| Elokuussa pidetään Suomen hallituksen budjettiriihi, mutta milloin Elokuussa? Jos tietoa ei ole saatavilla, niin milloin tämä tieto paljastetaan? |
637 |
|
1.6.2015 |
|
Budjettiriihi tosiaan pidetään elokuussa. Tarkempaa ajankohtaa voi kysyä valtiovarainministeriöstä.
valtiovarainministerio@vm.fi
|
| Kuinka eduskuntaryhmien sisäinen istumajärjestys muodostuu? Istuvatko ryhmän kansanedustajat ikä-, palvelusvuori- vai aakkosjärjestyksessä? Arvotaanko… |
4496 |
|
23.4.2015 |
|
Eduskuntaryhmät istuvat täysistuntosalissa ns. ranskalaisessa istumajärjestyksessä: vasemmistoryhmät puhemiehen vasemmalla ja oikeistoryhmät oikealla puolella. Poikkeus tähän on ruotsalainen eduskuntaryhmä, joka istuu salin oikeassa laidassa, koska tulkki on lähellä virkamiesaitiossa. Valtiopäiväkokemukseltaan vanhimmat edustajat istuvat yleensä eturiveissä ja nuorimmat takariveissä.
Istuntosalissa eduskuntaryhmien rajat päättää eduskunta vaalikauden alussa, puhemiesneuvoston esityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä yhteistyössä eduskuntaryhmien pääsihteereiden kanssa. Istumajärjestys rajojen sisällä on kunkin eduskuntaryhmän sisäinen asia. Usein puolueen ja ryhmän puheenjohtajat on sijoitettu valtiopäiväkokemuksen mukaisesta... |
| Kuka tai ketkä alunperin loivat karenssijärjestelmän Suomeen eli tämän, jossa työtön saa sanktioita kieltäytyessään työvoimatoimiston toimenpiteestä? Milloin… |
690 |
|
5.3.2015 |
|
Työllisyyslakia uudistettiin vuonna 1971 ja annettiin laki 946/1971. Tätä koskevaa hallituksen esitystä HE 94/1971 ja lain hyväksymistä edelsi 4.6.1970 asetetun komitean työ. Työllisyyslakikomiteanmietintö 1971: B 33 annettiin 7.4.1971. Mietinnössä todettiin (s. 18), että korvausta ei voida myöntää henkilölle, joka on työhön kykenemätön tai joka pätevättä syyttä kieltäytyy vastaanottamasta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana taikka joka ilman pätevää aihetta eronnut tällaisesta työstä.
Tämä komiteanmietinnössä mainittu kohta ei tullut suoraan lakiin vaan siitä annettuun työllisyysasetukseen 948/1971, pykälä 9. Laki tuli voimaan 1.1.1971, samoin asetus
Aiemmin voimassa ollut... |
| Onko miinusäänen antamista eduskuntavaaleissa koskaan mietitty vakavammin? Minkälaisena systeeminä se voisi toimia parhaiten jos ajatellaan, että äänestäjä… |
541 |
|
17.1.2015 |
|
Suomessa ei koskaan ole vakavasti pohdittu suhteelliseen vaalitapaan ja D’Hondtin menetelmään perustuvan vaalijärjestelmän perinpohjaista muuttamista. Toki asiasta on käyty kansalaiskeskustelua erityisesti viime vuosina, onhan esimerkiksi erilaisissa tositelevisio-ohjelmissa annettu mahdollisuus miinusäänien antamiseen. Vaalijärjestelmän muutoksen läpivieminen vaatisi hyvin laajaa yksimielisyyttä asian tarpeellisuudesta, sillä se edellyttäisi muutoksia sekä perustuslakiin että vaalilakiin.
Miinusäänien antamista on kokeiltu eri puolilla maailmaa tositelevisio-ohjelmien lisäksi esimerkiksi ylioppilaskuntien ja erilaisten osuuskuntien vaaleissa. Venäjällä äänestäjillä oli ennen vuoden 2005 vaaliuudistusta mahdollisuus äänestää puolueita... |
| Monta eri kansalaisuutta Suomessa asuvalla henkilöllä voi olla samaan aikaan, onko vaikutusta onko esim. yksi EU-n ulkopuolinen kansalaisuus ja kaksi EU… |
6700 |
|
11.11.2014 |
|
Kansalaisuuslaissa (359/2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359?search%5Btype%5D=pi… säännellään niistä edellytyksistä, joiden nojalla henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden.
Kansalaisuuslaissa ei ole nimenomaista mainintaa kaksoiskansalaisuudesta (monikansalaisuudesta), mutta laissa ei myöskään ole säännöksiä monikansalaisuuden rajoittamisesta. Lähtökohtaisesti Suomi siis hyväksyy monikansalaisuuden. Kaikki valtiot eivät kuitenkaan hyväksy monikansalaisuutta kuten Suomi.
