Kysymys kirjastoalan TES:stä (KVTES?), palkkaluokista ja palkoista. Millaisilla nimikkeillä työntekijöitä on enimmäkseen kirjastossa töissä ja millaisia palkkaluokkia yleensä näihin käytetään? Onko näistä kirjastoalan palkoista tai ammateista joitain tilastoja, esimerkiksi palkkatilastoa? Mitä palkkaluokkaa käytetään esimerkiksi oppisopimuksessa tai palkallisessa harjoittelussa? Kuinka vuosilomat määräytyvät, jos tekee esimerkiksi 50% tai 80% työviikkoa? Onko alan palkoissa lisiä tms.?
Vastaus
Kirjastoissa työskentelee monenlaisia ammattilaisia eri tehtävissä.
Tässä on joitakin yleisimpiä nimikkeitä ja palkkaluokkia:
Johto- ja esimiestehtävät (n. 2 630,35 €/kk)
- Kirjastonjohtaja
- Aluekirjaston johtaja
- Osastonjohtaja
- Kirjaston palvelupäällikkö
Asiantuntijatehtävät (n. 2 421,26 €/kk)
- Kirjastonhoitaja
- Informaatikko
- Erikoiskirjastonhoitaja
Vaativat ammattitehtävät (n. 2 212,17 €/kk)
- Erikoiskirjastovirkailija
- Kirjastovirkailija
- Kirjastosihteeri
- Tietopalvelusihteeri
Ammattitehtävät (n. 2 109,30 €/kk)
- Kirjastovirkailija
Peruspalvelutehtävät (n. 1 803,27 €/kk)
- Järjestelyapulainen
- Kirjastoavustaja
Nämä palkkaluokat voivat vaihdella riippuen työnantajasta, sijainnista ja työn vaativuudesta. Esimerkiksi Duunitorin palkkavertailu tarjoaa tietoa kirjastonhoitajien keskimääräisistä palkoista. Vuonna 2022 kirjastonhoitajan keskimääräinen kuukausipalkka oli 2 673 euroa. Palkka vaihteli sektoreittain: kuntasektorilla keskimääräinen palkka oli 2 658 euroa, valtiolla 3 981 euroa ja yksityisellä sektorilla 3 282 euroa.
Kirjastoalan oppisopimusopiskelijat ja palkalliset harjoittelijat saavat yleensä vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkallisten harjoittelijoiden palkkaluokat voivat vaihdella työnantajan ja tehtävien mukaan. Esimerkiksi kuntasektorilla palkallisten harjoittelijoiden palkat voivat olla lähellä kirjastovirkailijoiden palkkoja, jotka ovat noin 2 104 € kuukaudessa.
Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä, kuten 50% tai 80% työviikkoa, lomanmääräytymiskuukaudet lasketaan samalla tavalla. Esimerkiksi, jos työntekijä tekee 50% työviikkoa, hänen tulee olla työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa tai 14 työpäivää, jotta kuukausi lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän, työkokemuslisään oikeuttavan palvelusajan ja palvelussuhteen pituuden mukaan. Myös tietyt poissaolot, kuten sairausloma, äitiysloma ja isyysloma, lasketaan työssäolon veroiseksi ajaksi, mikä vaikuttaa lomanmääräytymiseen.
Tässä on muutamia keskeisiä kohtia kokemuslisästä:
- 5 vuoden palvelusaika: Työntekijä saa 3 % kokemuslisän tehtäväkohtaisesta palkasta. Esimerkiksi, jos tehtäväkohtainen palkka on 3 000 euroa, kokemuslisä on 90 euroa kuukaudessa.
- 10 vuoden palvelusaika: Työntekijä saa 8 % kokemuslisän tehtäväkohtaisesta palkasta. Esimerkiksi, jos tehtäväkohtainen palkka on 2 000 euroa, kokemuslisä on 160 euroa kuukaudessa
Muita lisiä:
- Iltatyö: Kello 18.00-22.00 tehty työ. Korvaus on 15 % korottamattomasta tuntipalkasta tai vastaava vapaa-aika
- Lauantaityö: Arkilauantaina kello 06.00-18.00 tehty työ. Korvaus on 20 % korottamattomasta tuntipalkasta
tai vastaava vapaa-aika. - Vuorotyö: Jos työ sisältää säännöllisesti ilta- ja yövuoroja, vuorotyökorvaus voi tuo lisää peruspalkkaan.
Lähteet:
Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen henkilöstö | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kirjastonhoitaja palkka - Duunitorin Palkkavertailu
Palkkatilastot | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
IV luku Vuosiloma | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Palkkaus | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kommentoi vastausta