Kun ihminen on pinnan alla hän sukeltaa. Kalan liikkeestä kuitenkin käytetään uida-verbiä. Miksi näin? Entäpä valaat ja delfiinit jotka käyvät hengittämässä…

Suomen kielessä termeillä "sukellus" tai "sukeltaa" voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa eli tietyntyyppistä veteen menoa tai sitten monta eri lajia käsittävää urheilulajia (ns. urheilusukellus). Kun tavallinen ihminen (tai eläin) sukeltaa, hän siirtyy veden pinnan läpi ja pysyy veden alla joko paikallaan tai ryhtyen uimalla liikkumaan.

Urheilulajin kohdalla kutsutaan myös veden alla liikkumista "sukeltamiseksi", mutta lajin ulkopuolisen näkökulmasta tuo liikkuminen voi olla myös tavanomaista veden alla uimista (osa sukellusurheilusta ei perustu uimiseen, vaan niissä pelkästään siirrytään painojen avulla tai köyden avulla mahdollisimman syvälle).

Lienee perusteltua ajatella, että veden pinnan yläpuolelle hyppäävät kalat ja vesinisäkkäät kuten valaat ja delfiinit suorittavat veteen palatessaan sukelluksen, vaikka ne normaalisti tyytyvät uimaan veden pinnan alla. Näin ajatellen sukeltaa-verbi tarkoittaisi mitä tahansa tapahtumaa, jossa eliö työntyy veteen ilmasta. Esimerkiksi monet linnut sukeltavat jatkuvasti veteen kaloja pyydystääkseen ja osa niistä suorittaa veden alla selviä uimaliikkeitä. Osa linnuista kuitenkin vain pulahtaa veden alle, noukkaisee pohjaa ja palaa saman tien pois vedestä ilman uimistyyppistä tapahtumaa.

Näin ajatellen kaikki eliöt voivat sekä sukeltaa että uida ja näillä verbeillä tarkoitetaan eri asioita. Arkikielessä lienee usein kuitenkin vähän epäselvää, kumpaa asiaa tarkoitetaan, joten tarvittaessa on hyvä täsmentää, jos tarkoitetaan sukelluksissa liikkumista eli veden pinnan alla uimista. Kun esimerkiksi sanotaan, että joku "sukelsi altaan päästä päähän", tarkoitetaan selvästi sekä pinnan alla olemista että liikkumista uimalla, mutta termivalinnalla halutaan korostaa, että uiminen tapahtui veden pinnan alla.

Toivottavasti tämä erittely selventää asiaa.

Heikki Poroila
Tikkurila, HelMet-musiikkivarasto