Suomen lainsäädännön lisäksi siis on otettava huomioon, että myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa kaksois/monikansalaisuuden saamiseen, säilyttämiseen ja menettämiseen. Se, onko jokin valtioista EU:n jäsen, ei sinänsä vaikuta... |
| 1939-1944 aikana suljettiin tuhatkunta suomalaista 1939 säädetyn lain nojalla turvasäilöön. Onko näille turvasäilöön otetuille maksettu Suomen valtion toimesta… |
1089 |
|
9.9.2014 |
|
Korvauksia maksettiin.
Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa.
19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen... |
| Suomalainen asehistoria kirjoina? |
770 |
|
13.8.2014 |
|
Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokanta SELMAsta voi hakea asiasanalla Aseet relevanttia aineistoa. Linkki https://selma.linneanet.fi/vwebv/searchResults?searchId=237&recPointer=…
|
| Kysymykseni koskee täydennyspoliisia, josta on mainittu laissa poliisin hallinnosta. Turvallisuusalan lakeja ollaan uudistamassa, joten en ole saanut tarkkaa… |
1404 |
|
31.7.2014 |
|
Kiitos kysymyksestäsi !
Poliisilain uudistuksen yhteydessä täydennyspoliisijärjestelmää koskevat säädökset siirrettiin osaksi lakia poliisin hallinnosta (873/2011). Tämä laki on tullut voimaan 1.1. 2014. Käytännössä voimassaolevan säädösperustan muodostaa tämän lain 15 b pykälä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sovittiin, että hallitus selvittää täydennyspoliisijärjestelmän uudistamista. Sisäasiainministeriö asetti 1.6. 2013 työryhmän valmistelemaan täydennyspoliisijärjestelmää koskevien säädösten uudistamista. Työryhmän piti saada työnsä päätökseen 31.5. 2014. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan työryhmälle on annettu lisäaikaa selvityksen tekemiseen 30.11. 2014 asti.
Koska asia on vasta... |
| Mikä oli avioeron hinta ts. leimavero tai muu valtiolle tilitettävä maksu 1940-luvun Suomessa? |
729 |
|
27.6.2014 |
|
Leimaverolaki 665/1943 löytyy Finlexistä kokotekstinä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1943/19430662
Lain mukaan oikeuden tuomiosta maksettiin leimaveroa 40 mk/sivu ja lisäleima 700 mk. Avioerohan tuli voimaan tuomioistuimen päätöksellä.
|
| Onko tänä päivänä niin että sukunimeä ei voi suojata? |
856 |
|
30.5.2014 |
|
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/... |
| Millainen on todistajanlausunnon arvo oikeudenkäynnissä, mikäli se on annettu poliisin esitutkinnassa eikä todistaja pysty todistamaan enää oikeudenkäynnissä… |
1995 |
|
13.5.2014 |
|
Kiitos kysymyksestä. On todettava kysymyksenne olevan oikeudellinen kysymys, johon emme voi antaa mitään suoraa vastausta. Tässä kuitenkin tietoa:
Oikeudenkäymiskaaren todistelua koskevan 17 –luvun 11 §, pykälän loppua lukuun ottamatta, kuuluu:
11 § (11.7.1997/690)
Tuomioistuimessa ei saa, ellei laissa toisin säädetä, käyttää todisteena:
1) yksityisluontoista kertomusta, jonka joku on vireille pannun tai alkavan oikeudenkäynnin varalta kirjallisesti antanut, ellei tuomioistuin sitä erityisestä syystä salli; eikä
2) esitutkintapöytäkirjaan tai muulle asiakirjalle merkittyä tai muulla tavalla tallennettua lausumaa.
Jos henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antama kertomus on... |
| Perustuslain 54§ Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan… |
949 |
|
13.5.2014 |
|
Kiitos kysymyksestä!
Hallituksen esitys 1/1998 oli perustuslain vireillepanoasiakirja.
HE 1/1998, otteita 54 §:n yksityiskohtaisista perusteluista:
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin presidentin vaalin välittömästä luonteesta, presidenttiehdokkaille asettavasta syntyperäisen Suomen kansalaisuuden vaatimuksesta ja presidentin toimikauden pituudesta sekä rajattaisiin presidentin peräkkäisten toimikausien enimmäismäärä kahteen toimikauteen. Säännökset vastaisivat asiallisesti nykyistä hallitusmuodon 23 §:ää. ....
Presidentin peräkkäisten toimikausien rajoittamista perusteltiin siitä säädettäessä sillä, että näin estetään samaa henkilöä toimimasta presidenttinä liian pitkää yhtenäistä kautta. Rajoituksen katsottiin olevan omiaan ehkäisemään... |
| Valtiopäivien avajaisseremoniat pidettiin 1906 (niin kuin yleensä kai oli tapana näihin aikoihin) Nikolainkirkossa ja Keisarillisessa Palatsissa. Erään… |
740 |
|
8.5.2014 |
|
hei, tässä olisi tärkeätä tietää, mitä kuvasta voi päätellä. Jos kuvassa todella näkyy avoinna oleva kirjaston ovi ja sieltä tulevat kansanedustajat, silloin he ovat siellä käyneet. Muuten luulen, että he vain ryhmittyvät jonoon kirjaston edessä. Saattaa tietysti olla, että tilaisuus on viivästynyt ja joku kansanedustajista on mennyt kirjastoon ihan kuluttamaan aikaa.
