| Mitä tarkoittaa kirjastojärjestelmän päivitys? |
384 |
|
|
|
Tiukasti ottaen se tarkoittaa aivan samaa kuin muissakin tietokoneohjelmistoissa eli ohjelmakoodin uuden version asentamista vanhan tilalle. Päivityksen tarkoituksena voi olla ohjelmasta löytyneiden koodausvirheiden korjaaminen, tietoturvan lisääminen tai kokonaan uusien toimintojen ottaminen mukaan ohjelmistoon. Käytännössä päivityksellä tarkoitetaan aina siirtymistä uudempaan, ei vanhempaan ohjelmistoversioon.
Arkikielessä kirjastojärjestelmän päivityksellä tarkoitetaan yleensä isompia muutoksia, jotka ovat sekä henkilökunnan että asiakkaiden havaittavissa. Ääritapauksessa ilmaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa koko järjestelmä vaihdetaan toiseen. Tällöin sanaa "päivittäminen" käytetään jossain määrin ironisessa mielessä,... |
| Vanha sanonta väittää, että kukaan ei ole koskaan saanut potkuja ostettuaan tuotteita/palveluita IBM:ltä. Pitääkö tuo sanonta paikkansa? |
327 |
|
|
|
Itse en tällaista sanontaa ole kuullut, mutta yleisen elämänkokemuksen pohjalta vastaisin, että ei varmaankaan pidä paikkaansa. Asiaa on tietysti mahdotonta kenenkään tietää (pitäisi ensin saada lista kaikista IBM:n tuotteita tai palveluita ostaneista ja sitten tieto heistä jokaisesta, onko elämän varrelle sattunut potkuja), mutta voidaan myös loogisesti kysyä, millä tavalla IBM:n tuotteiden ostaminen voisi varjella potkuilta. Näillä asioilla ei yksinkertaisesti ole mitään sellaista yhteyttä, joka edes teoriassa voisi suojella ketään potkuilta.
Jos taas kysyjä tarkoittaa sitä, ettei kukaan IBM:n palveluksessa ollut olisi koskaan saanut potkuja, lyhyelläkin googlaamisella voi todeta, ettei tämä ainakaan pidä paikkaansa.
Heikki Poroila |
| Mitkä asiat vaikuttavat peniksen pituuteen? Miksi miehekkäillä miehillä on pitempi penis kuin vähemmän miehekkäillä? |
5535 |
|
|
|
Vaikka Wikipedian artikkeli on muuten varsin monipuolinen ja jopa kuvitettu, kysyjän muotoilemaan kysymykseen se ei vastaa, tyytyy vain lakonisesti toteamaan, että "Yksilöiden väliset erot siittimen koon ja ulkonäön suhteen ovat huomattavia." Tämänhän me tiedämme muutenkin.
Syynä artikkelin vähäsanaisuuteen voi olla se, että peniksen pituus on samalla lailla biologinen eli geenien ja myöhemmän hormonitoiminnan tuottama kuin kaikki muutkin ihmisen osien koossa ja muodossa ilmenevät erot eli ei ole olemassa mitään erillistä selitystä juuri peniksen pituudelle. Sehän tunnetusti myös vaihtelee hyvin suuresti ja usein sillä lailla "tasoitusta" tuottaen, että lepotilassa kookas elin kasvaa erektion myötä vähemmän kuin lepotilaisena... |
| Jo edesmennyt äitini kertoi lukeneensa veljelleni Smeds Evertin kirjaa Kiva Kalle, 1940-luvulla.Kirjaa en ole löytänyt antikvariaateista.Kyseessä on kai runo… |
358 |
|
|
|
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat... |
| Katselin Ylen dokumentin Berliinin kesäolympialaisista 1936 ja siinä vilahti kuva jossa suomalainen on pronssi pallilla. Kuka suomalainen? |
273 |
|
|
|
Kysyjä lienee tulkinnut kuvan perusteella suomalaisen mitalin värin väärin, siinä näyttää olevan suomalainen hopeasijalla, ei pronssilla. Suomalaisista hopeamitalilajeista tähän kuvaan sopii ainoastaan kuulantyöntö, jonka voitti Saksan Hans Woellke, hopealle tuli Suomen Sulo Bärlund ja pronssia sai Saksan Gerhard Stöck.
