verbit

29 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–29.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Kumpi sana muoto on oikein nuorennunko vai nuorenenko	1275	23.8.2012	Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Iltalehdessä oli juttu suomenkielen opiskelusta ulkomailla. Siinä kirjoitettiin: "Esimerkiksi kielioppi on aika lailla eri, kuin se mitä suomalaiset oppivat…	2345	24.8.2011	Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä. Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Miten taivutetaan verbi "kirkua" kielteisenä preesensin toiseen persoonaan?	2131	31.5.2011	Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)
Mitkä kaikki verbit sisältävät loppuliitteen "kata" (esimerkiksi leikata...) ?	1148	25.1.2011	SKS:n vuonna 1972 julkaisema Suomen kielen käänteissanakirja luettelee parisataa kata-loppuista verbiä (s. 95-96). Kirjan kokoamisen jälkeen kieleen pesiytyneet uudissanat tästä tietenkin puuttuvat, mutta siitä huolimatta tämä on ehdottomasti kattavin löydettävissä oleva listaus kaivatunlaisista verbeistä.
Mitä eroa on verbeillä odottaa ja odotella. Vastaavastihan löytyvät istua - istuskella jne. Mietimme keskenämme, että kyseessä on jotain "hieman sinne päin…	2767	29.10.2009	Nykysuomen sanakirjan mukaan "odotella" on frekventatiiviverbi, joka ilmaisee kantasanansa ("odottaa") osoittaman tekemisen tapahtuvan toistuvasti, jatkuvasti tai hiljalleen. SKS:n Iso suomen kielioppi huomauttaa verbijohdoksista puhuessaan, että frekventatiivisilla johdoksilla voi olla muunkinlaista merkitystä kuin pelkkä toistuvuuden tai jatkuvuuden ilmaiseminen: "Usein johdoksella kuvataan tapahtumaan sisältyvää epäsäännöllisyyttä, sattumanvaraisuutta tai vähäisempää intensiivisyyttä." Odottelussa voisi kaiketi ajatella olevan kyse nimenomaisesti tällaisesta intensiivisyydeltään vähäisemmästä odottamisesta. Frekventatiivisen johdoksen käyttö voi kertoa myös puhujan/kirjoittajan kielteisestä tai myönteisestä asenteesta ilmaisemaansa...
Kuinka taipuu sana palaa monikossa? (aikamuoto:konditionaali) esimerkiksi tälläinen lause: "Hyvä että herätitte muuten me oltaisiin _________ täällä rannalle."…	2575	25.9.2007	Nykysuomen sanakirja antaa verbille palaa taivutusluokan 9, ja sen esimerkkisanana on taivutustaulukoissa kaivaa. Passiivin imperfekti kuuluu siis kaivettiin, palettiin, ja tuo kysytty muoto (passiivin 2. partisiippi) kuuluu kaivettu, palettu. - Äänteellisesti lähellä on verbi palata, joka on esimerkkisanana taivutustyypissä 40. Sen passiivin imperfekti kuuluu palattiin, ja pass. 2. partis. palattu.
Mitä ihmettä tarkoittaa verbin valenssi?	2340	27.8.2007	Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
Olen kiinnostunut tahdonilmaisusta suomen kielessa (imperatiivi, pasiivi,konditionaali). Olisin oikein kiitollinen, jos voisitte auttaa minua löytämään kirjoja…	1168	21.9.2006	Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta on varmaakin sinulle tuttu: http://helka.linneanet.fi/ Kovin suppeilla hakusanoilla ei löydy paljoakaan, kannattaa selata aineistoa hiukan laajemmin. Voit ottaa yhteyttä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastoon: http://www.kotus.fi/kirjasto/ Korkeakoulujen Linnea-tietokannasta löytyi tämä tutkielma, josta voisi olla hyötyä. Peltola, Ulla: Mitä sä kiertelet! Sano suoraan! : pragmaattis-semanttinen tutkimus tahtomusten imperatiivisista puhefunktioista näytelmätekstien dialogeissa. Tampere , 1990 Näissäkin voisi olla aiheestasi - ainakin lähdeluetteloita kannattaa tarkastella: Andersson, Juha: Konditionaalin käytön tarkastelua. Tampere 1994 Löflund, Juhani: Suomen kirjoitetun...
Miten taipuu espanjan kielessä bailar-verbi (tanssia) yksikön toisessa persoonassa? Onko käskymuoto sama kuin 2. persoonan preesens? Ellei, miten ne poikkeavat…	1527	24.2.2000	Erkki Vierikon kirjan Espanjan kielioppi mukaan: yks.2. indikatiivi (= preesens) bailas, monikon 2. bailáis. Käskymuoto on subjunktiivin preesens, ilmaisten käskyä ja tahtoa, muoto bailes, mon.2. bailéis. Subjunktiivin I imperfekti ilmaisee kohteliaan kehoituksen: bailaras, mon.2. bailarais.