Miten Aallon ja arkkitehtuurin päivän, Runebergin päivän ja saamelaisten kansallispäivän liputtamisesta on säädetty?

Kysytty

Helmikuun alussa oli kolme liputuspäivää, mutta liputuskäytäntö näkyy vaihtelevan. Miten Aallon ja arkkitehtuurin päivän, Runebergin päivän ja saamelaisten kansallispäivän liputtamisesta on säädetty (eri aikoina ja kolmella eri tavalla?) ja millä perusteilla liputuspäiviä otetaan virallisimpiin kalentereihin?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Sisäministeriön sivuston mukaan Suomessa on virallisia ja vakiintuneita liputuspäiviä. Virallisina liputuspäivinä liputtaminen on valtion virastojen velvollisuus, vakiintuneet liputuspäivät taas ovat nimensä mukaisesti päiviä, joina liputtaminen on vakiintunut tapa ja vahvasti suositeltua. Helmikuussa on yksi virallinen liputuspäivä, joka on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. J. L. Runebergin päivä 5.2. puolestaan on vakiintunut liputuspäivä, joka on alkuperältään Suomen lippua huomattavasti vanhempi, sillä sitä on juhlittu ensimmäisen kerran vuonna 1854, jo omana aikanaan hyvin kuuluisan runoilijan 50-vuotispäivänä. 

Alvar ja Aino Aallon päivä 3.2. ja saamelaisten kansallispäivä 6.2. ovat suositeltuja liputuspäiviä. Näinä päivinä liputtamista on suositeltu 2020-luvulta alkaen, eikä niitä ole vielä vakiinnutettu kalenteriin. Sisäministeriö voi kuitenkin tehdä esityksen suositellun liputuspäivän muuttamisesta vakiintuneeksi, kun liputuspäivää on suositeltu useana peräkkäisenä vuotena. Tästä prosessista löytyy lisää tietoa ministeriön sivuilta. Mitä tulee kysymykseen, mitkä päivät ylipäätään valikoituvat liputuspäiviksi, kerrotaan samaisella sivulla, että "uusien liputuspäivien tulisi olla aiheeltaan mahdollisimman monen kansalaisen hyväksymiä, jotta yleinen liputus tuntuisi luontevalta."

On kuitenkin huomattava, että edellä mainittuja suositeltuja liputuspäiviä on käytännössä vietetty jo pidempään. Suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua on juhlistettu Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2. vuodesta 2012 lähtien. Saamelaisten kansallispäivä juontaa juurensa 6. helmikuuta vuonna 1917 Trondheimissa pidettyyn ensimmäiseen yhteiseen saamelaiskokoukseen ja sitä on vietetty saamelaisalueilla yleisesti vuodesta 1993 lähtien. Suomen almanakkaan saamelaisten kansallispäivä merkittiin vuonna 2004. Yksittäisen juhlapäivän tie ensin almanakkaan, sitten suositelluksi ja lopulta vakiintuneeksi liputuspäiväksi voi siis olla pitkä. 

 

Lähteet:

Liputuspäivät ja liputusajat - Sisäministeriö

Liputuspäivät 2026 - Sisäministeriö

Liputuspäiväesitysten tekeminen ja esitysten käsittely ministeriössä - Sisäministeriö

Liput liehumaan 3.2. Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi - Sisäministeriö

Löyttyniemi, Raili ja Sixten Björkstrand (4.2.2013, päivitetty 2.2.2022): Saamelaisten kansallispäivä 6.2. | Oppiminen | Yle

Kansalliset symbolit — Sámiráđđi

https://yle.fi/a/74-20208411

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.