Heikki Poroila |
| Minne Tuulikki Pietilä on haudattu? |
1531 |
|
|
|
Internetin tarjoamien tietojen perusteella (http://www.silviisii.com/vls/mic/124.shtm) Tuulikki Pietilän hauta on Turun hautausmaalla, osoite Hautausmaantie 21, 20720 Turku.
Heikki Poroila |
| Marianne faithfull - this little bird <- onko tuosta kappaleesta monta eri suomennosta. Youtubesta ja Spotifystä löysin Ankin ja Topi Sorsakosken versiot?… |
718 |
|
|
|
Viola-tietokannan mukaan John D. Loudermilkin sävellyksestä This little bird on tehty kaksi levytettyä suomennosta, molemmat tosin samalla nimellä Pieni lintu. Tutumpi ja vanhempi (1966) on Saukin eli Sauvo Puhtilan Ankille tekemä suomennos, jota ovat käyttäneet myöhemmin monet muutkin, mm. Topi Sorsakoski.
Toisen käännöksen teki Vexi Salmi Kai Hyttisen albumille Tuulta purjeisiin (Finnlevy 1977). Tämä versio on julkaistu myös vuonna 1990 CD- ja kasettimuodossa kokoelmassa Kai Hyttinen.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Marianne Faithfulin tulkinta laulusta kahdelta CD-levyltä, The very best of Marianne Faithful ja North Country Maid.
Heikki Poroila |
| Löytyykö nuottia (Erkki Friiman/Turkka Mali) kappaleisiin ja Esko Rahkosen levytyksiin Onnen sävel ja Soita hiljaa kitaraani? |
579 |
|
|
|
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila |
| Tarkoittaako välittömästi samaa kuin heti |
1846 |
|
|
|
Välittömästi ja heti tarkoittavat kielitoimiston sanakirjan (Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen sanakirja) mukaan samaa asiaa Tosin näillä sanoilla on eri yhteydessä myös toisia merkityksiä (kohdat 2 ja 3)
.
Kirja on vapaasti verkossa luettavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Ohessa kopioitu em. verkkojulkaisusta (Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu)
Haettiin "välittömästi-" Kielitoimiston sanakirjasta
"1. väliasteettomasti, -vaiheettomasti, suoraan, suoranaisesti, heti; us. luontevammin toisin.... |
| Onko olemassa sähköpostiosoitetta johon voisi lähettää esiintymistarjouksen kaikille Suomen pääkirjastoille? Teos-kustantamo julkaisi kirjani "viulunsoittaja… |
211 |
|
|
|
Valitettavasti tällaista osoitteistoa tai yhtä yhteistä osoitetta ei ole sellaisenaan olemassa, joskin tiedot kyllä saa kerättyä Kirjastot.fin sivuilta. Palvelu tarjoaa tiedon, mutta sitä joutuu vaivalla esiin kaivamaan. Teoriassa kaikki kirjastot voisi tavoittaa juuri kirjastot.fin sivulle laitetulla mainoksella, mutta eihän se oikeasti niin helppoa ole, koska kirjastojen johtajilla ei ole velvollisuutta lukea mitään tällaisia mainoksia. Ehkä voisi olla järkevää ottaa yhteyttä BTJ Finlandiin, joka on nykyisin osa Booky.fi palvelua, ja kysyä, onko heillä valmiina kirjastojen epostiosoitteistoa ja millä ehdoilla he ehkä sen luovuttaisivat.
