| Onko murhaajalla oikeus perintöön? |
119 |
|
27.12.2022 |
|
Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… |
| Missä vaiheessa rikoksen suunnittelu muuttuu rikokseksi? |
60 |
|
23.11.2022 |
|
Rikoksen valmistelun rangaistavuudesta säädetään Suomen rikoslaissa. Joukkotuhonnan, hyökkäysrikoksen, valtiopetoksen, yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen, törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, salakuuntelun tai salakatselun, panttivangin ottamisen, törkeän ryöstön, rahanväärennyksen, maksuvälinepetoksen, huumausainerikoksen, yleisvaarallisen rikoksen tai terroristisen rikoksen valmistelu on rangaistava teko. Kunkin rikoksen kohdalla on määritelty ne seikat, jotka katsotaan rikoksen valmisteluksi. Rikoslaki on luettavissa Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Jotta henkilö voidaan tuomita rikoksen valmistelusta, täytyy hänen aikeensa voida näyttää toteen. Rikosuhripäivystyksen... |
| Täytyykö Suomessa lain mukaan (yleisillä)kirjastoilla olla kokoelmapolitiikka? |
76 |
|
14.7.2022 |
|
Kirjastolaissa (29.12.2016/1492) ja –asetuksessa (406/2013) ei ole suoraan velvoitettu yleisiä kirjastoja laatimaan kokoelmapolitiikkaa. Kuudennetta pykälää voi käyttää kokoelmapolitiikan pohjana, koska siinä mainitaan kirjastojen tehtäviä joita ovat esimerkiksi ylläpitää kirjastojen kokoelmien monipuolisuutta ja uudistuvuutta. Monet kirjastot ovat laatineet kokoelmapolitiikan helpottamaan kirjastojen kokoelmatyötä.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 |
| Kuinka monta rikosnimikettä Suomen laki tuntee? |
91 |
|
27.6.2022 |
|
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio,... |
| Saako Suomessa antaa lapselle nimen, jossa on vierasperäisiä kirjaimia, esim. ø, ñ, ž, ü? |
202 |
|
10.6.2022 |
|
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä... |
| Mitä tapahtuu, jos vaaleihin ei saada riittävästi ehdokkaita? Kyseessä seurakuntavaaleja koskeva pohdinta. |
116 |
|
25.4.2022 |
|
Suomen ev.lut. kirkon ylläpitämällä sivulla seurakuntavaalit.fi sanotaan, että jos vaaleissa ehdokkaita on vähemmän kuin neljä viidesosaa valittavien määrästä, vaaleja ei voida toimittaa. Tällaisessa tilanteessa vaalit pitää järjestää seurakunnassa uudelleen. https://www.seurakuntavaalit.fi/seurakuntavaalit2022/sopuvaalit
Tarkemmin asiasta kerrotaan Kirkon vaalijärjestyksen 55 §:ssä Muut poikkeukselliset seurakuntavaalit. Siinä todetaan näin:
"Tuomiokapituli määrää vaalipäivän ja vaalitoimien määräajat ja määräpäivät, jos:
1) kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä joko yhteisen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston vaalia varten ei 16 §:ssä määrättyyn määräaikaan mennessä ole seurakunnassa jätetty yhtään hyväksyttävää ehdokaslistaa... |
| Luen kauhulla raiskauksista ja "lievästä" väkivallasta ja miten rangaistuksia ei tule yms. Voiko ns tavallinen ihminen tehdä mitään? Onko se vaan lain muutos… |
82 |
|
17.1.2022 |
|
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike… |
| Osakeyhtiölaki velvoittaa pitämään osakasluetteloa, josta ilmenee omistajat ja heidän osuutensa omistuksesta. Onko tämä prosenttiosuus esim. tilanteessa, jossa… |
354 |
|
23.12.2021 |
|
Hei!
Vastauksen alkuun on mainittava, että vastaajalla ei ole pätevyyttä vastata oikeustieteellisiin kysymyksiin, joten vastaus annetaan hyvin yleisellä tasolla, julkisiin lähdeaineistoihin viitaten.
Osakeyhtiölain 21.7.2006/624 kolmannen (3) luvun pykälässä 15 sanotaan osakasluettelosta seuraavasti:
"Osakasluettelo
Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Jos... |
| Mistä sasin käsiini ulkomaalaislain kokonaisuudessaan vuodelta 1988-1989? |
76 |
|
22.12.2021 |
|
Suomessa on säädetty kolme ulkomaalaislakia –vuonna 1984, 1991 ja 2004. (Lähde: Lehto, Olli. ”Sydämellä, muttei sinisillä silmillä” : Ulkomaalaislakien 1984, 1991 ja 2004 eduskuntakeskustelu. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos. 2018.)
