Onko yliopistoissa Suomessa ruotsi aina ollut pakollinen aine?

Kysytty
25.10.2023

Onko yliopistoissa Suomessa ruotsi aina ollut pakollinen aine?

Vastaus

Vastattu
26.10.2023

Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo 1640, josta alkaen ruotsi oli satoja vuosia akateemisten opintojen ainoa kieli. Sen sijaan tietoa siitä, missä muodossa asetus kielitaitovaatimuksista on alun perin annettu nykymuotoisille yliopistoille, ei löytynyt tietoa. Vanhoja säädöksiä voi tutkia Eduskunnan kirjaston Selma-hakupalvelusta. 

Selma | Haun aloitussivu | Eduskunnan kirjasto @ Finna  

Suomalaisen korkeakoulutuksen historiasta löytyy lisää tietoa kirjasta Välimaa, Jussi: Opinteillä oppineita: suomalainen korkeakoulutus keskiajalta 2000-luvulle (2018).

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Nykyisen kaltainen kielitaitomääräys tuli käyttöön osana ns. korkeakoulujen yleistä tutkinnonuudistusta, joka toteutettiin asteittain vuosina 1974–79, ensimmäisenä Jyväskylän yliopistossa. Tutkinnonuudistukseen liittyneet asetukset olivat tutkintokohtaisia, mutta vaadittava "sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa", toistui asetuksesta toiseen samanlaisena.

Tutkinnonuudistuksen pohjana oli valtioneuvoston 19.12.1974 tekemä periaatepäätös korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisessä sovellettavista periaatteista. Sitä ei kuitenkaan löydy verkosta, joten jää epäselväksi, mitä siinä tarkalleen sanottiin kielitaitovaatimuksista. Päätös näyttää sisältyvän teokseen Uudistuva korkeakoulu (toim. Pertti Kettunen ja Pekka Kilpi, Gummerus 1980), mutta sitä ei ole nyt tässä käsillä.

Mainittakoon myös, että väite "ruotsi oli satoja vuosia akateemisten opintojen ainoa kieli" ei pidä paikkaansa. Latina oli Kuninkaallisen Turun Akatemian / Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston (nyk. Helsingin yliopisto) virallinen kieli aina vuoteen 1852, ja varsinkin 1600–1700-luvulla hyvin tärkeä ellei jopa ensisijainen opetuksen ja opinnäytteiden kieli.

Vaikuttaisi siltä, että ennen tuota 1970-luvun tutkinnonuudistusta kieltenopetus (muille kuin filologian opiskelijoille) oli yliopistoissa yleisemminkin paljon vähäisempää kuin nykyään, eikä ruotsin opintoja vaadittu valmistumiseen. Erilliset kielikeskukset perustettiin yliopistoihin vasta tutkinnonuudistuksen yhteydessä.

Kun muistetaan, kuinka vielä 1930-luvulla oli taisteltu siitä, saako Helsingin yliopistossa ylipäänsä edes antaa opetusta ruotsiksi (ks. https://sananvapauteen.fi/artikkeli/91 ), niin vaikuttaa selvältä, ettei mitään ruotsin osaamisvaatimusta ole voinut ainakaan siinä vaiheessa olla. Tutkinnonuudistusta koskevassa lehtikirjoittelussa siitä puhutaan uutena asiana. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kielikeskuksen johtaja Ola Berggren kirjoitti asiasta näin (Uusi Suomi 23.2.1978): "Suomen yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa aletaan vihdoinkin kantaa huolta siitä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta, jota jokainen akateemisen loppututkinnon suorittanut yhä enenevässä määrin työssään tarvitsee. – – Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen yksi tavoite on antaa tuleville opiskelijapolville sellainen toisen kotimaisen kielen ja ainakin yhden vieraan kielen taito, jota opiskelussa ja ammatin harjoittamisessa tarvitaan."

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.