HAMin ensi syksyn Tove Jansson -näyttelyssä esitellään mm. hänen ainoaa kirkkomaalaustaan. Viime jouluaattona HS:ssä omistettiin runsas sivu Albert Edelfeltin ainoalle alttaritaululle. Voidaanko mainita muita merkittäviä suomalaisia taiteilijoita, joiden tuotantoa on myös kirkkosaleissa mutta niihin luodut työt ovat harvalukuisempia ja vähemmän tunnettuja kuin muunlaiset teokset?
Vastaus
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että hän oli syntynyt Karinaisissa.
1800-luvun loppupuoliskon vaikutusvaltaisimpiin taidemaalareihimme lukeutunut Adolf von Becker mainitaan Sammatin kirkon Kristuksen toista paluuta esittävän alttaritaulun ja Kalajoen kirkon alttarin päätaulun Jeesuksen ylösnouseminen tekijänä. Beckerin Kaavin kirkkoon maalaama alttaritaulu Kristus ristillä on sittemmin tuhoutunut tulipalossa, mutta Kaarlo Kiljanderin jäljennös siitä on edelleen nähtävissä Juuan kirkossa.
Pekka Halosesta Vartiainen kirjoittaa: "Alttaritaulut olivat merkittävässä osassa nuoren Halosen ammatin valinnassa, vaikkei hän urallaan niitä kovin montaa tehnytkään." Halosen maalaamia alttaritauluja löytyy Joroisilta (Jeesus herättää opetuslapsia), Kotkasta (Kuninkaiden kumarrus/Tietäjien kumarrus) ja Mikkelistä (Jeesus ristillä). Halosen kotikirkko Lapinlahdella hylkäsi taiteilijan alttaritauluehdotuksen Kolme pyhää miestä, koska seurakunnan päättäjät eivät pitäneet luonnoksessa olevaa suomalaista koivikkoa oikeana ympäristönä tietäjille. Tuusulan seurakunta hylkäsi Halosen alttaritaululuonnoksen, jonka aiheena oli kuninkaiden kumarrus, perusteluna taulun alastomuus. Joutsenon alttaritaulutarjouksesta puolestaan Halonen kieltäytyi, koska "rahaa ei ollut riittävästi".
Juho Rissasen maalaama Ristin tie asetettiin vuonna 1907 edellisenä vuonna vihityn Nilsiän kirkon alttariseinälle. Tuohon aikaan Rissanen työskenteli paikkakunnalla.
Veikko Vionojan maalaukset koristavat alttariseiniä Haukivuoren kirkossa (Jeesus ilmestyy Johannekselle Patmoksella) ja Sykäräisen kappelissa (Tulkaa minun tyköni kaikki te).
Vartiaisen ansiokkaiden teosten ulkopuolelta voisi mainita esimerkiksi Tampereen tuomiokirkon alttarifreskon maalarin Magnus Enckellin.
Kommentoi vastausta