Vuoden 1984 ulkomaalaislain säädösnumero näyttäisi olevan 400/1983.
Finlex-sivusto listaa myös lain nojalla annetut säädökset sekä sen muutokset, jotka ovat:
159/1988
593/1987
354/1984
252/1984
Vuoden 1991 ulkomaalaislaki (378/1991) kumosi vuoden 1984 lain.
Valitettavasti vuoden 1984 ulkomaalaislakia ei löydy sähköisestä säädöskokoelmasta.
Säädöskokoelmia löytyy painettuina esimerkiksi kirjastoista. Olet merkannut kotikunnaksesi Helsingin,... |
| Ostin ulkomailla leipää, missä luki yhtenä aineena "fortified flour" . Mitä se on suomeksi, mitä leivässä täällä lukee? |
103 |
|
29.11.2021 |
|
Fortified flour viittaa ns. rikastettuun tai täydennettyyn jauhoon. Lese on viljakasvien kaikkein ravitsevin osa, mutta usein se poistetaan osana viljantuotantoprosessia. Näin ollen jauhetusta viljasta katoaa samalla ravintoaineita. Rikastettuun jauhoon niitä puolestaan lisätään uudelleen. Englanniksi tehdään erottelu sanojen fortified flour ja enriched flour välille, mutta suomeksi tällaista eroa ei ilmeisesti ole. Viimeksi mainittuun lisätään yleensä vain sellaisia ravintoaineita, joita käsittelemätön vilja sisältää jo luonnostaan, kun taas fortified flourin kohdalla siihen saatetaan laittaa mukaan myös ravintoaineita, joita siinä ei luontaisesti esiinny. Yhdysvalloissa vehnän suhteen tällaisia ovat ainakin olleet kalsium ja A-vitamiini... |
| Jos ajattelee pelkästään eläinten hyvinvointia, niin onko Ruotsissa, Suomessa vai Tanskassa eläinystävällisin eläintensuojelulaki? |
98 |
|
6.9.2021 |
|
Tällä hetkellä näiden kolmen maan kesken järjestys taitaisi olla 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Suomi.
Vuodelta 2018 peräisin olevassa kansainvälisessä vertailussa lainsäädännöltään eläinystävällisimmistä maista Ruotsi sijoittui kuudenneksi ja Tanska seitsemänneksi. Suomen yhä voimaantuloaan odottavasta uudistetusta eläinsuojelulaista on ollut tarkoitus tehdä ei ainoastaan pohjoismaisen vertailun kestävä, vaan peräti "maailman paras". Hallituksen esitykseen 154/2018 kirjoitetut monet tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset olisivat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Suomi olisi tavoitteistaan huolimatta jatkossakin pysynyt Ruotsin ja Tanskan jäljessä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllisesti vertailtaessa. Esityksen käsittely eduskunnassa... |
| Mitkä olivat säännöt kuulutuksesta ennen vihkimistä 1980 luvulla? Esim pakollisuus ja aika ennen aviota? |
112 |
|
12.8.2021 |
|
Aikaisemmin kuulutusten hakemisella tarkoitettiin avioliiton esteiden tutkimista. Avioliittolaki muuttui tältä osin vuonna 1988. Vuoden 1929 Avioliittolain 4. luvusta voi lukea kuuluttamisesta:
Avioliittolaki 234/1929 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Nykyään voimassa olevan lain voi lukea täältä:
Avioliittolaki 234/1929 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® |
| Onko kansainvälistä lainsäädäntöä joka suojelee valtiota toisen valtion saasteilta (kulkeutuminen vesistöjen, pohjaveden tai ilman kautta)? |
84 |
|
8.6.2021 |
|
Kunkin maan kansallisen lainsäädännön lisäksi tarvitaan ympäristön ja luonnon käyttöä säätelevää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Niistä löytyy tietoa Ympäristöministeriön verkkosivuilta https://ym.fi/kansainvaliset-ymparistosopimukset
Kansainväliset ympäristösopimukset ja Suomi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161026/YO_20…
Luettelo kansainvälisistä ympäristösopimuksista https://fi.regionkosice.com/wiki/List_of_international_environmental_ag…
|
| Onko baarissa kielletty sellaisten cocktailien/drinkkien anniskelu, jossa on yhteensä 6cl väkevää alkoholia? Esimerkiski 2cl Giniä ja 4cl Dry Matrinia +… |
267 |
|
24.2.2021 |
|
Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa niiden lupaehtojen mukaan. Vuoden 2018 elokuussa voimaan tullut Alkoholilaki karsi anniskeluun liittyneitä rajoituksia. Sen mukaan alkoholia tulee yhä olla saatavissa perusannoksina (väkevillä juomilla 4 cl). Kerrallaan anniskeltavien alkoholiannosten kokonaismäärää ei kuitenkaan enää ole rajattu laissa.
