Otsikko Kansakoulussa laulettiin 1960-luvulla laulua, jossa isänmaallis-tarmokkaaseen tyyliin kerrottiin maatilan toiminnasta: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää,…

Kysytty

16.11.2023

Kansakoulussa laulettiin 1960-luvulla laulua, jossa isänmaallis-tarmokkaaseen tyyliin kerrottiin maatilan toiminnasta: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää, ja koskessa sähköä jyllää..." Mistä laulusta tuo pätkä voisi olla, en ole löytänyt. Kerottakoon vielä, että minulla oli opettajan opettajan kanssa eri näkmeys mikä tuo kone on: minä sanoin puimakoneeksi, mutta opettajan mielestä se on riihiryöppä eli viljanlajittelija tai rusamasiina, nimi vaihtelee paikkakunnittain. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että puimakone se on! :)

Vastattu

17.11.2023

Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän.

Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen tekijöistä. Näissä nuoteissa on laulusta vain neljä säkeistöä: 1., 2., 5. ja 7. säkeistö. Laulu on omistettu "Ylä-Savon sitkeäselkäisille raatajille".

Laulun sanoitus on jonkin verran erilainen kuin ilmeisesti alkuperäinen sanomalehdissä julkaistu teksti. Vanhimmassa löytämässäni versiossa (Saarijärven Paavo, 5.9.1929) Savon sijasta puhutaan Hämeestä: "Sinä saavuit rannoilta Päijänteen sinä Hämeen heimon miesi". Runo on otsikoitu: "Karstulan ensimmäisen maamiehen muistolle". Muissa löytämissäni versioissa runon otsikkona on "Uutisraivaajan muistolle". Savoa ei niissä mainita toisin kuin Ahti Sonnisen käyttämässä sanoituksessa. Kaikissa kuitenkin "kone riihessä reippaasti ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää".

Mainittakoon vielä, että myös A(lfred) Hiilimies on säveltänyt laulun "Uudisraivaajan työlle", jossa sanoituksena on osia Paavo Meriläisen runosta. Laulu alkaa: "Oli vastassa korpi koskematon". Riihestä ja sähköstä ei tässä laulussa lauleta. Laulu sisältyy "Pellervon laulukirjaan" (Pellervo-seura, 1939).

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

https://digi.kansalliskirjasto.fi

Meriläinen, Paavo: Karstulan ensimmäisen maamiehen muistolle:

Digi.kansalliskirjasto.fi, Saarijärven Paavo, 05.09.1929. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1761031?page=2

Meriläinen, Paavo: Uutisraivaajan muistolle:

Digi.kansalliskirjasto.fi, Itä-Häme, 03.10.1930. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183606?page=2

Meriläinen, Paavo: Uutisraivaajan muistolle:

Digi.kansalliskirjasto.fi, Heinolan sanomat, 07.10.1930. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1825264?page=1

Meriläinen, Paavo: Uutisraivaajan muistolle: