Kuka sovitti nykyisin käytettävän version Maamme-laulusta?
Olen ymmärtänyt, että alkuperäinen Fredrik Paciuksen versio oli paljon lähempänä sitä säveltä, jota Viron kansallislaulussa nykyään käytetään; ilman kertausta ja eri sävellajissa, jossa Maamme-laulu nykyisin esitetään. Kuka siis on on nykyinen kansallishymnimme sovituksen takana, vai onko syy kansallislaulujemme eroavaisuuteen sittenkin Virossa?
Vastaus
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska Sångföreningen) ja tahdin takasi Kaartin soittokunta yhdessä Meriväen soittokunnan kanssa. Paciuksen mieskuorosovitus on todennäköisesti syntynyt pian juhlan jälkeen. Paciuksen elämäkerrassa Vainio ei erittele, mitä sovituksia Pacius itse teki tästä laulusta, vaan toteaa teosluettelossa: ”Useita sovituksia erilaisille kokoonpanoille.”
”Vårt land” tai ”Maamme” on sovitettu monille eri esityskokoonpanoille eikä esimerkiksi kirjastojen kuvailutiedoista aina selviä, kuka on sovituksen tekijä. Kysymyksestä ei selviä, mitä nykyistä sovitusta tarkoitat. Yleisradion Fono-tietokannasta voit tutkia eri levytysten tietoja, mutta niissäkään ei kaikissa mainita sovittajan nimeä.
Viroon Paciuksen sävellys kulkeutui Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen välityksellä. Hänen tuttunsa lehtimies Johann Voldemar Jannsen järjesti Viron ensimmäisiä laulujuhlia vuonna 1869 ja pyysi Suomesta kuorolauluja ohjelmistoksi. Yksi Yrjö-Koskisen hänelle lähettämistä lauluista oli Paciuksen ”Maamme”, johon Jannsen kirjoitti vironkieliset sanat, ja laulu sai nimekseen ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm”.
Pekka Linnainen on artikkelissaan selvittänyt Paciuksen sävelmän vaiheita. Siinä hän toteaa, että Jannsen ei poistanut kertausmerkkejä, vaan seurasi nuotteja uskollisesti. Kertausmerkkejä ei ollut alkuperäisissä nuoteissa. ”Vårt landin” julkaisi kertosäkeellisenä sovituksena Heinrich Wächter laulukirjassa ”Samling af valda sångstycken för skolorna” (1858). Linnaisen artikkelin lopussa on tiivistelmä ”Maamme”-laulun erilaistumisen vaiheista. Hänen mukaansa ”Maamme”-laulun suomenkielinen muoto vakiintui sellaiseksi kuin se on Taavi Hahlin nuotissa ”Ylioppilaslauluja. 1. vihko” (2. painos; 1881).
Lähteitä:
Pacius, Fredrik: Vårt land (ensipainos):
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/33371/w%C3%A5rtland.pdf?sequence=1
Dahlström, Fabian: Pacius och körsången = Pacius ja kuorolaulu kirjassa Fredrik Pacius : musiken som hemland = kotimaana musiikki (toimittanut Seija Lappalainen; Svenska litteratursällskapet i Finland, 2009, s. 96-117)
Vainio, Matti: Pacius : suomalaisen musiikin isä (Atena, 2009)
Yleisradion Fono-tietokanta:
Linnainen, Pekka: Maamme-laulu ja kadonneen kertosäkeen tapaus:
Kommentoi vastausta