Kyse olisi nyt erittäin tärkeästä partio kilpailusta ja tarvitsisin kipeästi apua. Minulla on pari kysymystä joihin en osaa itse vastata enkä löydä mitään tietoa netistäkään joten toivoisin että voit auttaa minua.Kysymykset kuuluvay näin: Missä sijaitsee Etelä-Suomen läänin ainoa aavikoksi luokiteltava alue? Minä vuonna Helsingin suomenkielisten määrä ohitti ruotsinkieliset? Entäs kuka oli vuonna 1939 Helsingin toiseksi suurin laivanvarustaja niin laiva-kuin nettorekisteritonnimäärältään? apu olisi tarpeen joten toivoisin että voisit auttaa meitä mahdollisimman nopeasti sillä aika on vähissä. KIITOS :)
Vastaus
Näihin kysymyksiin on meiltä jo aiemmin vastattu. Tässä koottuna vastauksia:
Tietosanakirjojen mukaan Suomessa ei ole lainkaan aavikoiksi katsottavia alueita.
Sven-Erik Åströmin mukaan (Helsingin kaupungin historia 4-2) Helsingin vuoden 1900 väkiluvun laskemiseen on kolme mahdollisuutta: kirkonkirjoilla olevan väestön perusteella, henkikirjoilla olevan väestön mukaan ja väestölaskennan avulla. Viime mainitulla saatiin ns. todellinen väestö. Kirkonkirjojen luotettavuus kärsii siitä, että käytännössä monet muuttivat pois ottamatta papintodistusta. Henkikirjojenkin yleinen taso oli huono eikä niihin otettu ennen vuotta 1913 Venäjän alamaisia. Väestölaskenta antaa ehkä luotettavimman kuvan. Åströmin mukaan Helsingissä oli v. 1900 väkeä seuraavasti
kirkonkirjojen mukaan 93 576
henkikirjojen mukaan 79 126
väestölaskennassa 93 217
Väestölaskennan mukaan ("todellinen") väestö vuonna 1900 jakautui kielen mukaan seuraavasti
ruotsi 39 593 (42,5 %)
suomi 47 280 (50,7 %)
venäjä 4 399 (4,7 %)
saksa 709 (0,8 %)
muu 1 016 (1,1 %)
tuntematon 220 (0,2 %)
Vuonna 1890 tilanne oli kahden suurimman ryhmän osalta
ruotsi 29 860 (45,6 %)
suomi 29 787 (45,5 %)
Yllä mainitut laskentavaikeudet huomioon ottaen - väestönlaskenta suoritettiin vain kymmenen vuoden välein - ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin suomenkieliset ohittivat ruotsinkieliset, mutta väestön kasvuvauhdin perusteella voi arvioida, että se on tapahtunut jo vuonna 1891.
Heimer Björkqvistin mukaan (Helsingin kaupungin historia 5-3) Helsingin suurimmat laivanvarustajat 1.4.1939 olivat
laivojen määrän mukaan
Suomen höyrylaiva 57
Gustaf B. Thordén 18
Antti Wihuri 13
Nielsen & Thordén 7
H. Janhonen 6
Ernst Sohn 6
Suomen kalastus/Finska fiskeri 6
nettorekisteritonnimäärän mukaan
Suomen höyrylaiva 43 355
Gustaf B. Thordén 25 020
Antti Wihuri 19 851
Rederi Atlanta/Laivanvarustaja Atlanta 13 642
Nielsen & Thordén 8 779
Suomen Amerikan-linja (E. Tötterman) 8 480
varustamo Curt Mattsson 8 149
Näistä Gustaf B. Thordénin ja Antti Wihurin varustamojen varsinainen osoite oli Kulosaaressa, joka ei v. 1939 vielä kuulunut Helsinkiin.
Katajanokan sataman vientituotteista en löydä varsinaista tilastoa. Yleensä sen kautta kulki kappaletavara (pakattu tavara). Helsingistä vietiin enimmäkseen puutavaraa. Yleisesti ottaen pääkaupungin satamat olivat tuontisatamia.
Kommentoi vastausta