Otsikko

Lottoa pystyi pelamaan Suomessa ennen Online aikaa. Jätettyjen kupungien määrä lienee ollut useita satojatuhansia kupongeja/viikko. Miten, missä ja ketkä…

Loton virallinen alkamisvuosi Suomessa on 1971, vaikka ensimmäisen lottokierroksen myynti alkoikin jo 11.12.1970.

Lottokuponkien tarkastus tapahtui alusta alkaen koneellisesti. Itse asiassa lottoa ei olisi voitu aloittaa ilman Veikkauksen siirtymistä manuaalisesta koneelliseen kuponkitarkastukseen 1960-luvulla. Loton myötä kasvavaa kuponkimäärää ei millään olisi ehditty tarkastaa viikoittain.

Automaattisen tietojenkäsittelyn aloitusvuodeksi voidaan nimetä vuosi 1963 siinä mielessä, että silloin otettiin käyttöön ICL-merkkiset reikäkorttikoneet. 1967 tulivat optiset lukijat voittojen etsintään ja vuonna 1969 Gamma 10-merkkinen tietokone.

1960-luvun lopulla yksi kupongintarkastuskone pystyi käsittelemään noin 36 000 veikkauskuponkia tunnissa. Kaikkiaan koneilta meni yhdeksän tuntia tarkastamiseen veikkauskierrosta kohden.

Koneiden tullessa tarkastussalien työntekijämäärä väheni useammasta sadasta muutamaan kymmeneen.

Toki jälkitarkistus tapahtui edelleen manuaalisesti. Kuponkitarkastajat asettivat manuaalisesti oikean rivin paljastavan muovisapluunan kupongin päälle, ja poimivat voittaneet kupongit sivuun. Tarkastusnopeus oli noin 7500 saraketta tunnissa.

Käsitarkastus jäi lopullisesti historiaan vuonna 1974.

Aluksi Veikkauksen pelien kaikki kupongit tarkastettiin yhtiön pääkonttorissa, joka aluksi sijaitsi Helsingissä ja vuodesta 1976 lähtien Vantaalla. Vuonna 1975 kuponkikäsittely hajautettiin perustamalla aluekonttorit Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun.

Viikoittainen kuponkisäkkien kuljetus Veikkauksen konttoreihin hoitui manuaalisesti.

Lottokupongin viimeinen palautuspäivä oli 1970-luvulla keskiviikko ja 1980-luvulla torstai. Aluksi arvonnat näytettiin televisiossa sunnuntaisin ja vuodesta 1972 lähtien lauantaisin.

Kysymykseen "kauanko lopullisen voitonjaon valmistuminen kesti?" en onnistunut löytämään tyhjentävää vastausta. Seuraavassa poimintoja 1970- ja 1980-lukujen kehityksestä.

Veikkauksen kuponkien tarkistuksen eri vaiheet vuonna 1974:

1) Kuponkien palautuspäivää (keskiviikkoa) seuraavina kahten päivänä kupongit mikrofilmattiin.
2) Mikrofilmit kehitettiin kehityskoneella.
3) Filmauksen ja kehityksen onnistuminen tarkastettiin 40:llä katselulaitteella.
4) Sunnuntaina ja maanantaina etsittiin voittokupongit kahdeksalla tarkastuskoneella.
5) Valtion valvojat hyväksyivät voittokupongit vertaamalla niitä katselulaitteissa mikrofilmeihin.
6) Voitoista kopioitiin nimet voittajille meneviin tililtäottokortteihin.

Määrätietoinen atk-kehittämistyö alkoi 1975. 1978 hankittiin ensimmäiset mikrot. Automaattisesta tietojenkäsittelystä tuli 1980-luvun kehityksen avainkäsite kuponkien tarkastuksessa, kuten myös muussa rutiinityössä. Hankittiin aina vain tehokkaampia tarkastus- ja leimauskoneita sekä tietokoneita ja tietokoneohjelmia.

Tekniikan kehityksen seurauksena aika kupongin jättämisen ja tuloksen julkistamisen välillä alkoi lyhentyä. Helmikuusta 1983 lähtien loton päävoitto saatin selville maanantai-aamuisin kolmen tunnin tietokoneajon jälkeen. Tämä aika lyheni lähivuosina lopulta muutamiin sekunteihin.

Sähköinen online-pelaaminen alkoi vuoden 1990 alussa. Online nopeutti pelirytmiä ja vähensi fyysisten kuponkien kuljetus- ja käsittelytarvetta. Sen myötä Veikkaus saattoi lopettaa loton myynnin vasta tuntia ennen arvontaa. Tätä nykyä peliaika päättyy 15 minuuttia ennen arvontaa. Kuponkisäkkien manuaalinen kuljetus loppui asteittain 1990-luvun alussa.

Lähteet:

Niemelä, Outi: "Lotto: lottokansaksi lottotytön matkassa", 2013.

Ylikangas, Heikki: "Markat miljooniksi: puoli vuosisataa suomalaista veikkausta", 1990.

Veikkauksen kotisivut: https://www.veikkaus.fi/fi/useinkysyttya?contentid=UKK_LOTTO