Heikki Poroila |
| Olen 50-luvulla laulanut Espoossa koulun kuoron kanssa Onni Kauppilan säveltämää juhlakantaattia “Valon vartijat”. Jälkeenpäin olen alkanut etsiä tietoja… |
433 |
|
|
|
Säveltäjä Onni Kauppilasta ei valitettavasti juuri helposti löydettäviä henkilötietoja ole tarjolla, eikä esimerkiksi Viola-tietokannassa ole edes hänen elinvuosiaan. Hänen syntymäaikansa on 6.10.1905 ja ainakin vielä vuonna 1995 hän vietti 90-vuotispäiviään Helsingissä. Kysyjän etsimää kantaattia Valon vartijat ei ole levytetty eikä julkaistu nuottina. Muutamia hänen sävellyksiään on levytetty. Mieskuorolaulu Pohjolanmaa Jaakko Kalmion tekstiin on julkaistu Haukiputaan kunnan julkaisemalla LP-levyllä "Musiikkitervehdys Haukiputaalta" vuonna 1982, esittäjänä Haukiputaan mieskuoro. Sama esitys on julkaistu vuonna 2006 Lions-Club Haukiputaan julkaisemalla CD-levyllä "Haukiputtaalla soi" ja kuoron omalla LP-levyllä "Soi soi laulu" vuonna 1988... |
| Olen unohtanut tunnuslukuni, korttia ei käytetty moneen vuoteen. En pitkän sairausloman vuoksi pääse kirjastolle. Voinko saada uuden alla olevaan… |
234 |
|
|
|
Nelinumeroinen tunnusluku eli PIN-koodi on vain asiakkaan itsensä tiedossa, kirjaston henkilökunta ei sitä tiedä eikä myöskään voi siksi sitä sähköpostitse lähettää. Asiaan on kuitenkin rakennettu sähköinen vaihtotapa, jos kirjastolla on sähköpostiosoitteesi, joten seuraa seuraavia ohjeita:
1. Mene sivulle https://luettelo.helmet.fi/
2. Napsauta kohtaa KIRJAUDU oikeassa ylänurkassa
3. Napsauta kohtaa UNOHDITKO TUNNUSLUKUSI?
4. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja napsauta JATKA
5. Saat kirjastolle antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin " Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
6.... |
| Miten pääsen käyttämään Matilda Roslin-Kalliolan arkistoa? |
458 |
|
|
|
Matilda Roslin-Kalliolan arkisto löytyy Tampereen yliopiston käsikirjoitusarkistosta eli Linna-kirjastosta.
https://libguides.uta.fi/c.php?g=486408&p=3364799
Arkiston ohjeissa kerrotaan: "Käsikirjoitusarkiston kokoelmat ovat suljetussa varastossa. Asiakkaan tilaama aineisto noudetaan sieltä käytettäväksi lukusaliin.
Käsikirjoitusarkiston kokoelmien käyttöön tarvitaan lupa.
Osassa aineistoa on lahjoittajien asettamia käyttörajoituksia.
Käyttöluvan myöntämisestä asiakas saa ilmoituksen puhelimitse tai sähköpostiin.
Useimmat käsikirjoitusarkiston kokoelmat löytyvät kohdehenkilön nimellä luetteloista Kohdehenkilöt A-L ja Kohdehenkilöt M-Y. Näihin kuulumaton muu aineisto on järjestetty sisällön... |
| Pöytälaatikostani löytyi kirjoittamani teksti. Olisin kiitollinen kommenteista. |
402 |
|
|
|
Voisit lähettää runosi Betalukijapalveluun.
Sieltä saat asiantuntevaa palautetta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirj… |
| Tehokasta tiedonhakua Pubmed ja Cinahl tietokannoissa. |
483 |
|
|
|
Espoon kaupunginkirjastossa voi lainata kirjastolaisen opastamaan itselleen erilaisia asioita.
Varaus tehdään nettilomakkeella.
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=288894515&_k=eOCeisnQSPTKB1…
Kolmen arkipäivän kuluessa kirjastosta soitetaan ja sovitaan tunnin opastusaika, joka sopii asiakkalle ja kirjastolaiselle.
Pubmed ja Cinahl ovat terveysalan tietokantoja.
Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjasto Terkko, saattaisi olla paremmin perehtynyt näiden tietokantojen käyttöön.
Yliopiston opiskelija voi varata opastusajan kirjastosta tai osallistua avoimille tiedonhaun kursseille.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/koulutus/tulevat-koulutukset/
|
| Minkä arvoinen on 50 markan kolikko, jossa on Urho Kekkosen kuva, ja se on vuodelta 1981? |
5763 |
|
|
|
Kyseessä on tosiaan juhlaraha, ei normaaliin rahaliikenteeseen tarkoitettu kolikko. Sen arvo ei kuitenkaan näytä juuri ajan myötä nousseen, pikemminkin päin vastoin. Tutkimissani verkkokaupoissa sen myyntihinta on yleensä 5-10 euron tietämissä (ks. esimerkiksi http://www.antiikinvuoksi.fi/product/15501/juhlaraha-50-markkaa-1981--p…, http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=19237, http://www.jncoins.com/product/7/50-markkaa-1981--presidentti-uk-kekkon…-). Kolikon hintaa selittänee sen suuri painosmäärä, peräti puoli miljoonaa kappaletta.
