Mistä tulee silloin tällöin siteerattu lause: "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat karvaisia käsiään (kämmeniään?)"?
Vastaus
Kysymällesi lauseelle ei löydy kirjallista lähde, mutta se löytyy kansanperinnettä sisältävästä Matti Kuusen toimittamasta nyksysuomen sananparsikirjasta Rapatessa roiskuu. Kirja on syntynyt keruukilpailun pohjalta, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti Kalevalan juhlavuonna 1985 ja jossa kerättiin 1980-luvulla käytössä olevia sananparsia. Kirjan mukaan sanonta on tallennettu Muuruvedellä, mutta enempää sen alkuperästä ei osata varmuudella sanoa.
Kommentit
Mielestäni ei vastattu kysymykseen.
Tämän Kaksplus-lehden keskustelupalstan mukaan lause olisi jostakin Toivo Pekkasen novellista: https://kaksplus.fi/threads/hyvae-hyvae-huusivat-lapset-ja-taputtivat-k…
Se mistä novellista olisi kysymys ei vastauksessa kuitenkaan selvinnyt.
Mitä sanonnalla tarkoitetaan?
Oman kokemukseni mukaan sitä käytetään kun halutaan kääntää vakavaksi käynyt, mahdollisesti erimielinenkin keskustelu raiteiltaan huumorin avulla. Voi sitä käyttää sarkastisestikin.
https://www.gutenberg.org/files/16314/16314-h/16314-h.htm
Lukemisia Lapsille Z. Topelius
Tarina Luistelija
Sisältää lauseen
"Hyvä, hyvä!” huusivat pikku tyttöset ja taputtivat kylmillä käsillään
Minusta sanonta tunnetaan paljon laajemmin kuin vain yhdellä paikkakunnalla. Itse olen taipuvainen uskomaan, etä se on kuultu jossain radio-ohjelmassa, aikana jolloin ohjelmia ei nauhoitettu.
Taikka vaikka Jatkoajassa tms. TV-ohjelmassa?
Sanonta on aivan liian vanha, jotta se voisi olla ainakaan TV:n yleistyttämä. Jo 1940-luvulla se paitsi esiintyy lehdissä, esiintyy niissä väännelminä, joista on epäsuorasti pääteltävissä, että lukijan on oletettu tunnistavan viittauksen alkuperäiseen "Hyvä hyvä huusivat lapset" -muotoiseen sanontaan.
Lehtiosumia:
– "Hyvä hyvä! huusi Aapeli Moilanen ja taputti suuria karvaisia käsiään." (Tyrjän Rykmentin Rintamalehti 17.12.1942)
– "Jurrikka taputti laululleni suuria, karvaisia käsiään." (Karjala 27.7.1947)
– "Toivottavaa myös on, että jääpallokaupungin lapset taputtaisivat suuria karvaisia käsiään, silloin kun pelaajat esitellään." (Etelä-Saimaa 15.2.1953)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat isoja käsiään." (Savon Sanomat 14.6.1953)
– "– – lupaamme taputtaa suuria karvaisia käsiämme ja heittää lakkireuhkaamme ilmaan pelkästä mielihyvästä ja asian kannatuksesta." (Ilkka 16.11.1954)
– "Kun Antti nyt itse on asialla, niin kansa hykertelee jo kärsimättömänä suuria karvaisia käsiään." (Ilkka 8.6.1955)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat joulupukkia selkään!" (Savo 30.10.1957)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat isoja karvaisia käsiään." (Kansan Lehti 20.3.1959)
– "Hyvä hyvä, huutavat lapset ja lisäävät: Kalle-Kustaa vek!" (Ilta-Sanomat 5.9.1959)
– "– – hän tuskin pahastuu niistä aploodeista. joita hänelle paukutamme suurilla, karvaisilla käsillämme." (Kansan Uutiset 21.1.1960)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset." (Ilta-Sanomat 17.8.1961)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat suuria karvaisia käsiänsä." (Maakansa 24.8.1961)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja läpyttivät suuria käsiään." (Kansan Lehti 26.9.1961)
– "Hyvä, hyvä, huusivat lapset ja taputtivat suuria karvaisia käsiään..." (Savonmaa 16.11.1962)
Väinö Kirstinän runo "Linnut karjuvat puissa" (1963) alkaa: "Linnut karjuvat puissa. / Hyvä hyvä, huutavat lapset."
Okei, pelkkä Topelius ei riitä selittämään tällaista suosiota.
Kyllä näin on, meilläpäin käytettiin jo kansakoulussa 60-luvulla tuota "Hyvä hyvä, huusivat lapset ja taputtivat isoja karvaisia käsiään". Käytettiin sekä kannustuksena, että sarkasmina. Eli, jos joku onnistui jossain, niin tällä kannustettiin tai jos jollekin kävi köpelösti, eli tuli nolosti mokattua tms. niin käytettiin sarkasmina.
Markus-sedän lastentunnilta voisi sanonta levitä tuolla tavalla, mutta arvailuksi jää.
Kommentoi vastausta