| HAMin ensi syksyn Tove Jansson -näyttelyssä esitellään mm. hänen ainoaa kirkkomaalaustaan. Viime jouluaattona HS:ssä omistettiin runsas sivu Albert Edelfeltin… |
48 |
|
23.2.2024 |
|
Yli 250 suomalaista kirkkoa kattavasta Juha Vartiaisen Suuresta alttaritaulukirjasta ja hänen toimittamastaan hieman suppeammasta Alttaritauluja Suomen kirkoista -kirjasta voi poimia esimerkiksi sellaisia merkittäviä tekijänimiä kuin Väinö Aaltonen, Adolf von Becker, Pekka Halonen, Juho Rissanen ja Veikko Vionoja, joiden tuotannossa kirkkoihin toteutetut teokset ovat harvalukuisia poikkeuksia.
Kuvanveistäjänä paremmin tunnettu Väinö Aaltonen maalasi uransa aikana yhden alttaritaulun. Karinaisten kirkkoon tehdystä maalauksesta käytetään lähteestä riippuen nimeä Syntinen nainen Jeesuksen edessä, Kristus ja Hänen eteensä polvistunut nainen tai Jeesus ja Maria Magdalena. Taiteilija teki tämän harvinaisen maalauksen kaiketikin siksi, että hän... |
| Johanneksen kirkon alttaritaulu: Eero Järnefeltin maalaama Taivaallinen näky 1932 'Onko tietoa kuvan malleista? |
172 |
|
25.8.2022 |
|
Leena Lindqvistin toimittamassa teoksessa Taiteilijan tiellä : Eero Järnefelt 1863-1937 on laaja artikkeli Järnefeltin alttaritaulumaalauksista. Järnefelt maalasi yhteensä viisi alttaritaulua. Niiden malleista ei ole mitään mainintaa ja ilmeisesti Järnefelt hahmotteli taulujen henkilöt siveltimestään ilman eläviä malleja.
Artikkelissa mainitaan Johanneksen kirkon maalauksen selvistä yhtymäkohdista italialaisen Vincezo Camuccinin (1771-1844) maalaamaan alttaritauluun "Saulin kääntyminen". Taulu sijaitsee Roomassa Paavalin kirkossa (Basilica di S. Paulo fuori le Mura). Valokuva tästä työstä on löytynyt Järnefeltin jäämistöstä. Camuccinin maalauksessa henkilöitä on paljon enemmän ja Kristus taivaalla on erilainen. Vastaavuuksia on kuitenkin... |
| Albert Edelfeltin ainoa alttaritaulu on Vaasan kirkossa. Löytyykö tietoa sen syntyvaiheista? Kävikö taiteilija paikan päällä, mitä mieltä hän siitä oli? |
3732 |
|
10.11.2004 |
|
Kirjastossamme olevan Lakeuden kirkot teoksen mukaan Vaasan kirkko oli alunperin saanut alttaritauluksi lahjoituksen, Robert Wilhelm Ekmanin Pyhää Ehtoollista esittävän taulun. Koska sitä pidettiin liian vaatimattomana, tilattiin uusi alttaritaulu Albert Edelfeltiltä. Hän maalasi taulun "Paimenten kumarrus" vuonna 1894. Taulun esiaste "Betlehem" oli voittanut Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulukilpailun. Sitä ei kuitenkaan oltu toteutettu taiteilijan ja arkkitehdin välisten erimielisyyksien takia. Sen sijaan Edelfelt teki alttaritaulun Vaasaan.
Taulun lahjoittivat raatimes Gabriel Rewell ja Amanda Rewell. Kirjallisuudesta en löytänyt tietoa siitä oliko Edelfelt itse käynyt taulua katsomassa, mutta välitän mielenkiintoisen... |
Kysy kirjastonhoitajalta
