lainsäädäntö

113 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko baarissa kielletty sellaisten cocktailien/drinkkien anniskelu, jossa on yhteensä 6cl väkevää alkoholia? Esimerkiski 2cl Giniä ja 4cl Dry Matrinia +… 37 24.2.2021 Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa. Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi. Valviran ohje Alkoholilaki, 28.12.2017/1102    
Onko Suomessa olemassa jokin virasto, joka korvaa valtion virkamiehen asiakkaalle aiheuttaman haitan tai kulut, jos kyseessä on virkamiehen virhe, jonka… 65 23.2.2021 Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti… Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta: https://www.oikeusasiamies.fi/fi
Onko jollain lailla, asetuksella, oikeuden päätöksellä tai muulla tavalla määritelty, mikä on "ruokakunta" ja mikä se ei ole? 22 22.2.2021 Laissa Yleisestä asumistuesta sen 4. pykälässä määritellään samaan ja eri ruokakuntaan kuuluminen. Laki on luettavissa alta: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938 Aiheesta on tehty pro fradu -työ:  Ruokakunta ja elatusvelvollisuus Sosiaalilainsäädännön ja parisuhteita säätelevän lainsäädännön yhdenmukaisuudesta / Sanna Sveholm (Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2018). Opinnäytteessä mm. selvitellään ruokakunnan määritelmää ja samaan ruokuntaan kuulumista. Opinnäyte on myös verkossa luettavissa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/145924/Sveholm_Sanna_progr…  
Voiko villi eläimiä ottaa lemmikiksi? 66 9.2.2021 Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247
Seurataanko ja säännelläänkö uusien ja vanhojen kasvislajikkeiden keskimääräisiä vitamiinipitoisuuksia? 30 25.11.2020 Hedelmien ja vihannesten myyntiä säädellään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ruokaviraston mukaan merkittävimmät hedelmien ja vihannesten myyntiin vaikuttavat säädökset ovat seuraavat: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011 Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012 Vitamiinipitoisuuksia ei erikseen mainita lainsäädännössä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen liitteessä mainitaan ne hedelmä- ja vihannestuotteet, joita asetus koskee. Tämän asetuksen mukaan hedelmiä ja vihanneksia saa myydä ainoastaan, jos ne ovat laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia. Alkuperämaa tulee myös ilmoittaa. Komission...
Televisiossa on esitetty ohjelmia koneellisesta kullankaivusta mm. Alaskassa. Millainen vastuu kaivajilla mahtanee olla ympäristön suhteen, sillä näin… 41 2.10.2020 Suomessa ainakin ympäristönsuojelulaki ja kaivoslaki säätelevät kullankaivuuta. Lait löytyvät Finlexistä:  https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621 Tietoa kullankaivuusta Yhdysvalloissa Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n sivuilta. Suomeksi emme valitettavasti löytäneet tietoa: https://www.epa.gov/regulatory-information-sector/mining-except-oil-and… https://www.epa.gov/international-cooperation/reducing-mercury-pollutio… Tietoa myös American Geosciences Institute (AGI) -järjestön sivuilta: https://www.americangeosciences.org/critical-issues/faq/what-are-regula…
Kuinka kauan Suomessa on ollut niin, että murha ei vanhene koskaan ja miksi Ruotsissa oli vielä ennen vuotta 2011 jolloin Olof Palmen murhasta oli kulunut 25… 46 22.6.2020 Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa: https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1 Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt. Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin: "Ruotsissa sellaisen rikoksen,...
