakunta? |
540 |
|
|
|
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi |
| Miten pääsen maksamaan myöhästymismaksuni verkossa? Vai pääsenkö? |
331 |
|
|
|
Linkki Helmet-kirjastojen myöhästymismaksujen maksamiseen löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen. Maksaminen edellyttää, että kortiisi on liitetty pin-koodi.
Lisää aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687) |
| Miksi Kirkes-kirjastojen etusivulta ei löydy suoraa linkkiä kirjastoauton aikatauluihin? Se olisi tosi kätevä! |
217 |
|
|
|
Kirkes-kirjastot eivät kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin.
Voit antaa palautetta kirjastoauton aikatauluista alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://kirkes.finna.fi/Feedback/Home |
| Kysymykseni koskee runoutta. Osaatteko sanoa, mikä on sellaisen ”runomuodon” nimitys, jota käytettiin ainakin keskiajalla eeppisessä runoudessa, jonka periaate… |
389 |
|
|
|
Ikävä kyllä emme löytäneet nimityksiä kysymillesi runomuodoille. Mm. Jyväskylän lukion kurssisivustolta löytyy runomittojen esittelyä, ja myös Wikipedia-artikkeli esittelee mittoja:
https://peda.net/jao/schildtin_lukio/opiskelu/kurssituops/aidinkieli/kkjt/%C3%A4i3-puul/verkko3-2/etusivu/2kl/lyriikka/%C3%A4%C3%A4nteet-ja-riimit/runomitatk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runomitta |
| Tämä runo tai mietelmä voi olla peräisin muustakin kirjasta kuin runoista, mutta löytäisittekö kuitenkin sen alkuperän ja tekijän: Minä tarvitsen tilaa ja… |
100 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaa. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palstamme lukijoista? |
| Asun Vantaan puolella, mutta haluaisin lainata kyseisen teoksen: Miksi nukumme : unen voima. Katsoin että Keravan kirjastossa tämä vapautuu pian. |
306 |
|
|
|
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti |
| Onko missään tutkimuksessa yhdistetty kosmetiikan ainesosat sikiövaurioihin? |
322 |
|
|
|
HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivuston Raskaus ja kosmetiikka artikkelissa sanotaan mm. näin "Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää." Erikseen annetaan ohjeita aurinkovoiteista, itseruskettavista ihovoiteista ja rakennekynsistä. Artikkeli löytyy alta:
https://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/kosmetiikka/Sivut/default.aspx ... |
| Liitteen kuva ja resepti on jostakin ihanasta eestin kielestä käännetystä kirjasta. |
339 |
|
|
|
Kyseessä on virolaisen Katrin Pressin teos Sieniä pataan, pannulle ja purkkiin (Seened potti, pannile ja purki, suom. Sanna Immanen, Otava, 2015).
Teos löytyy kirjastoalueesi kokoelmista.
https://otava.fi/kirjat/sienia-pataan-pannulle-ja-purkkiin/ |
| Kuinka monta uutta uskontoa miellä on perustettu viimeisen 20 vuoden aikana (rekisteröityä uskonnollista yhteisöä)? |
287 |
|
|
|
Patentti- ja rekisterihallituksen tilaston mukaan uskonnollisia yhdyskuntia, joihin kuuluvat myös paikallisyhteisöt ja seurakunnat perustettiin viiden viime vuoden aikana seuraavasti 6 (31.8.2019 mennessä), 45 (2018), 30 (2017), 13 (2016), 9 (2015):
https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistysrekisterintilastoja/tilastoarekisteroidyistauusistayhdistyksistajauskonnollisistayhdyskunnista.html
Uskonnot Suomessa -hankkeen sivuilta löytyvät yhteisöt, joihin on listattu "Suomessa toimivat uskonnolliset yhteisöt ja sellaiset yhteisöt, liikkeet, järjestöt ja muut organisaatiot joiden toiminta-ajatus, opetus tai elämänfilosofia on ainakin osittain peräisin jostain uskonnolliseksi luokiteltavasta perinteestä" Tietokannassa on tietoja 1066... |
| Onko jossain pääkaupunkiseudun kirjastossa asiakkaille A3 kokoinen väritulostin, jolla voi tulostaa valokuvapaperille. |
1474 |
|
|
|
Kaikista Helmet-kirjastoista saa myös A3-kokoisia tulosteita. Helsingin keskustakirjasto Oodin suurkuvatulostimella voi tulostaa valokuvalaatuisia julisteita, tarroja ja tekstiilipainatuksia:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaan_laitteet(176797)
Espoon Sellon kirjastossa on mm. julistetulostin:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda(1977)
Molempiin tulostimiin varataan aika Varaamo-palvelun kautta. Sellon kirjaston julistetulostimeen neuvotaan varaamaan ensimmäinen aika paikan päällä tai puhelimitse (09 816 57607) . Ensimmäiselle kerralle varataan myös opastus.
