Teen sukututkimusta….suvussa on ollut nuori nainen, joka on ollut noin 20-vuotiaana, Turussa Kakolassa kuritushuoneessa töissä 1890- luvulla. Kirkonkirjoissa mainitaan, että hän oli kuritushuonesaunoja Turussa. Oletan tämän perusteella, että hän on ollut Kakolassa töissä. Toivoisin saavani lisätietoa, mitä tähän toimenkuvaan kuuluu.
Lisäksi hän sai aviottoman lapsen 1897. Onko mahdollista, että lapsen isä voisi olla ollut vanki? Tämä lapsi pääsi myöhemmin opiskelemaan yliopistoon. Tämä olisi täysin mahdotonta äidin taustan huomioiden. Oliko Kakkolassa sellaisia vankeja, joiden taustan perusteella kyseinen vanki olisi voinut kustantaa aviottoman lapsensa koulutuksen yliopistossa? Uskon, että hyvinkin on. Onko tietoa mistä yhteiskuntaluokasta voisivat olla.?
Vastaus
"Saunottajan tehtäviin kuului saunan lämmittäminen, kylpyvesistä, laudeliinoista ja pyyhkeistä huolehtiminen, vastojen hautominen ja lopuksi saunan siivous. Kylvettäessä saunottaja löi löylyä, pesi, huuhtoi ja kuivasi saunotettavat kylvyn jälkeen." Saunaseuran jäsenlehti 3/2013
Saunottajan ammatti oli 1890-luvulla naispuolisen "sekatyömiehen" ammatti. "Selvästi samantyyppisiä vastineita ei ole syntynyt naispuolisista sekatyöläisistä lukuunottamatta ehkä siivoojaa, pyykkäriä, saunottajaa. Erilaisia tilapäistöitä tekevät naiset kuuluivat viime vuosisadan puolella yhtenä piirteenä kaupunkikuvaan. Selvästi on havaittavissa, että teollistuminen ja kaupungistuminen lisäsivät alkuvaiheessaan tämäntyyppisten työntekijäin lukumäärää" Kaarina Vattula: Palvelustytöstä konttoristiin, verkkojulkaisu 2006
Se ei ollut kovin hyvin palkattu ja 1900-luvun alussa yleensä sitä hoitivat vanhemmat naiset:"Kylvettäjän tehtävä oli yleensä hieman iäkkäämmän monilapsisen työläisnaisen tai lesken ammatti, josta saatava palkkio oli jopa naisvaltaiseksi alaksi niin vaatimaton, ettei saunottajaksi Työläisnaisen mukaan ”itsemääräävässä asemassa oleva nainen rupea”.149 Kylvettäjät eivät saaneet työnantajiltaan yleensä palkkaa ollenkaan, sillä tapana oli, että saunojen asiakkaat maksoivat pienen palvelupalkkion saunottajalle saunakäynnin jälkeen. Kylvettäjien päivittäinen työaika oli todella pitkä, viimeiset saunavieraat saattoivat poistua saunasta vasta 11–12 aikaan yöllä, joten useimmilla kylvettäjillä ei ollut aikaa tai voimia sitoutua osastonsa toimintaan." Taina Uusitalon väitöskirja 2013
Miikka Vuorelan tutkimus Prokuraattorin kertomukset kriminologian lähteenä 2014 antaa hyvän vinkin, mistä lähteä hakemaan tietoja 1890-luvun Kakolan asukeista. Löysinkin Vankeihoitohallituksen kertomuksen vuodelta 1899. Sen sivulla 21 on Suomen kuritushuonevangit jaettu sivilisäädyittäin. Enemmistä oli irtolaisia tai maanviljelijöiden poikia, mutta joukossa oli myös ylioppilaita, kauppiaita ja kaupunkien virkamiehiä. Lisätietoa voisi saada esim. teoksesta Kakolan vankila 1853- 2007. Helmet hakutulos
Finna -haulla löytyy kirjoja ja muutakin aineistoa Turun kuritushuoneesta Kakolasta.
Helmet-haku löytää monta saunan historiasta kertovaa kirjaa. niistä Vuorenjuuri Martti: Sauna kautta aikojen kertoo monipuolisesti saunomisen historiaa.
Kommentoi vastausta