| Mitä tarkoittaa mondragonoidinen? |
177 |
|
|
|
"Mondragonoidinen" David Foster Wallacen Päättymättömässä riemussa viittaa Incandenzan perheen äitiin Avriliin, jonka tyttönimi on Mondragon. Halin "mondragonoidinen nenä" (s. 31) on siis sellainen, jossa on nähtävissä hänen äitinsä puoleiselle suvulle ominaisia piirteitä. |
| "Uloslainaaminen" on nyt mainittu useaan otteeseen. Mitä se tarkoittaa? En ole ikinä kuullut käytettävän tällaista sanaa... onko se tosiaan käytössä ollut? |
217 |
|
|
|
Kyseistä sanaa ei ole käytetty kirjastoissa. Aiemmin on puhuttu vain lainaamisesta.
Kirjastosomessa olen nähnyt pohdintaa onko se mahdollisesti vääntynyt ruotsin lainaamista tarkoittavasta sanasta utlåning. Ehkä joku vielä kysyy tätä suoraan hallitukselta! |
| Suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen pitää Tiede-lehdessä kielipalstaa. Uusimmassa lehdessä hän listaa eläinten nimityksistä johdettuja ihmisen… |
363 |
|
|
|
Häkkinen avaa samaisessa Tiede-lehden jutussaan verbiä seuraavasti:
Lumikissa on epätarkka käännös rinnekoneen englanninkielisestä nimityksestä snowcat, jossa cat ei tarkoita kissaa vaan on typiste telaketjutraktoria merkitsevästä sanasta caterpillar.
Englannin caterpillar on merkinnyt alun perin perhosen tai koin toukkaa, ennen kuin siitä tuli ryömimällä liikkuvan työkoneen nimitys. Toukkaa tarkoittava caterpillar juontuu puolestaan muinaisranskan sanasta chatepelose, joka tarkoittaa sananmukaisesti karvaista kissaa.
Kissata-verbi liittyy siis rinnekoneella tehtäviin töihin. |
| Mistä sanasta huppari on lyhenne? Onko hupparille jotain muuta sanaa yleiskielessä? |
1831 |
|
|
|
Huppari on puhekieltä ja tarkoittaa hupullista (urheilu) puseroa. Se muodostuu sanasta huppu ja päätteestä -ari.
Suomen kielessä on pitkälti toistasataa sanajohdinta, joilla voidaan muodostaa uusia sanoja. Tästä esimerkkinä pääte –ari.
Se on laajakäyttöinen johdin, jolla johdetaan tekijännimiä verbistä (esimerkiksi maalata/maalari, uida/uimari) sekä välinenimiä kuten läppäri, verkkarit, huppari.
Sanajohtimet -is (korvis/korvakoru) ja -ari ovat tyypillisiä sanoja lyhentäviä päätteitä puhekielessä.
Lähteet:
https://fi.wiktionary.org/wiki/hupparihttps://www.suomisanakirja.fi/huppari
https://docplayer.fi/12040914-Suomen-johtimet-is-ja-ari-ovat-puhekielessa.html
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2722.htm
http://www... |
| Mitä taarkoittaa "Äärevä" Kun jutussa, kerrotaan, eläin ei siedä, ääreviä olosuhteita. |
1403 |
|
|
|
Uudissanaa äärevä käytetään asioista ja ilmiöistä, joiden ääripäät poikkeavat jyrkästi toisistaan. Sana näyttää kotiutuneen erityisesti ilmasto- ja ilmastonmuutosaiheiseen keskusteluun. Puhutaan esimerkiksi "äärevästä ilmastosta".
http://www.kotus.fi/?s=4116#Muotiajamuitailmiit
http://urbaanisanakirja.com/word/aareva/
|
| Mistä on peräisin häröily-verbi. Onko sillä yhteyttä Härö nimeen? |
3171 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja - uudissanoja määrittää häröilyn:
"Omaa johdostyyppiään edustaa slangisanaksi luokiteltu adjektiivi härö ’outo, omituinen’. Se on todennäköisesti ns. takaperoisjohdos verbistä häröillä, joka kuvaa muun muassa sekapäistä, järjetöntä käyttäytymistä."
Lähde: Roheaa räimettä. Kielitoimiston sanakirjan uudissanoja
Kotimaisten kielten keskus http://www.kotus.fi/?s=4565
Häröillä (kuljeskella tai sekoilla yms.).
Lähde: Kielikello 3/2008 Viherpesu, pelittää ja fajita – uudistunut Kielitoimiston sanakirja
Härö: Vähäkyrössä on talo nimeltään Härö, Merijärvellä Härölä. Näistä on lähtöisin Härön sukua, laajemmallakin Häröjä elää. Nimen alkuperä on selvittämättä. Mahdollista on yhdistää nimi johonkin skandinaaviseen... |
| Mikä on yliopisto-sanan alkuperä ja miksi se ei tule latinankielisestä sanasta kuten (lähes) kaikissa muissa kielissä? |
2105 |
|
|
|
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www.... |
| Mikä on oikea kirjoitusmuoto tuliselle paprikalle, jalapenolle? Onko se jalapeno vai jalopeno? |
11830 |
|
|
|
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
jalapeno1 eräs maustepaprika.
yks. nom. jalapeno
yks. gen. jalapenon
yks. part. jalapenoa
yks. ill. jalapenoon
mon. nom. jalapenot
mon. gen. jalapenojen
mon. part. jalapenoja
mon. ill. jalapenoihin
|
| Kumminpäin pitäisi suomenkielellä kirjoittaa: blogi vai bloki? Perustuu mielestäni sanaan loki (päiväkirja). |
1174 |
|
|
|
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0;n mukaan
blogi = verkkopäiväkirja.
yks. nom. blogi
yks. gen. blogin
yks. part. blogia
yks. ill. blogiin
mon. nom. blogit
mon. gen. blogien
mon. part. blogeja
mon. ill. blogeihin
|
| Saletti: Mikä on sen etymologinen merkitys? Jonkun mukaan amerikansuomalaisten väännös englannin solid-sanasta Onko muuta? |
5659 |
|
|
|
Muuta selitystä ei löytynyt.
Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö Etymologinen sanakirja, selitys:
saletti (puhekielen uudismuodoste/ uudempi sana) amerikansuomesta, käytetty paikoin Etelä-Pohjanmaalla ja ympäristössä) selvä, varma, taattu ("saletti juttu"). Engl solid mm. tukeva, luja ,varma. Lähteenä: Pertti Virtaranta 1992 Amerikansuomen sanakirja s.181
Seuraavat sanakirjat tuntevat myös sanan saletti, antaen selityksen:
selvä, varma, taattu.
Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja / Vesa Jarva, Timo Nurmi
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0
|
| Kuka/Ketkä on keksinyt on keksinyt suomen sanat taide ja taiteilija? |
1459 |
|
|
|
'Taide'-sanan nykymerkityksessä otti käyttöön Volmari Kilpinen (oik. Wolmar Styrbjörn Schildt 1810-1893) vuonna 1842. 'Taitelijan' Kaarlo Bergbom (1843-1906) vuonna 1872.
///Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen / Martti Rapola. - 1960.///
|
Kysy kirjastonhoitajalta
