Teuvo Pakkala on suomentanut Hector Malotin Koditon (Sans famille). Vaan oon aika epäileväinen, kun katsoin alkuteosta verkossa. Onko tää joku lyhennelmä tai käännetty sinne päin tää suomennos?
Vastaus
Tutkailin käsiini saamiani Pakkalan Malot-suomennosten niteitä ja niiden luettelointitietoja enkä löytänyt mainintaa siitä, että kyseessä olisi lyhennelmä. Täytyy kuitenkin sanoa, etten ihmettelisi, vaikka näinkin keskeiseltä tuntuva seikka olisi 1800-luvun lopulla voinut kustantajalta jäädä ilmoittamatta. Tähän maailmanaikaan kulttuurinnälkäisille ja -janoisille suomenkielisille lukijoille luultavasti riitti, että maailmankirjallisuutta ylipäänsä saatiin luettavaksi suomen kielellä. Eipä silti, suomennoskritiikkiäkin harrastettiin aktiivisesti jo tässä vaiheessa, esimerkiksi Kirjallisessa kuukausilehdessä ja Valvojassa. Valvojan Koditon-kirjan esittelyssä 1899 O. Reuter ei mainitse mitään Pakkalan suomennoksesta, joten häneen se ainakin vaikuttaisi menneen täydestä. Täytyy kuitenkin huomata, että aikalaisarvostelijoiden mielenkiinto kohdistui ensisijaisesti siihen, kuinka hyvää teosten suomen kieli oli, eikä niinkään pohdittu sitä, kuinka tarkasti alkukieltä tai kirjailijan tyyliä vastaavia suomennokset olivat.
Kodittoman viidestä painoksesta (1899, 1912, 1947, 1967 ja 1975) kolmanen ja sen jälkeen julkaistujen mainitaan olevan korjattuja painoksia, kuitenkaan tarkemmin täsmentämättä, mitä oikeastaan on korjailtu - käännös- vai painovirheitä. Jos kyse on ensinmainituista, korjausten tekijästä ei ole tietoa.
Pakkala toimi urallaan suomen ja ranskan kielen opettajana Kokkolassa toistakymmentä vuotta (1907-20), joten voisi otaksua hänen ranskan kielen taitonsa olleen auttavaa parempi. Toki hänen suomennoksensa saattaa siitä huolimatta - ainakin nykyperspektiivistä - vaikuttaa "sinne päin käännetyltä". Ainakin mikäli Kersti Bergrothin 20-luvun lopulta peräisin olevaan kaunokirjallisuuden suomentajia käsittelevään pakinaan on uskominen, "sinne päin" -käännökset askarruttivat lukijakuntaa jo tuolloin: "Juuri kun luulee ymmärtävänsä mitä lause tarkoittaa, se yhtäkkiä peittyy kummallisiin usviin. -- Sanat ovat suomea, mutta mikä epävarma tunne valtaakaan lukijan. Hän tuntee olevansa suomentajien maailmassa, missä on salaisena sääntönä, että sanojen tulee kätkeä ajatukset."
Lähteet:
Kersti Bergroth, Suomentajia
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
Suomennoskirjallisuuden historia. 1
Suomennoskirjallisuuden historia. 2
Kommentoi vastausta