Oliko laulu Dneprille (Kristallivirta) kielletty Neuvostoliitossa? Jos oli. niin minkä takia ja minä vuosina?
Vastaus
”Laulu Dneprille” (”Reve ta stogne Dnipr široki”) on alun perin ukrainalainen kansansävelmä. Sanat siihen on kirjoittanut Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenko (1814-64). Suomessa sävelmä tunnetaan myös hengellisenä lauluna ”Kristallivirta” (sanat Helli Kaikkosen; sisältyy mm. Suureen Toivelaulukirjaan 1).
Tsaarin aikana elänyt Taras Ševtšenko oli ukrainalainen isänmaanystävä, joka joutui mielipiteidensä takia julkaisukieltoon. Mutta on vaikea ymmärtää, miksi ”Laulu Dnepristä” olisi ollut kielletty Neuvostoliiton aikana. Runo on lyhyt (kolmisäkeistöinen) synkkä luontokuva öisestä Dnepr-joesta. Mitään mielipiteitä siinä ei esitetä. Ja tsaaria vastustanut Ševtšenko oli neuvostoaikana hyvin positiivinen henkilö.
Ukrainan Wikipediassa on kokonainen artikkeli ”Laulusta Dneprille". Siinäkään ei mainita kieltoja.
Olisikohan sinulla asiasta lisätietoa, joka auttaisi etsimään?
Lähde
ukrainalainen Wikipedia-artikkeli ”Laulusta Dneprille”
http://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B5%D0%B2%D0%B5_%D1%82%D0%B0_%D1%…
Lisävastauksena kokemusperäistä tietoa Neuvostoliitosta.
Helsinkiläinen kirjastonhoitaja kommentoi:
"Ei ollut kielletty. Olen maahanmuuttaja, syntynyt Neuvostoliitossa 50-luvulla ja kuullut itse monta kertaa radiosta ja televisiosta."
Laululla on oma säveltäjä Daniil Kryzanovsky(1856-1894) ja sanoittaja Taras Sevsenko http://en.wikipedia.org/wiki/Taras_Shevchenko , nuotit ja sanat julkaistiin vuonna 1886.
Ivan Kozlovsky http://en.wikipedia.org/wiki/Ivan_Kozlovsky laulaa tässä alkuperäistä versiota http://classic-online.ru/ru/listen/30638
Reino Helismaa teki aikoinaan suomenkieliset sanat vanhaan venäläiseen kansansävelmään Laulu Dnjeprille. Siten laulusta tuli varsin suosittu myös Suomessa. Jopa niin suosittu, että Helli Kaikkonen teki hyöhemmin sävelmään myös hengelliset sanat laulun nimellä "Kristallivirta".
Kommentit
Vielä pikkuisen jatkoa sävelmän nimestä ja alkuperästä. Olemme HelMet-kirjastoissa translitteroineet nimen muodossa "Reve ta stohne Dnípr šyrokyi", koska teksti on ukrainaa eikä venäjää ja ukrainan translitterointi ei ole aivan yhdenmukainen venäjän kanssa.
Olemme myös pitäneet sävelmän perinteisenä, koska tiedot sen säveltäjistä ovat venäläisissä ja ukrainalaisissa lähteissa aika kirjavia. Kryzanovskyn säveltäjyyden puolesta ei ole löytynyt aivan yksiselitteisiä todisteita, todennäköisesti hän on vain antanut perinnesävelmälle "modernin" asun.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Taras Ševtšenkon runoon sävelletty (vai runo kansansävelmään sovitettu) "Reve ta stohne Dnipr šyrokyj" ("karjuu ja huokaa Dnepr lavea") oli (ja on?) Kiovan radion tunnus Ukrainan SNT:n aikoina. 80-luvulla tuli hyvinkin tutuksi. Ei siinä mitään kiellettävää neuvostoideologian tulkinnan mukaan ollut. Toki se on ukrainalainen patrioottinen runo (ja laulu), muttei mitenkään "neuvostovastainen". Jos se jotain on, niin ehkä isovenäläisen imperialismin vastainen, ja tämä imperialismi oli neuvostokäsityksen mukaan tsarismin ja Venäjän imperiumin ominaisuus, joka oli Neuvostoliitossa lakannut olemasta.
Vielä nytkin, vuonna 2014, näemme, mistä lopulta on kyse. Ukrainan kansan (ja nykyään kansakunnan ja valtion) "ollako vai eikä olla"-tilanteesta.
Tapio omassa kirjassaan kertoo syyn miksi Hän pyyti Reino Helismaata tekemään
laulu Dnjeprille suomen kielisen versio siihen liittyy tarina lukekaa kirja lötyy lainastosta
calleville
Maaliskuussa 2022 erittäin ajankohtainen ja kuuntelemisen arvoinen
Kulttuurin säästäminen, suojelu ja kerääminen ovat Ylen suursaavutuksia.
Kuuluiko tämä sävellys Leningrad Couboysin ja Puna-armeijan kuoron esitykseen ?
Ei sitä ainakaan ravintola Saslikin trubaduuri suostunut meille esittämään joskus 90-luvulla.
Kaikkea mikä ei ole suorastaan kiellettyä eivät kaikki suostu esittämään tai edes säestämään. Saslikin trubaduurilla oli ehkä omat syynsä... mutta heräsi koulumuisto:
1960-luvulla laulettiin tunneilla koululaulukirjan sisältöä sitä mukaa kun oppilaat esittivät; opettajan valitsemia pakollisia oli vain oma kansallislaulu ja muutama maakuntalaulu. Kaikki muut oppilaiden ehdotukset toteutettiin, paitsi laulutunteja pitänyt kapellimestari Sihvola totesi toiveeseen "Oi suuri ja mahtava": Ei me tuommoisia lauleta. Mitä otetaan seuraavaksi?
Venäläinen jo 70-luvulla länteen päässyt mieheni kertoo että venäläisetkin lauloivat mielellään tämän laulun ukrainaksi. Se ei siis ollut kielletty vaikka ukrainalaista kulttuuria yritettiinkin hävittää. NL:n ja Venäjän historiaan kuuluu paljon Ukrainan historian vääristelyä johon pohjautuu myös monien venäläisten luulo että Ukraina on natsien käsissä. Minusta suomalainen sanoitus on hyvin kaunis.
Kommentoi vastausta