Sen sijaan anniskelulupaan sisältyvässä omavalvontasuunnitelmassa on oltava määriteltynä kyseisessä anniskelupaikassa yhdelle asiakkaalle kerrallaan anniskeltavaksi sallitut enimmäismäärät. Lupaviranomaisella on valta tarvittaessa asettaa rajoituksia järjestyshäiriöiden tai muiden haittojen ehkäisemiseksi.
Valviran ohje
Alkoholilaki, 28.12.2017/1102
|
| Onko Suomessa olemassa jokin virasto, joka korvaa valtion virkamiehen asiakkaalle aiheuttaman haitan tai kulut, jos kyseessä on virkamiehen virhe, jonka… |
138 |
|
23.2.2021 |
|
Valtiokonttorin sivuilta löytyy tietoa valtion vastuuseen perustuvasta vahingonkorvauksesta:
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valti…
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä löytyy tietoa oikeusasiamiehen sivustolta:
https://www.oikeusasiamies.fi/fi |
| Onko jollain lailla, asetuksella, oikeuden päätöksellä tai muulla tavalla määritelty, mikä on "ruokakunta" ja mikä se ei ole? |
116 |
|
22.2.2021 |
|
Laissa Yleisestä asumistuesta sen 4. pykälässä määritellään samaan ja eri ruokakuntaan kuuluminen. Laki on luettavissa alta:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
Aiheesta on tehty pro fradu -työ: Ruokakunta ja elatusvelvollisuus Sosiaalilainsäädännön ja parisuhteita säätelevän lainsäädännön yhdenmukaisuudesta / Sanna Sveholm (Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2018). Opinnäytteessä mm. selvitellään ruokakunnan määritelmää ja samaan ruokuntaan kuulumista. Opinnäyte on myös verkossa luettavissa:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/145924/Sveholm_Sanna_progr…
|
| Voiko villi eläimiä ottaa lemmikiksi? |
350 |
|
9.2.2021 |
|
Eläinsuojelulain mukaan luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen lemmikiksi on kiellettyä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta näiden eläinten ottaminen elätettäväksi on muutenkin kiellettyä. (13 § ) Eläinsuojelulaki on kokonaisuudessaan luettavissa Finlex-palvelusta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247 |
| Seurataanko ja säännelläänkö uusien ja vanhojen kasvislajikkeiden keskimääräisiä vitamiinipitoisuuksia? |
118 |
|
25.11.2020 |
|
Hedelmien ja vihannesten myyntiä säädellään sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Ruokaviraston mukaan merkittävimmät hedelmien ja vihannesten myyntiin vaikuttavat säädökset ovat seuraavat:
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011
Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä 999/2012
Vitamiinipitoisuuksia ei erikseen mainita lainsäädännössä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen liitteessä mainitaan ne hedelmä- ja vihannestuotteet, joita asetus koskee. Tämän asetuksen mukaan hedelmiä ja vihanneksia saa myydä ainoastaan, jos ne ovat laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia. Alkuperämaa tulee myös ilmoittaa. Komission... |
| Televisiossa on esitetty ohjelmia koneellisesta kullankaivusta mm. Alaskassa. Millainen vastuu kaivajilla mahtanee olla ympäristön suhteen, sillä näin… |
134 |
|
2.10.2020 |
|
Suomessa ainakin ympäristönsuojelulaki ja kaivoslaki säätelevät kullankaivuuta. Lait löytyvät Finlexistä:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110621
Tietoa kullankaivuusta Yhdysvalloissa Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston EPA:n sivuilta. Suomeksi emme valitettavasti löytäneet tietoa:
https://www.epa.gov/regulatory-information-sector/mining-except-oil-and…
https://www.epa.gov/international-cooperation/reducing-mercury-pollutio…
Tietoa myös American Geosciences Institute (AGI) -järjestön sivuilta:
https://www.americangeosciences.org/critical-issues/faq/what-are-regula… |
| Kuinka kauan Suomessa on ollut niin, että murha ei vanhene koskaan ja miksi Ruotsissa oli vielä ennen vuotta 2011 jolloin Olof Palmen murhasta oli kulunut 25… |
203 |
|
22.6.2020 |
|
Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa:
https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen
Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1
Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt.
Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin:
"Ruotsissa sellaisen rikoksen,... |
Kysy kirjastonhoitajalta