Löysin alla olevan runon edesmenneen sukulaiseni vihkosta, ja haluaisin tietää, kenen kirjoittama runo on ja missä ja milloin se on julkaistu:
Kaksi kirjettä
Sanotko, rakas, parempi ois niin
jos huomispäivä tiemme eroon johtais.
Vain sadun kauniin muisto jälkeen jäis,
mi hetken sieluamme lämmittäis,
ja tähden lailla yöhön synkkään hohtais.
Sä uskot jumalaan, mä usko en.
Ja totta on, en sitä, rakas, kiellä.
Mut totta myös: peräti mahdoton
mun kristittyä teeskennellä on
ja tietoisesti käydä vilpin tiellä.
Mut tokko silti eroon katkeraan
ois pakko kääntää kohtalomme kättä.
Me rakastamme, eikö turhaa muu?
Mi hämärää on, kerran kirkastuu
myös se, jos käännyn tai oon kääntyvi.
Vastaus
Kaksi kirjettä -nimisiä tekstejä löytyi muutama, mutta ne olivat eri tekstejä kuin tämä. Valitettavasti ei selvinnyt, että kenen tekemä runo on tai onko se julkaistu jossain.
Kommentoi vastausta