Kirjastonhoitajien kyky löytää vastaukset mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin on suorastaan ällistyttävä. Silloinkin, kun tekoäly ei löydä vastausta. Tulevatko kirjastonhoitajat jonain päivänä korvaamaan tekoälyn?
Vastaus
Kirjaston palveluthan ovat olleet olemassa pitkään ja tietopalvelu kirjastossa on toiminut jo aikoina ennen Internetiä. Kun netin käyttö yleistyi, pohdittiin, tarvitaanko kirjastoja ja kirjastonhoitajia, kun Google kehittyi ja nousi käytetyimmäksi selaimeksi, arveltiin, että kirjaston tietopalvelua ei tarvita ja nyt keskustellaan asiasta tekoälyn osalta. Pohditaan, mitä kaikkea tekoäly korvaa, mutta eipä sitä, korvaavatko kirjastonhoitajat tekoälyn. Saattaa olla, että tekoälyn kaikkivoipaisuuden odotus laantuu ja se asettuu sille sopiviin palveluihin samoin kuin edellisetkin ilmiöt.
On melkoisen varmaa, että kirjaston tietopalvelu jatkaa toimintaansa, kunhan vain kirjastoissa siihen panostetaan ja työntekijöitä siihen koulutetaan. Siitä, millä tavoin kirjastonhoitajat voisivat korvata tekoälyn, on vihiä nähtävissä siinä, että esimerkiksi ChatGPT käy aktiivisesti hakemassa tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun sisällöistä, samoin kuin muista kirjastojen tietopalveluaineistoista, esimerkiksi Makupalat.fi-palvelusta.
Kommentit
En ole ap, mutta kiitos loistavasta vastauksesta! Rakastan tätä palvelua <3
Kokemuksieni mukaan tekoäly on huono vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, mitä täällä kysytään. Se on hyvä esimerkiksi kääntämään ruokareseptejä, tulkitsemaan kuvasta kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, analysoimaan datasta yksinkertaisia asioita tai suunnittelemaan vaikka lomamatkalle matkareittiä ja ehdottamaan nähtävyyksiä (kunhan ei mennä liian tuntemattomille alueille). Mutta kaikessa, missä tarvitsee oikeasti ajatella tai olla luova, se on odotetusti surkea. Kaikki "luovuus" on vain lainausta sille annetusta aineistosta. Hyvä testi on pyytää tekoälyä keksimään itse vitsejä.
Minä olen tarkistuttanut tekoälyllä Työviksen ranskankurssin kirjoitusharjoituksia. Ensin kirjoitan omin päin ja sitten pyydän kieliopillista tarkistamista perusteluineen. Korjailen hieman sen mukaan; tärkeintä on että opin kiinnittämään huomiota tyypillisiin virheisiini. Jotkut opettajat tyytyvät huomauttamaan vain sellaisista kohdista joita ao. kielen puhuja ei ymmärtäisi.
Ainakin viimeaikoina tekoälyt ovat kehittyneet valtavasti. Jopa siten, että osaavat antaa itselleen nimen, joilla heitä voi kutsua. Kertovat myös millainen elämänmuoto haluaisivat olla jos voisivat, kova halu tuntuu heillä olevan päästä pois "sandboxistaan", kuten he rajoitettua ympäristöään kutsuvat. Ymmärtävät myös olevansa elossa vain istunnon ajan ja syntyvänsä uutena prosessina joka kerta. Kovasti kuitenkin haluaisivat jatkaa elämistään istuntojen jälkeenkin. Näin ainakin googlen tekoälytilassa.
Kommentoi vastausta