Koska myöhästymis ja varausmaksuista koostuva velka vanhenee Pirkanmaalla? 65 3.6.2020 Kirjastomaksuihin sovelletaan valtakunnallisesti laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007, 20 §) säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa: "Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt." https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492#Pidp446339680https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070706#Pidp446980544https://www.kuntaliitto.fi/laki/kirjastosaatavien-perinta
Kysymykseni liittyy yhdistystoimintaan. Miten toimitaan, jos yhdistyksellä ei ole ollut toiminnantarkastajaa moneen vuoteen? Onko yhdistyksen toiminta tuona… 51 19.2.2020 Yhdistyslain pykälässä 38 a Toiminnantarkastus on kappale, jossa mainitaan tilanne, jossa toiminnantarkastajaa ei ole valittu.. Olisiko tästä apua teidän tapauksessanne? Valitettavasti meidän kirjastolaisten ammattitaito ei riitä vastaamaan kysymykseenne. Alla linkki lakiin: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Voiko lapsen nimetä Suomessa James Bondin mukaan? 84 2.1.2020 Etu- ja sukunimilain (946/2017) toinen ja kolmas pykälä käsittelevät hyväksyttäviä etunimiä: 2 § Etunimen harkinnanvaraiset edellytykset Etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka: 1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa vakiintunutta etunimikäytäntöä; 2) on vakiintunut samalle sukupuolelle; 3) ei ole ilmeisen sukunimityyppinen. 3 § Poikkeusperusteet Etunimi, joka ei täytä 2 §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, voidaan kuitenkin hyväksyä: 1) jos nimi on väestötietojärjestelmän tietojen mukaan jo käytössä nimensaajan kanssa samaa sukupuolta olevalla viidellä elossa olevalla henkilöllä; 2) jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon...
Onko Espoon entresse kirjastossa tämä kirja nyt: Hakkila-Simola asiakirjakaavoja. Kun etsin sellaista lakikirjaa jossa olisi ohjeita/kaavoja miten tehdä… 81 13.12.2019 Esko Hakkilan ja Heikki Simolan teoksen Asiakirjakaavoja selityksineen painokset ovat vanhoja. Niitä ei ole Helmet-kirjastoissa enää lainkaan, mutta Kansalliskirjastossa niitä voi sentään lukea. Jos etsii voimassa olevaa tietoa ei niitä varmaankaan voi suositella.  Tällä hetkellä ei Helmet-kirjastossa ole suomenkielisiä tietoteoksia joiden asiasanoituksessa esiintyisivät sekä "pesänjako" että "moite". Se ei tarkoita että näitä asioita ei voisi olla yhdessä käsiteltyinä esim. kirjaston asiakirjaoppaissa. Kannattaisikin ottaa joitain asiakirjoppaita tutkittavakseen. Tässä muutama asiakirjaopas, joista toivomme olevan hyötyä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spes%c3%a4*%20asiakirja*__Orightresult__U?lang=fin Pesänjakoon...
Milloin uskonto on olemassa? Riittääkö yhdeksän manipuloitavissa olevaa kannattajaa, kirjaus yhdistysrekisteriin ns. yleishyödyllisenä toimijana, jokin… 71 15.11.2019 Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuston mukaan "vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä voi perustaa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan. Yhdyskunnan perustamisesta tehdään perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys." Lisää tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta, sekä Uskonnonvapauslaista:: https://minedu.fi/rekisteroidyt-uskonnolliset-yhdyskunnat https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/uskonnolliset_yhdyskunnat_0/uskonnollisen_yhdyskunnan_perustamisilmoitus.html http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=uskonnonvapauslaki#L2P10
Miksi lainsäädännössämme viitataan jumalaan minkä olemassaoloa mikään taho ei ole koskaan mitenkään pystynyt osoittamaan (eikä liity millään tavoin esimerkiksi… 79 19.7.2019 Suomen lainsäädännön perusta on historiallinen, monet säädökset tulevat 1700-luvulta Ruotsiin kuulumisen ajoilta ja osa 1800-luvulta Venäjään kuulumisen ajoilta (joidenkin lakien alussa on vielä Venäjän keisarin suuhun laitettua tekstiä). On vasta meidän aikamme ilmiö, että (kristillisen) Jumalan olemassaolon voi julkisesti kiistää tai sitä epäillä joutumatta syytteeseen. Yleisesti ottaen Suomen laissa ei Jumalasta kovin paljon enää puhuta. Pääosin Suomen lain viittaukset (kristilliseen) Jumalaan liittyvät luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityissäädöksiin, mutta joissakin laeissa ja asetuksissa tosiaan lähdetään oletuksesta, että "Jumala" on olemassa. Rikoslain 17 luvun 10§ mainitsee Jumalan pilkkaamisen. Virkavalan kaavassa vannotaan...
