Kaipaan vuoden 1925 Virittäjä-lehdessä ilmestyneiden artikkeleiden tietoja. Joku kuvaili kielioppia seuraavasti: ”sääntö- ja paradigmakokoelmana, jossa on paljon itsestään selviä asioita, paljon viisastelua, mutta vain hiukan sellaista, mitä oppilas tarvitsisi oppiakseen omaa kieltänsä” Kuka tämä oli, minkä niminen artikkeli oli ja millä sivuilla tämä artikkeli sijaitsi?
Toinen (tai samatyyppi) kuvaili seuraavasti: ”Kielen ja kieliopin todellinen suhde on käännetty ylösalaisin. Samaten on lapsille opetettu katkismuksen uskonkappaleet siinä luulossa, että heillä silloin olisi uskonto” Kuka tämä oli, mikä oli artikkelin nimi ja millä sivuilla tämä artikkeli sijaitsi?
Vastaus
Ko. lainaukset ovat tekijänimimerkin L. H:nen kirjoittamasta artikkelista "Äidinkielen kieliopin opetuksesta ala-asteella" s. 34 ja s. 35. Nimimerkin takana on lehden silloinen toimitussihteeri Lauri Hakulinen (1899-1985, Helsingin yliopiston suomen kielen professori 1953-1963). Artikkelissa käsitellään aihetta kahta saksalaista teosta (Otto V. Greyerz "Der Deutschunterricht als Weg zur nationalen Erziehung", 2. laitos 1921, ja Alfr. Biese: "Wie unterricht man Deutsch?", 2. laitos 1923) mukailemalla. Epäselväksi jää, ovatko sitaatit näistä teoksista vai Hakulisen omia ajatuksia. Tarkoituksena on joka tapauksessa ivata perinteisiä latinan ja kreikan mallin mukaan laadittuja koulukielioppeja. Hakulinen toteaa, että meikäläisistä koulukieliopeista ei löydy yhtä räikeitä klassisten kielten kielioppien jäljittelyn luomia "sääntöjä" (lainausmerkit Hakulisen). Muuten artikkelin sävy on, että järkevää äidinkielen ja kieliopin opetusta tarvitaan.
Kommentoi vastausta