| Löytyisikö teosta missä opastettaisiin hyvin miten kirja kirjoitetaan. |
851 |
|
|
|
Aiheesta löytyy kirjoja esim. Helmet -tietokannasta. Kirjoja voi hakea sanahausta asiasanoilla "kirjoittaminen" ja "oppaat". Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
Kirjoja voi myös varata yllämainitusta osoitteesta mikäli on voimassa oleva Helmet -kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana.
Seuraavassa pari esimerkkiä:
Tekstiä tekemään! : kirjoittajan opas / Marsa Luukkonen (WSOY 2004);
Sanojen avaruus : luovan kirjoittamisen opas / Torsti Lehtinen (Kirjapaja 2003).
|
| Olen 12 vuotias tyttö ja pidän lukemisesta. Pidän erittäin paljon musiikista, leffoista, jalkapallosta, amerikkalaisesta jalkapallosta, koripallosta ja… |
834 |
|
|
|
Vantaan lukudiplomeista löydät ainakin romantiikkaan ja urheiluun liittyviä lukuvinkkejä (Diplomi 4), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch… Oulun kaupunginkirjasto suosittelee kirjallisuutta nuorille, http://www.ouka.fi/kirjasto/nuoret/kirjojaeriaiheista.html . Voit käydä tutustumassa myös Sivupiiri-sivustoon, jossa on toisten nuorten lukuvinkkejä, http://www.sivupiiri.fi.
Koripallo on mukana aiheena seuraavassa
Vesala, Juha, Kaksoiskuljetus. 2009, mutta amerikkalainen jalkapallo asiasanalla ei oikein osumaa löytynyt.
|
| Voiko teiltä lainata Hoitotiede-lehteä? |
1630 |
|
|
|
Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
|
| Minkä niminen on kymmenes Bert-kirjasarjan kirja? |
923 |
|
|
|
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin kirjoittaman Bert-sarjan teokset löytyvät ilmestymysjärjestyksessä Otavan sivuilta; Bertin pähkäilyjen jälkeen on ilmestynyt Bert, villi ja vapaa, joka ilmestyi vuonna 1998 suomeksi ja vuonna 1996 ruotsiksi.
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacobsson___olsson/fi_FI/suo…
|
| Tiedustelisin miten olisi helpoin toimittaa kulttuuritapahtuman esitemateriaalia kirjastoihin laajemmalle alueelle. Onko teillä olemassa tarjolla joku… |
963 |
|
|
|
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastot löydät sekä kunnankirjastojen että korkeakoulu- ja erityiskirjastojen yhteystiedot.
|
| Venäläisten sotilaiden henkilötappiot talvi- ja jatkosodissa? |
13338 |
|
|
|
Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty.
Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000.
Luvut on poimittu seuraavista lähteistä :
Suomi sodassa : talvi... |
| Onko olemassa kirjaa joka kuvaisi miten venäläinen ja baltialainen (viron, liettuan) kulttuuri eroaa suomalaisesta kulttuurista? |
1288 |
|
|
|
Tietoa Suomen, Baltian ja Venäjän välisistä kulttuurieroista voi etsiä seuraavista teoksista:
Nieminen, Kari: Baltia : tiedon oikopolkuja (2003). Kirjan lopussa on hyödyllinen lähdeluettelo lisätiedon vahvistamiseksi.
Itämeren alue: yhteenottoja ja yhteistyötä: matka menneestä tulevaan suom. toim. Joonas Ahola, Lassi Heininen ja Tuija Kokko (2004).
Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: voiko venäläisyyttä ymmärtää (2002). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi.
|
| Mistä päin nimi Valjakka on lähtöisin? Paljonko Suomessa on Valjakoita? |
2966 |
|
|
|
Valjakka nimi tunnetaan sukunimenä Etelä-Savossa, mm. Hirvensalmella (ainakin 1700-luvulta). Mikkelin pitäjässä (1730-luvulta). Mäntyharjulla (Sigfredh Waljacka 1695) ja Ristiinassa (And. Waljacka 1736). Kangasniemellä on kirjattu sotilaan nimi Walack 1735. Sulkavalla nimi on kiteytynyt kylännimeen Valjakkala. Samoilla seuduin (mm. Lemiltä) on tavattu sanat valjakka ’vaalea, hailakka, kalvakka’ ja valjakoitua ’haalistua, menettää värinsä’. Sukunimi olisikin voinut saada alkunsa henkilökohtaisesta, vaalealle ihmiselle annetusta lisänimestä. Vuonna 2000 Valjakka nimisiä henkilöitä oli 770.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
|
| Voiko kirjastosta lainata Harry Potter kirjoja englanniksi äänikirjoina? |
1454 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet -kirjastoista voi lainata Harry Potter kirjoja c-kassetteina sekä cd-levyinä. Helmet -tietokannasta voi tarkista mitä on tarjolla kirjoittamalla nimekehakuuun harry potter ja sen jälkeen painaa "Hae" painiketta. Tämän jälkeen pitää napsauttaa "Rajaa / järjestä hakua" painiketta ja valita sen jälkeen aineistoksi joko kasetti tai tai cd-levy sekä kieleksi englanti ja tämän jälkeen painaa "lähetä" painiketta. Näytölle ilmestyy luettelo saatavilla olevista äänikirjoista joko c-kasetteina tai cd-levyinä riippuen siitä kumpi vaihtoehto valittiin. Helmet -tietokanta löytyy osoitteesta: www.helmet.fi
|
| Etsin Hevossalmea käsittelevää uutta kirjaa. Siinä kerrotaan Hevossalmi-nimisestä Helsingin kaupunginosasta (ruotsiksi Hästnäs). |
768 |
|
|
|
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
|
| Liittyykö suon metaanikaasu jotenkin Antrean verkon kunnossa pysymiseen? Mitkä muut kemialliset keinot siihen ovat voineet vaikuttaa? |
1508 |
|
|
|
Orgaaninen aines (kuten esimerkiksi puu ja luu) säilyy hyvin ja pitkään, jos se saa olla hapettomassa tilassa, esimerkiksi syvällä suossa tai merenpohjassa. Tällöin esim. lahoamista aiheuttavat sienilajit eivät pääse vaikuttamaan, koska niilla ei ole ilmaa ja koska kosteus on liian suuri. Säilyminen perustuu siis hapettomuuteen. Suoniityltä eli muinaisen meren pohjasta, turpeenalaiselta savipohjalta löydetty Antrean verkko on säilynyt hyvin juuri siksi, että se oli tehty orgaanisesta aineesta: verkon solmut pajun niinestä ja kohot männynkaarnasta. Antrean verkosta voi lukea hieman lisää esim. osoitteessa http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Lähteet: Suomen esihistoria : Suomen kansallismuseon näyttelyluettelo, 2.... |
| Milloin tarkalleen oli mediakohu Sielun Veljien kappaleesta "Siniristilippumme"? Mediakohun sisältö muistaakseni: kyseessä säädytön, moraaliton kappale ja… |
1812 |
|
|
|
Kyseessä on varmastikin Sielun Veljien kappale On mulla unelma, jossa siniristilippu esiintyy parissa säkeessä varsin provosoivassa yhteydessä. Kappale on peräisin levyltä L´Amourha, joka julkaistiin kesällä 1985. Suomalaisten äänilevyjen tietokannan mukaan kyseistä kappaletta ei ole julkaistu singlenä.
Teos Jee jee jee : suomalaisen rockin historia tietää kertoa, että Rockradion Jukka Haarma sai kanavajohtaja Keijo Savolaiselta nuhteet sallittuaan Sielun veljien esittää livelähetyksessä kyseisen kappaleensa. Rytmi-lehden Sielun veljien haastattelussa (Rytmi nro. 6/2005) mainitaan myös Tamperelainen -lehdessä ilmestynyt pääkirjoitus, jossa yhtyettä syytetään itsenäisyyden symbolin rienauksesta.
Tarkkaa ajankohtaa tälle mediakohulle en... |
| Tarvitsisin Pindaroksen Olympia I -teoksen, joka lienee analysoitu/julkaistu Parnasso 1/74 -lehdessä. En kuitenkaan löydä verkosta mitään siihen viittaavaa… |
1847 |
|
|
|
Pentti Saarikosken suomennos Pindaroksen Olympia I: Syrakusalaiselle Hieronille löytyy teoksesta Antiikin runoutta ja draamaa suomennoksia, Otava 2002.