|
| Päättääkö tasavallan presidentti itse, ketä kutsuu linnan juhliin, vai onko hänellä avustajia päättämässä vieraista? |
1236 |
|
3.3.2014 |
|
Tasavallan presidentin järjestämiin itsenäisyyspäivän juhliin kutsutaan aina kansanedustajat, valtioneuvoston jäsenet, Euroopan parlamentin suomalaiset jäsenet, diplomaattikunta, piispat, yliopistojen rehtorit, ylimmät upseerit ja maaherrat. Sen lisäksi presidenttipari kutsuu henkilöitä, joita he ovat vuoden mittaan tavanneet eri yhteyksissä. Kysymykseen, missä määrin he käyttävät avustajiaan näissä valinnoissa, on vaikea vastata. Siitä voisi tarkempaa tietoa antaa Tasavallan presidentin kanslia.
|
| Olen itse syntynyt vuonna 1946. Keskusteluissa samaikäisten ja vähän nuorempienkin kanssa on ilmaantunut kahdenlaista tietoa syntymäpaikoista. Useimpien… |
3571 |
|
27.1.2014 |
|
Hannu Tulkki käsittelee asiaa artikkelissaan "Syntymäpaikka ja syntymäkotikunta väestökirjanpidossa", joka on ilmestynyt lehdessä Sukutieto-lehdessä 1999:1
http://elektra.helsinki.fi/se/s/0788-1673/16/1/syntymap.pdf Artikkelissa käydään lyhyesti läpi syntymäpaikan merkitsemisen vaiheet vuoden 1959 piispainkokouksen tekemään ohjemuutokseen asti. Sen mukaan lapsi tuli merkitä äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkitä äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Tapana oli toki ollutkin merkitä lapsi nimenomaan äidin mukaan.
Myöhemmin asiasta säädettiin asetuksella syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä 824/1970 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700824 .Sen 3 §:n mukaan:
"Syntymätodistuksen antajan on viimeistään... |
| Mikä olisi ollut "saldo kertymä" lapsilisä ja pankin talletuskorko syntynyt 31.10.1962 kun rahat lapsilisän alusta - loppuun pankkitilillä (ei ottoja tililtä)… |
1759 |
|
10.1.2014 |
|
Kiitos kysymyksestä! Aluksi on heti todettava, ettei Eduskunnan kirjasto pysty laskemaan pyytämäänne saldokertymää. Olemme kuitenkin koonneet kyseiseltä ajalta tiedot vuosittain maksetuista lapsilisien määristä.
Vuonna 1962 on ollut voimassa 22.7.1948 annettu lapsilisälaki 541/1948. Lain 1 §:ää, jossa säädetään lapsilisän määrästä, oli muutettu lailla 337/1962, jota sovellettiin 1.4.1962 alkaen.
Lapsilisä maksettiin yleensä lapsen äidille eräin laissa säädetyin poikkeuksin.
Lapsilisän tarkoitus on sanottu lain alussa: ”Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan … ”
Sen määrä riippui siitä, monesko tuen nostamiseen oikeutetun (yleensä äiti) lapsi oli kyseessä. Lapsilisän määrä (L 337/1962) oli 18000 markkaa vuodessa, toisesta... |
| -Miten tulee menetellä kun haluaa tarkistaa omat ja edesmenneiden sukulaistensa tilit jo kauan sitten lopetetuissa pankeissa? -Onko enää mahdollista todistaa… |
836 |
|
20.11.2013 |
|
Tässä tapauksessa kannattaa kääntyä oikeusaputoimiston puoleen.
|
| Milloin Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä sakkorekisteristä (http://www.oikeus.fi/oikeusrekisterikeskus/28625.htm) poistuu merkintä sakkorangaistuksesta? |
1945 |
|
12.11.2013 |
|
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa... |
| Etsin oppikirjaa regulaatioteoriasta. Lähinnä olen keskittynyt sähköverkkotoiminnan regulaatioon. Yleisemmin onko monopolialojen (tai yleensän julkisen vallan… |
722 |
|
7.11.2013 |
|
Yliopistojen käyttämä oppikirja regulaatioteoriasta on Understanding regulation : theory, strategy, and practice / Robert Baldwin, Martin Cave, Martin Lodge. 1999. Kirjasta on olemassa myös uudempi painos vuodelta 2012, joka löytyy mm. Eduskunnan kirjaston kokoelmista. https://selma.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=understanding+regulat…
Suomeksi sääntelyteoriasta kannattaa lukea Lapin yliopiston sivuilla oleva Kalle Määtän artikkeli Sääntelyteoriasta. Artikkelissa on laaja lähdeluettelo. http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=c527d90c-d7e3-4d64-ab18-fb336bb27…
|
| Voiko yksityinen henkilö laskuttaa yritystä? Ja miten laskutuksessa tulee menetellä? |
685 |
|
14.10.2013 |
|
Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
|