https://varaamo.... |
| Onko olemassa "kirjekirjaa", kymmenen vuoden aikaikkunassa, jonka kirjeet olisi kirjoittaneet kaksi naista toisilleen? |
447 |
|
|
|
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on julkaistu muutama naisten kirjoittama "kirjeenvaihtokirja":
Kristiina Haataja, Ulla Pernu: Viiltoja (Avain, 2008)
Nina Banerjee-Louhija, Riikka Juvonen: Pidot Huippuvuorilla : kirjeenvaihtoa uskalluksesta, unelmista ja vastoinkäymisistä (Kirjapaja, 2009)
Li Andersson, Susanna Koski: Punavihreä, sinivalkoinen : keskustelukirjeitä (Minerva, 2014)
Hannimari Heino, Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä (Atena, 2018)
Voit tarkistaa Helmet-haulla teosten saatavuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI |
| Miten kuului Topeliuksen sadun otsikko, joka kertoi koivun suurista odotuksista hiirenkorva-ajalla? |
192 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/... |
| Suunittelen runoa suomalaisista kappaleiden nimistä ja sen laulajasta ... esim: anna minulle piiskaa - apulanta aikuinen nainan - paula koivuniemi jne niin… |
276 |
|
|
|
Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
|
| Onko tietoa, mikä kuvan vehje on? Jonkinlainen laskutikku ehkä, mihin sitä on käytetty ja miten? |
1877 |
|
|
|
Eräänlaiselta laskutikulta tuo tosiaan näyttää! Tuossa tikussa näyttävät olevan kertotaulut tikun muodossa eli se näyttäisi olevan kertotaulutaulukko, jossa on liikuteltava kehys rivin lukemisen helpottamiseksi. Vastaavia en löytänyt etsimällä lähteistä enkä netistä. Voisiko tuo patenttia haetaan yläreunassa tarkoittaa sitä, että tälle laitteelle on haettu patenttia? En löytänyt hakusanoilla kertotaulut, kertotaulutaulukko, taulukot, laskimet, laskutikut sitä patenttitietokannasta (jossa pitäisi olla hakemuksetin) https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp?Lng= enkä vanhojen patenttien tietokannasta, https://patent.prh.fi/pate/
Laskutikun historia juontaa juurensa aina 1600-luvulle saakka, jolloin logaritminen asteikko... |
| Minulla on pronssiveistos, jossa on nimikirjaimet KL ja vuosiluku - 74. Kiinnostaisi tietää veistoksen tekijä, mutta en itse ole saanut sitä selvitettyä… |
604 |
|
|
|
Yksi KL-nimikirjaiminen taiteilija oli tanskalainen Karl Larsen, joka eli vuosina 1897-1977. Yhden hänen kiviveistoksensa kuva löytyy Bukowskis-huutokauppasivustolta:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/641918
Bukowskin tai Hagelstamin liikkeistä voisi myös signeerauksesta kysyä:
http://www.hagelstam.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta