| Mitkä 68 ruotsalaista nimeä on vaihdettu nimeksi Laiho? |
82 |
|
|
|
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,... |
| Mitä tarkoittaa Tröstevisa suomeksi? Se on laulu. Sanakirjasta en löydä. |
120 |
|
|
|
Uskon, että viittaat Benny Anderssonin säveltämään ja levyttämään lauluun Tröstevisa. Tröstevisan voi suomentaa lohtulauluksi -- tröste-sana viittaa trösta-verbiin (lohduttaa) ja visa-sana lauluun. |
| Mitä merkitsee 1700-luvun ruotsin kielen sana "börding"? |
93 |
|
|
|
Börding-sanaa on käytetty ainakin jo 1600-luvulla ja se tarkoittaa lastia. [1] Esimerkiksi " - - - kan med 3 bördings båtar genom faras" voisi kääntää "---kolmella lastiveneellä voi kulkea läpi""Börda" tarkoittaa nykyään taakkaa tai kuormaa. [2]1. https://www.saob.se/artikel/?unik=B_4693-0294.vkU7&pz=32. https://www.sanakirja.org/search.php?id=2008260&l2=17linkki vapaasti käännettynä:"pre. pohjoismaisen antiikin aikana jne. keskiaika: rahtilaiva (vastapäätä osittain DRAKE, HÄR-SHIP ja. LONG-SHIP, osmeriittain KNARR); tai (nykyään mm. joillain alueilla) nykyaikaisin varustein: lastiproomu, proomu. OxBr. 10: 103 (1628). Sen jälkeen kun osa lastista oli purettu lasteihin .. (laiva oli) jälleen pinnalla. SD 1892, no. 326, s. 4. Kauppa-... |
| Etsin "Oodi ilolle" -runon sanoja ruotsiksi ja samoin lähdekirjaa, jossa teksti on. EU:n tunnussävelmä, Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämä yhdeksäs… |
59 |
|
|
|
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta. |
| Oliko oppikoulussa ruotsi pakollinen keskikoulun lisäksi lukiossa? |
186 |
|
|
|
Oppikouluun sisältyi yleensä kolme vuotta kestänyt lukio, jossa pakollisena oppiaineena oli mm. toinen kotimaisista kielistä.Lähde: Toinen kotimainen kieli – Wikipedia |
| Mikä olemassa vanhaa sanakirjaa Ruotsi-Suomi, jossa olisi nysvenska sanastoa 1700-luvulta ? Kiitos ! |
276 |
|
|
|
Valitettavasti 1700-luvulta ei löydy suoraa nysvenska sanastoa ruotsi-suomeksi. 1700-luvulle sijoittuu juuri sekä varhaisempi uusruotsi (1526-1732) että myöhäisempi uusruotsi (1732-1900). Tässä linkki Vanhan kirjasuomen sanakirjaan, josta osaan sanoista löytyy ruotsinkieliset vastineet suomi-ruotsiksi. Vanhan kirjasuomen sanakirja (kotus.fi) Suosittelen ottamaan yhteyttä Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suomalais-ugrilaisten sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tutkimuslaitokseen. Tässä linkki suomeksi, sivun alareunasta löydät yhteystiedot. Pohjoismaiset kielet | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on toinen, mistä voi kysellä asiasta... |
| Muistaakseni Lyydia Almilan ruotsinkirjassa oli runo Ebbas pappa och pappas Ebba. Muistanko oikein? Aloitin oppikoulun ensimmäisen luokan v. 1955. |
162 |
|
|
|
"Ebbas pappa och pappas Ebba" sisältyy Lyydia Almilan "Koululaisen ruotsinkirjaan", osaan 1 (Otava, 1949, 3. painos, s. 32). |
| Onko olemassa oppikirjaa ruotsin partikkeliverbeistä? |
217 |
|
|
|
Ruotsin kielioppikirjoista löydät ruotsin verbitaivutuksen perusteet.Ruotsinkielen fraasikirjoista löydät varmaan kaipaamaasi partikkeliverbien taivutusta.Tarkennettu haku sanoilla ruotsin kieli ja Fraasit toi esiin kolme uudehkoa kirjaa. Luthman, Hans:Svenska idiom : 5 000 vardagsuttryck (2017)Hakkarainen, Marja: Frasfickis : frasbok i svenska för affärskommunikation : ruotsin kielen sanoja ja sanontoja työ- ja liike-elämää varten (2000) sekä Linnapuomi, Kalervo:Ord och uttryck : ruotsin perussanasto (2000) Linkki Helmet hakutulokseen |
| Onko släktnamn lähinnä suomen- ja efternamn riikinruotsalainen sukunimen nimitys? |
180 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/ |
| Miten löytäisin kirjallisuutta ruotsinkielellä ahvenanmaan murteista. Tavoitteenani on vertailla läntisiä ja itäisiä murteita keskenään. |
108 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle
Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin
Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle.
Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta. |
| Voiko riikinruotsissa (varsinkin Tukholman alueella) käyttää sanaa fest puhuttaessa festareista/ tarkoittaessa festareita (eikä sanaa festival)? Mielestäni… |
115 |
|
|
|
Selvittelin asiaa sekä verkkohakujen että ruotsinkielisten työtovereiden avulla. Sana "fest" esiintyy verkossa toisinaan merkityksessä "festival", mutta yleensä aina yhdyssanan jälkiosana (gymnastikfest, schlagerfest, Jazzfesten). Ilmiö ei vaikuttaisi rajoittuvan Tukholman alueeseen. Pitäisin todennäköisenä, että sanan käytöllä on yhteys englannin kielen vastaavaan sanaan (ks. esim. Urban Dictionary) tai saksan moniin fest-loppuisiin tapahtumiin (Oktoberfest, Beethovenfest, Asparagusfest, Onionfest). |
| Haluaisin opiskella ruotsia pelaamalla. Osaisitteko suositella hyvää peliä joka ei maksa mitään tai saisi kerta maksulla ja jossa opetuskieli olisi suomi? |
792 |
|
|
|
Useimmat löytämämme ilmaiset oppimispelit on valitettavasti suunniteltu englannin kielen käyttäjille, jotka tahtovat oppia ruotsia. Jos tahdot opiskella ruotsin kieltä suomeksi, ovat etenkin ilmaiset vaihtoehdot rajalliset ja sovellusten sisältö rajoittuu lähinnä sanaston opetteluun muistikorttien avulla. Tässä joitakin löytämiämme vaihtoehtoja:
Quizlet: Sovellus itsessään on englanninkielinen, mutta voit etsiä sovelluksesta suomi-ruotsi oppimateriaaleja, joita on melko paljon. Quizletistä löytyvät oppimateriaalit ovat muiden sovelluksen käyttäjien lisäämiä ns. muistikortteja (flash cardeja), joiden toisella puolella on sana ja toisella puolella sen käännös tai selitys. Voit joko etsiä... |
| Onko yliopistoissa Suomessa ruotsi aina ollut pakollinen aine? |
518 |
|
|
|
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo... |
| Montako viikkotuntia ruotsia (toinen kotimainen) keskikoululaisilla (3. - 5. lk) oli 1960-luvulla kuusipäiväisissä kouluviikoissa? |
216 |
|
|
|
1960-luvulla keskikouluissa noudatettiin 1940-luvun lopulla vahvistettuja lukusuunnitelmia. Joidenkin oppiaineiden viikkotuntimäärissä oli pieniä keskinäisiä eroja sen mukaan, oliko kyseessä poika-, tyttö-, yhteis-, normaali- vai klassillinen lyseo. Ruotsia opiskeltiin normaalisti 3 tuntia 3. ja 4. luokalla ja 2 tuntia 5. luokalla.
Lähteet:
Vahvistetut lukusuunnitelmat tamperelaisten lyseoiden vuosikertomuksista |
| Nakna och brännheta gick de från bastun till stugan; och deras kroppar glödde av solstekt björknäver. Mistä kohtaa Seitsemästä veljeksestä tämä on? Mistä… |
161 |
|
|
|
"Alastomina ja varikuumina he astuivat saunasta tupaan; ja ruumiinsa ruskoittivat kuin päivän polttama koivun-kuori." Kohta on neljännestä luvusta, kolmannen kappaleen alusta. Painoksesta riippuen noin kuudennella sivulla tätä lukua. Esimerkiksi SKS 1997/2012, s. 87. Seitsemän veljeksen koko teksti löytyy maksuttomana e-kirjana Project Gutenberg -sivustolta: https://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html
Kysymyksen ruotsinkielinen sitaatti on Elmer Diktoniuksen ruotsinnoksesta.
|
| Suomessa on useita ruotsinkielisiä Hell-alkuisia sukunimiä (Hellström, Hellqvist, Hellsten jne.). Ponnisteluista huolimatta en löydä ruotsin hell-sanan… |
643 |
|
|
|
Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi |
| Paljonko lukiolaisilla yleensä on ruotsin tunteja viikossa? |
1344 |
|
|
|
Tuntien määrä vaihtelee varmaan lukioittain.
Opetushallitus kuvaa kielten opiskelumahdollisuuksia lukiossa:
A-kieli eli äidinkieli. Pakollisia opintoja 12 opintopistettä ja valinnaisia 4 opintopistettä.
B1-kieli eli yleensä ruotsi. Pakollisia opintoja 10 op ja valinnaisia 4 op. Linkki sivulle.
Sivustolla kerrotaan myös lukio-opintojen muutoksesta 2021:
"Lukiokoulutuksen oppiaineiden oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään kurssien sijaan opintopisteitä. Yksi entinen lukiokurssi on laajuudeltaan kaksi opintopistettä. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen 75 kurssin sijaan vähintään 150 opintopistettä ja aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa entisen... |
| Luin, että ruotsissa viidestä sijamuodosta on jäljellä nominatiivin lisäksi enää genetiivi. Mitkä ne kolme muuta olivat? |
822 |
|
|
|
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala. |
| Onko ruotsin kielessä diftongeja? |
360 |
|
|
|
Kyllä, mutta niiden esiintyvyys rajoittuu pääasiassa murteisiin ja lainasanoihin, kuten paus ja neutral.
Voit lukea lisää ruotsin murteiden diftongeista ISOF:in sivuilta: https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-dialekter/dialektdrag-i-narbild |
| Puhutaanko Ahvenanmaalla riikinruotsia vai suomenruotsia? |
524 |
|
|
|
Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin murretta, joka muistuttaa enemmän Ruotsin Upplandin murretta kuin suomenruotsia. Ahvenanmaanruotsista kuitenkin puuttuu tonaalinen sana-aksentti kuten suomenruotsista.
Lähteet ja lisätietoa
Visit Åland: https://visitaland.com/fi/kaytannon-tietoa/kieli-ja-murre/
Marienhamns stadsbibliotek: https://web.archive.org/web/20061104161748/http://www.mhbibl.aland.fi/a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaanruotsi |
Kysy kirjastonhoitajalta