Heikki Poroila |
| Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa. Itävaltalaisen kuoron "Arnold Schoenberg Chor" suomenkielinen kirjoitusasu askarruttaa. Yle Areena käyttää… |
402 |
|
|
|
Koska kyseessä on useammasta sanasta koostuva sanaliitto, yhdysmerkin edelle tulee välilyönti eli Ylen Areenan käyttämä muoto on väärin kirjoitettu (ks. esimerkiksi http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/131).
Voidaan myös kysyä, onko tällainen omin päin tehty suomennos tarpeen ja asiallinen. Kuoron nimihän ei ole "Arnold Schönberg -kuoro", vaan vuodesta 1972 lähtien "Arnold Schoenberg Chor". Kirjoitusasu on siis kuoron itsensä valitsema, eikä sen "suomentamiseen" ole mitään asiallista syytä (samalla logiikalla pitäisi Johann Sebastian Bachista varmaan käyttää nimeä "Juhani Seppo Puro"). Taustalla on Yleisradiossa vuosikymmeniä vallinnut kulttuuri, jonka mukaan osa kuulijoista on niin kielitaidotonta, että myös erisnimet täytyy sille... |
| Kirjastoissa on kierrätyshylly, johon voi jättää ja josta voi ottaa kiertoon tarkoitetun kirjan. Nyt kuitenkin ainakin Helsingin keskustan alueella on… |
1287 |
|
|
|
Kun kirjasto tarjoaa kirjoille ns. vaihtokärryn, se toimii pelkästään mekaanisena alustana eikä voi puuttua tai edes pyri puuttumaan siihen, mitä kirjoille tapahtuu sen jälkeen, kun joku niitä on siitä ottanut. Jos joku on niin toimelias, että hän kerää kirjoja kierrätyskärrystä ja tarjoaa niitä antikvariaattiin, pohjimmainen idea ei ehkä toteudu, mutta kierto jatkuu. Oman kokemukseni mukaan kierrätyskärryissä on harvemmin runsaasti sellaisia kirjoja, joista antikvariaatti suostuu maksamaan mitään. Tämä riippuu kuitenkin kokonaan tuojista, voihan sinne kärryyn ilmestyä myyntikelpoisiakin nimekkeitä.
Ehkä asiaa ei kannata murehtia niinkään tasapuolisuuden tai oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vaihtokärrytoiminta on aina hyvin... |
| Miksi Šintolaisuus uskonto muttuui toisen maailmansodan jälkeen? Sanottiin, että se oli valtiouskonto 1800 luvulta alkaen toisen maailman sotaan asti |
570 |
|
|
|
Šintolaisuuden rooli Japanin valtionuskontona muuttui vuonna 1945, kun sodan voittajan eli Yhdysvaltain miehityshallinto pakotti Japanin luopumaan uskonnon ja valtiollisen hallinnon vahvasta siteestä. Pääsyynä vaatimukseen oli näkemys, että valtiollisella šintolaisuudella oli keskeinen rooli koko yhteiskunnan läpäisseessä militarismissa, joka puolestaan aiheutti tuhoisan sodan naapurimaita ja lopulta Yhdysvaltoja vastaan. Aiheesta on lisätietoa suomen kielellä Wikipedian artikkelissa.
Heikki Poroila |
| Haluaisin tietää kuka on kuuluisin henkilö, joka on kotoisin Orivedeltä? (joka ei ole Aimo Tukiainen), kiitos jo nyt :) |
790 |
|
|
|
Olisin itse veikannut ihan muistinvaraisesti sarjakuvataiteilija Tarmo Koivistoa, jonka Mämmilä-sarjan miljöökin on lainattu Orivedeltä. Samaan tulokseen näyttää tulleen myös Wikipedian kaupunkiartikkelin kirjoittaja, joka ei ole Aimo Tukiaisen ja Koiviston lisäksi löytänyt ketään nimeltä mainittavaksi nostettua orivesiläistä (paikkakuntalaisten itse käyttämä muoto). On tietysti aina kovin suhteellista, mitä "kuuluisuudella" tarkoitetaan, mutta ainakaan suomalaisittain ns. valtakunnallisesti tunnettuja orivesiläisiä ei tunnu tämän enempää löytyvän. Orivedellä voidaan asiasta olla toista mieltä, mutta rohkenen olettaa, ettei kysyjäkään sitä näkemystä tarkoittanut.
Heikki Poroila |
Kysy kirjastonhoitajalta