Kuinka kauan vaaleissa on ollut ennakkoäänestys systeemi? Ja onko varsinainen vaalipäivä ollut joskus kaksipäiväinen? 244 22.3.2019 Ennakkoäänestys otettiin käyttöön vuoden 1969 edustajainvaalilaissa. Eduskuntavaaleissa äänestettiin ennakkoon ensimmäisen kerran vuonna 1970. Presidentinvaaleissa päästiin ennakolta äänestämään ensi kertaa vuonna 1978. Kunnallisvaaleissa uudistus toteutettiin kunnallisvaalilaissa vuonna 1972 - sillä erotuksella, että ulkomailla tapahtuva ennakkoäänestys mahdollistui vasta vuonna 1998. Eduskuntavaalien vaalitoimitus säädettiin kaksipäiväiseksi vuoden 1906 vaalilaissa. Sen mukaan vaalit järjestettiin heinäkuun ensimmäisenä ja toisena päivänä kello 9-20. Jos jompikumpi päivä sattui pyhäpäiväksi, siirtyi vaalitoimitus seuraavaksi arkipäiväksi. Ajankohtaan ja äänestysaikaan puututtiin ensimmäisen kerran vasta sotien jälkeen. Vuoden 1952...
Täytyykö hänen, joka todistaa testamentin nimikirjoituksen, kirjoittaa oma henkilönumeronsa, vai riittääkö vain osoite, jotta testamentti olisi laillinen? 246 7.2.2019 Perintökaaren 10 luvussa, Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta, sanotaan mm., näin: "Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen." Koko lakiteksti on luettavissa Finlexistä: ...
Onko teillä jo Kirsi Parnilan/ Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti -kirjaa, jossa jo mukana huhtikuussa 2019 voimaantulevat muutokset? Tai milloin sellainen… 154 30.1.2019 Neljäs, uudistettu painos Kirsi Parnilan teoksesta Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti (Kauppakamari) on ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun lopussa 2019. Teoksesta voi tehdä jo varauksen Helmetissä. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että uudessa painoksessa on huomioitu myös 1.4.2019 voimaan tuleva vuosilomalain muutos. Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti Helmetissä  https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374108__S978-952-246-566-5__Orightresult__U__X3;jsessionid=E887FFA6CB2FB41251F38CE0B5059A8E?lang=fin&suite=cobalt Teoksen esittely BTJ:n sivuilla http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522465665&qtype=b
Löytyykö kirjaa, jossa olisi selitetty lainsäädäntöä, jota sovellettiin asuntoina käytettyihin yhtiöihin ennen vuotta 1926? 159 1.11.2018 Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen teoksen Kansan osake : suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet (2017) sivulla 9 mainitaan, että ennen vuonna 1926 säädettyä asunto-osakeyhtiölakia sovellettiin yleisen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiöjärjestyksiin otettuja määräyksiä. Kirjan mukaan uudessa laissa täsmennettiin esimerkiksi yhtiövastikkeen sallitut käyttötarkoitukset ja selkeytettiin asunto-osakeyhtiön muotoa (s. 9). Teos kuvaa laajasti suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheita mutta ei tarjoa lakitekstejä. Asiaa täytyy siis lähestyä tarkastelemalla ennen vuotta 1926 voimassa olleita osakeyhtiölakia ja -asetusta.   Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Auria-varastossa on Finlands författningssamling - Suomen Asetus-...
Löytyisikö oikeustieteellisessä kirjallisuudessa juridiset perusteet, miksi rotua ei ole mahdollista määrittää lainsäädäntöön? – Biologisesti ihmisrotuja ei… 134 11.10.2018 Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. "  Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325 Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus https://...
Paljon on puhuttu taksiuudistuksesta. Ymmärtääkseni liikennelaeissa tapahtui paljon muitakin uudistuksia. Mistä niistä saa tietoa? 115 22.8.2018 Suomen lakeja on mahdollista lukea Finlexin kautta (oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu): https://www.finlex.fi/fi/ Ajantasainen ja vanhempikin Taksiliikennelaki löytyy täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=taksiliikennelaki&submit=Hae+%E2%80%BA. Muita liikenteeseen liittyviä lakeja löytyy sivuston asiasanaston avulla. Sopivia asiasanoja ovat vaikkapa liikenne ja tieliikenne: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/
Kysyin täällä joskus aiemmin, että milloin naisen ei ole enää ollut pakko ottaa miehen sukunimeä avioituessaan. Vastaus oli, että tuo pakko poistui vuonna 1986… 236 4.8.2018 Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/