Teos löytyy sekä HelMet kirjastojen että Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, ks. http://www.helmet.fi tai https://finna.fi .
|
| Löytyykö Helsingin tai Vantaan kirjastosta tutkimusaineistoa tai muuta kirjallista materaalia aiheena Sähköinen markkinointiviestintä? |
930 |
|
|
|
Aiheestasi löytyy runsaasti aineistoa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. Käytä HelMet-aineistohaussa (http://www.helmet.fi/) sanahaku-kentässä hakusanoina esim. markkinointiviestintä, markkinointi tai mainonta yhdistettynä sanoihin Internet, verkkokauppa, tietoverkot, tietotekniikka, tietoliikenneverkot tai www-sivut. Viitelistaksi saat erityisesti alan oppikirjoja, mutta runsaasti myös tutkimuskirjallisuutta.
|
| Onko Richardinkadun kirjastossa suuritekstisia kirjoja näkövammaisille ja jos on niin onko niista lista internetissä. |
906 |
|
|
|
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
|
| Mistä nimi Sonja tulee? |
2316 |
|
|
|
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY
|
| Etsin kirjallisuutta Renzo Pianosta, esitelmän puitteissa. Voisitko lähettää minulle ystävällisesti kirjalistan, jossa olisi tietoa hänestä ja hänen… |
979 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun Helmet –tietokannasta löytyy seuraavat Renzo Pianoa käsittelevät teokset:
Renzo Piano / [editor and original text Aurora Guito ; English translation: Mathew Clarke ; German translation: Inken Wolthaus ; French translation: Michel Ficerai ; Italian translation: Grazia Suffriti;
Renzo Piano : spirit of nature wood architecture award 2000 / [publisher: Wood in Culture Association] ; [editor: Kristiina Lehtimäki] ; [English editing: Harry Charrington];
Dini Massimo: Renzo Piano
Yllä mainittujen kirjojen saatavuustiedot voit tarikistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopiston Helka –tietokannasta löytyy seuraava teos:
Piano Renzo: Renzo Piano building workshop: complete works
Tämä teos löytyy Yliopiston kirjaston... |
| Miten leikitään nätisti yhdessä? Etsin iltatarinoiksi melkein 4-vuotiaalle kirjoja, joissa kerrotaan, miten kavereiden kanssa leikitään kauniisti ja kuinka… |
1790 |
|
|
|
Toivottavasti seuraavista aihetta käsittelevistä kirjoista on iloa ja hyötyä:
Hintikka, Maija : Juuso ja Jalmari leikkivät kavereina. 2004
Parvela, Timo : Anna ja Antti : kiusankappale. 2003.
Weninger, Brigitte : Pasi ja Eetu riidoissa. 1999.
Uusitalo, Riitta : Armin kaverit. 2005.
Stewart, Paul : Ollaan taas ystäviä. 2003.
Ludlow, Anna : Lelut ovat minun! 2000.
Moost, Nele : Kaikki riidoissa! : mutta pian sovitaan taas. 2004.
Harainen, Pirkko : Emma on eri mieltä. 2000.
|
| Kysyisin merkitystä (ja mahd. eroavaisuuksia) seuraaville kudontatyypeille (frotee): open end twisted yarn single yarn looped jaquard-kudonta |
883 |
|
|
|
Frotee on loiminukallinen nukkasidoskangas, jossa kankaan toista tai molempia puolia peittää silmupinta. Valmiista froteekankaasta voidaan nukkalenkit leikata auki (open end), jolloin saadaan samettimainen nukkapinta tai jättää silmuiksi (looped).Froteen laatua arvosteltaessa on liestymistaipumus otettava huomioon. Yksinkertainen (single yarn), mutta riittävän paksu kudelanka estää paremmin liestymistä kuin kerrattu lanka. Samoin yksinkertainen nukkalanka liestyy vähemmän kuin kerrattu nukkalanka. Kerrattu lanka (twisted yarn) on tehty yhdistämällä kierteen avulla kaksi tai useampia yksinkertaisia lankoja. Värilangoista kudottu frotee liestyy helpommin kuin värjätty tai valkaistu ja painettu frotee. Jacquard-kudokseksi sanotaan jacquard-... |
| Haluaisin tietää onko Eija-nimellä mitään merkitystä, ja onko se vain suomalainen nimi? |
4042 |
|
|
|
Eija-nimen alkuperästä ei ole aivan varmaa tietoa, mutta se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Eino Leinon rakkausruno Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905) on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
|
Kysy kirjastonhoitajalta