Mistä runosta on peräisin seuraava säe: "kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla" ? |
193 |
|
|
|
Elina Vaaran runo Balladi kokoelmasta Kallio ja meri (1924) alkaa lauseella "Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla".
Voit lukea runon myös Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1569925
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.15766 |
”Kaikki kauniit laulut nukkuu nurmikummun alla"? |
525 |
|
|
|
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu. |
Ollessani lukiossa (2006-2009) kirjasarjanamme äidinkielessä SAATTOI olla Lukiolaisen äidinkieli ja kirjallisuus. Eräällä kurssilla käsiteltiin runoutta ja… |
208 |
|
|
|
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
|
Teini-ikäisenä noin 40 vuotta sitten luin vanhaa, muistaakseni jonkun ruotsalaisen runoilijan runokirjaa. Mieleeni jäi runo (tai osia runosta?). |
318 |
|
|
|
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
|
Kun ei nyt tiedä milloin kirjastoihin taas pääsee, kysyisin, voiko saada tämän alla olevan Topeliuksen runon näin sähköisesti näkyviin? Kirjoittaja: Zacharias… |
232 |
|
|
|
Osa Zacharias Topeliuksen suomennetusta tuotannosta on luettavissa digitoituna Gutenberg-projektissa ja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa, mutta esimerkiksi runoja ei siellä ole.
Saat runon sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi |
Mistä löytyisi Elina Vaaran runo Pääsiäislegenda? |
367 |
|
|
|
Elinan Vaaran runo Pääsiäilegenda julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Kohtalon viulu (1933). Runo sisältyy myös teokseen Elina Vaara: Valitut runot, josta on useampikin painos. Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-haulla ja tilata teokset omaan lähikirjastoosi.
Finna.fi https://finna.fi/
Helmet https://www.helmet.fi/fi-FI |
Kysyisin, mikä on jouluruno, jossa tyttö (olikohan nimi Liisa) kertoo kissalle äidin joululahjasta joka on suuri salaisuus? Runo loppuu siihen, että joku… |
801 |
|
|
|
Runo on nimeltään "Suuri salaisuus" ja sen on kirjoittanut Elina Vaara. Runo alkaa: "Liisa pieni sipsuttaen ostoksilta palaa". Joululahjan saaja ei ole äiti, vaan sisko. Runo päättyy: "Hiljaa! joku kulkee, oven avaa, sulkee...Mirri kulta, vaikene kuin muuri!".
Runo on ilmestynyt "Pieni Joulupukki" -nimisessä lasten joululehdessä vuonna 1932, mutta se löytyy myös ainakin seuraavista kirjoista:
Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa / toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen (Valistus, 1949, useita painoksia)
Joulu ihanin : joulurunoja / toimittanut Tuula Simola (Otava, 1997)
Runo on lyhennettynä myös kirjassa "Kolme yötä jouluun : kokoelma lastenrunoja" (kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin, Lasten... |
Missä Elina Vaaran runokokoelmassa on hänen kirjoittamansa runo Oodi? |
638 |
|
|
|
Elinan Vaaran runo Oodi sisältyy hänen runojensa kokoelmaan Pilven varjo (1930). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Elina Vaaran Valituista runoista (useita painoksia, WSOY).
Vaara, Elina: Valitut runot (2003, WSOY)
|
Mistä runokirjasta löytyisi Elina Vaaran runo, jossa on tähti ja koira? |
855 |
|
|
|
Emme onnistuneet löytämään tällaista runoa. Koira esiintyy kyllä useammassakin Elina Vaaran runossa, ainakin kokoelmassa Suru on kaksikin koirarunoa ja kokoelmassa Radanvarren fuuga on Pieni legenda -niminen runo, jossa on koira ja enkeli.
|
Lieneekö Maria Vaara sukua Elina Vaaralle? |
824 |
|
|
|
Mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, että Maria Vaara olisi sukua Elina Vaaralle (os. Sirén, s. 1903 Tampereella, k. 1980 Helsingissä).
Seuraava sitaatti on eräästä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastauksesta:
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia.
Elina Vaara oli taiteilijanimi, jonka Elina Vaara otti käyttöön 1920-luvulla. Tämä tieto löytyy Jaana Karjalaisen teoksesta Elina Vaara : radanvarren vuodet. Siinä kerrotaan myös seuraavaa: Syntyi... |
Mistä runosta tämä on ja runokokoelmasta? Niin aikaan vanhuuden on tuoksu nuoruuden luonamme yhä. Elina Vaara, 1937 |
1435 |
|
|
|
Etsimäsi Elina Vaaran runo on nimeltään "Talven kevät" ja se julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Yön ja auringon kehät" (1937).
Runo löytyy myös mm. antologioista Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990) ja Runojen kirja : neljä vuosisataa suomalaista runoutta (toim. Veikko Polameri, Otava, 1977).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Suomen runotar I (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990)
|
Kuka on kirjoittanut runon, jossa on ainakin säkeet "Taas tänään se ihme on uusi, /että puoleeni käännyt noin /ja hymyjä pienen suusi/. kuin vuokkoja poimia… |
1236 |
|
|
|
Runo on itse asiassa Elina Vaaran käsialaa ja nimeltä ”Aamu”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Hopeaviulu” (1928) ja löytyy myös Vaaran kokoelmasta ”Valitut runot” (useita painoksia). Ensimmäinen katkelmasi on runon toisesta säkeistöstä ja toinen taas ensimmäisen säkeistön lopusta.
|
Kenen runo: Niinkuin ruusun ja resedan tuoksu, on sinun rakkautesi. Kirkas naurun helinä kiirii jälkiä askeltesi. Sinä olet nuoruus, hurmaava hulluus, ilo… |
1320 |
|
|
|
Hei!
Kyseessä lienee Elina Vaaran runo Niin kuin ruohon ja resedan tuoksu. Se löytyy ainakin hänen kokoelmastaan Valitut runot. 2.p. WS 1979.
|