Pyhäin(miesten)päivän ajankohta siirtyi 1950-luvun puolivälissä samalla kun joitakin muitakin vuotuisia arkipyhiä siirreltiin Suomessa. Mutta milloin virallisesta nimityksestä poistui mies-osa ensinnäkin kansankirkon terminologiassa ja milloin puolestaan Yliopiston almanakassa, joka lienee virallisin maallikkojen kalenteri?
Jotkut puhuvat 1960-luvun loppupuolesta, jotkut arvelevat nimityksen vaihtuneen jo ajankohdan muuttuessa 1950-luvulla. Eräs muisteli että hänen nuoruudessaan kalenterissa luki lyhennettynä pyh.miestenpäivä!
Vastaus
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.
Lähteet:
Heikki Oja, Aikakirja
Kirkon kalenteri
Yliopiston almanakka
Kommentit
Entä Kirkkokäsikirjassa, jossa kuvausten mukaan käsitellään kirkollisten juhlapäivien aiheet ja tekstit? Joissakin kirjastoissakin on nähtävänä vanhojakin.
Viittaus 1960-luvun loppupuoleen saattaa tarkoittaa kesäkuussa 1966 pidetyn kirkolliskokouksen käsittelemiä asioita, muita kuin naispappeusäänestys joka sai eniten julkisuutta.
Nykysuomen sanakirjan IV osa (O-R) saatiin perusteellisen valmistelun jälkeen painetuksi vuonna 1956. Siinä esitellään peräkkäisinä hakusanoina "pyhäinmiestenpäivä" ja "pyhäinpäivä", ottamatta kantaa kummankaan paremmuuteen tai vanhentuneisuuteen. Selitys on liitetty jälkimmäiseen: "pyhimysten ja marttyyrien kunniaksi vietetty kirkollinen juhlapäivä, meillä nyk. marraskuun ensimmäinen lauantai, pyhäin miesten päivä".
Molempia nimityksiä näkyy käytetyn rinnakkain lehdistössä jo vuosisadan alussa. Tässä esimerkkejä suurimmista päivälehdistä ja kirkollisia piirejä lähellä olevista julkaisuista
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=pyh%C3%A4inp%C3%A4iv%C3%…
Yliopiston almanakkatoimiston blogi 1.11.2023, almanakkatoimiston projektipäällikkö Christine Stukaloff:
"Luterilaisen kirkkolain muutoksella vuonna 1955 juhlapyhä siirrettiin lokakuun 30. päivää seuraavaan lauantaihin - - ajankohta sijoittuu aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta."
"Vuonna 1967 päivän nimi vaihdettiin pyhäinmiestenpäivästä nykyiseen pyhäinpäivään."
https://almanakka.helsinki.fi/ajankohtaista/pyhainpaivana-muistellaan-e… (katsottu 20.11.2025)
Samaisen almanakkatoimiston sivustolle digitoiduista vanhoista almanakoista näkyy, että siellä oli vuonna 1954 sunnuntaina 7.11. "Pyh. miest. p." ja vuonna 1955 lauantaina 5.11. "Pyhäinpäivä".
https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
Tässä palvelussa toinen kirjasto vastasi vuonna 2008 juhannuksen ajankohtaa koskevaan kysymykseen niin laajasti, että siteeratussa lakitekstissä tuli pyhäinpäiväkin esiin.
"Vuonna 1955 voimaan tulleen kalenteriuudistuksen oleellinen sisältö oli seuraava (Kirkkolain 18. pykälä, Suomen asetuskokoelma 1953/535, 23.12.1953): - -
3) lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseksi lauantaiksi muodostettiin uusi pyhä, pyhäinpäivä.
Kalentereissamme toki oli jo ennen tätäkin ollut "pyhäinmiesten päivä" marraskuun 1. päivän kohdalla, mutta se oli ollut tavallinen arkipäivä, minkä vuoksi aiheeseen liittyvää jumalanpalvelusta oli vietetty marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Useimpina vuosina - silloin kuin marraskuun 1. päivä ei ollut sunnuntai - meillä siis oli almanakassa kaksi pyhäinmiesten päivää."
Pyhäinpäivä-nimitys sisällytettiin siis kirkkolain tekstiin muutoksessa, joka julkaistiin Asetuskokoelmassa (nyk. Säädöskokoelma) ja päätyi siitä Suomen Laki-kirjaan: "jumalanpalvelus on pidettävä joka sunnuntai ja - - pyhäinpäivänä. - - pyhäinpäivää [vietetään] sinä lauantaina, joka sattuu lokakuun 31 päivän ja marraskuun 6 päivän väliseen aikaan. - - Tämä laki tulee voimaan 1.1.1955." Kirkolliskokouksen hyväksymät kirkkolain muutokset tulivat eduskunnan käsittelyyn, mutta se saattoi vain hyväksyä tai hylätä ne puuttumatta sisältöön.
Kirkolliskokouksen siviilivaliokunnan mietinnössä v. 1953 huomautettiin: nimitys pyhäinpäivä ei täysin vastaa juhlan kirkollista nimitystä, mutta se lienee hyväksyttävä koska kaikkien pyhien päivä on pitkä ja kankea. Kokonaisuuden otsikko oli Eräiden kirkollisten juhlapäivien uudelleenjärjestely.
Vuosina 1959 - 1997 ev.lut. kirkossamme käytetyssä Kirkkokäsikirjassa, tarkemmin sanoen teoksessa
"Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja 1, Evankeliumikirja : hyväksytty 18. yleisessä kirkolliskokouksessa vuonna 1958 : 21. varsinaisen kirkolliskokouksen hyväksymät arkipyhien uudelleenjärjestelystä aiheutuvat muutokset",
joka ilmestyi Suomen kirkon sisälähetysseuran julkaisemana vuonna 1959, käytetään puheena olevasta päivästä samaa nimitystä kuin 1955 voimaan tulleessa kirkkolain muutoksessa, siis PYHÄINPÄIVÄ.
Kommentoi vastausta