Miten olisi oikeaoppista merkitä tekstin alkuperä messusävellyksissä. Ovatko osien tekstit (Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus, Agnus Dei) suoraan Raamatusta? Nämä…

Kysytty
17.3.2014

Hei,
miten olisi oikeaoppista merkitä tekstin alkuperä messusävellyksissä. Ovatko osien tekstit (Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus, Agnus Dei) suoraan Raamatusta? Nämä messun vakio-osat tunnetaan nimellä Missa ordinarium tai ordinarium missae.

Vastaus

Vastattu
18.3.2014
Päivitetty
18.3.2014

Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.

Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).

Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.

KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-tekstiin on 'Kristus armahda'.

GLORIAN, 'Kunnia', alkuperä on Luukas 2:14. Siihen liittyy LAUDAMUS-hymni (nykyinen virsikirja numero 126). Laudamus-hymnin kirjoittajana on pidetty - ilmeisen virheellisesti - vuonna 367 kuollutta kirkkoisä Hilariusta. Hymni ei ole varsinaisesti Raamattu-teksti.

CREDO 'Uskon' on ns. Nikean uskontunnustus. Sen teksti on pääosin hyväksytty kahdessa ensimmäisessä ekumeenisessa kirkollis
kokouksessa (Nikea vuonna 325 ja Konstantinopoli vuonna 381). Sekään ei ole varsinaisesti Raamattu-teksti.

SANCTUS 'Pyhä' (ja siihen liittyvä BENEDICTUS 'Siunattu') on kokoonpantu kahdesta raamatuntekstistä: Jesaja 6:3 ja Psalmi 118:25-26. Jälkimmäistä käytti myös Jeesusta tervehtivä kansanjoukko Matteus 21:9.

AGNUS DEIn, 'Jumalan karitsa' lähtökohtana on Johannes Kastajan todistus Jeesuksesta, Johannes 1:29. Siihen on liitetty 'Herra armahda'.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykyisessä Messu-liturgiassa Kyrie on numerolla 6, Gloria ja Laudamus 7, Credo 16, Sanctus + Benedictus) sisältyy numeroon 20, Agnus Dei 23.

Huomattakoon, että suomenkielisessä jumalanpalveluksessa käytetyt tekstimuodot ovat usein vakiintuneet jo vanhempien raamatunkäännöstemme tekstimuotojen pohjalta. Niitä voi lukea osoitteessa http://www.finbible.fi/

Latinankieliset raamatunkäännökset:

perinteinen: http://www.thelatinlibrary.com/bible.html

uusi ns. Neovulgata (uusi käännös): http://www.vatican.va/archive/bible/nova_vulgata/documents/nova-vulgata…

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Jumalanpalvelusten kirja
http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/jp-kirja/

Virsi 126 ja tietoa sen historiasta
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/496838983…

Perinteinen latinankielinen roomalaiskatolinen messukirja (Missale Romanum, ed. 1962)
http://www.sanctamissa.org/en/resources/books-1962/missale-romanum-1962…

Nuotio, Tarmo
Jumalanpalveluksemme musiikki. - Agricola-seura, 1963

8 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.