uskomukset

36 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä juontaa uskomus (eli onko uskomus lainkaan), että kun illan juo viskiä, aamulla riittää kun juo vettä ja päihtyy uudelleen? 177 25.9.2023 Uskomuksen alkuperä ei selvinnyt eikä sille löydy tukea tieteestä. Alkoholijuomien sisältämä etyylialkoholi palaa maksassa tietyllä tasaisella tahdilla. Alkoholi on poistunut verestä, kun maksa on polttanut sen. Palamisnopeudessa on paljon yksilökohtaista vaihtelua. Veren alkoholipitoisuus pienenee juomisen lopetuksen jälkeen noin 0,10–0,25 promillea tunnissa. Usein käytetyn arvion mukaan alkoholia palaa 0,1 grammaa tunnissa kehon painokiloa kohti.  Lisää tietoa alkoholihumalasta löytyy mm. tästä Terveyskirjaston verkkoartikkelista: Alkoholihumala ja muita alkoholin välittömiä vaikutuksia - Terveyskirjasto
Olen lähiaikoina kiinnostunut suomalaisesta saunasta ja erityisesti saunatontuista ja niihin liitetyistä uskomuksista, mytologioista ja perinteistä. Onko… 62 20.9.2023 Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja: Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta   Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä: Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen  
Onko perjantain 13. päivä myytti/legenda? 462 16.1.2023 Perjantai 13. päivä on mielletty epäonnen päiväksi pitkään ihmiskunnan historiassa. Syitä on sekä uskonnollisissa että pakanallisissa tapahtumissa. Kristinuskossa syitä kyseisen päivän pitämiselle epäonnisena ovat muun muassa, että Jeesuksen viimeiselle aterialle osallistui 13 henkilöä ja Jeesus kuoli perjantaina. Pakanallisista historian tapahtumista puolestaan perjantai 13. päivä vuonna 1307 on ollut epäonninen Ranskan historiassa. Silloin kuningas Philip IV aloitti joukkoineen Temppeliherrain ritarikunnan hävittämisen ja ritarikunnan jäsenet joutuivat vainojen kohteeksi. Myös useita muita epäonnisia tapahtumia on sattunut 13. päivä perjantaille. Voit lukea niistä lisää alla olevista lähteistä. Lähteet ja lisätietoja Kirkko ja kaupunki...
Etsin kirjoja maahisista tai luonnon mystiikasta 240 28.1.2022 Lauri Simonsuurin toimittamaan Myytillisiä tarinoita -teokseen (SKS) on koottu vanhan kansan tarinoita kummituksista, haltioista, peikoista ja muista yliluonnollisista olennoista. Kirja ilmestyi alun perin vuonna 1947, ja siitä on otettu useita uusia painoksia. Uno Harvan Suomalainen muinaisusko (SKS) käsittelee suomalaista kansanuskoa ja mytologiaa. Teos ilmestyi alun perin vuonna 1948, ja siitä on otettu uusi painos 2018. Elina Rannan Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki (WSOY, 1996) kertoo vanhoista suomalaisesta taruolennoista ja myyteistä. Nina Haikon ja Minna Lämsän Pieni maahiskirja (Kustannus-Puntsi, 2002) on graafisen suunnittelun opinnäytetyönä syntynyt kirja, jonka tarinat ovat peräisin...
Onko totta, että jos yläruumis kastuu sateessa mutta alaruumis jää kuivaksi, vilustumisen vaaraa ei juuri ole? Näin väitetään Vaahteramäen Eemelissä, kun… 411 11.10.2021 Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia ​​uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä. Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän...
Viikonpäivälorussa "tiistaina tikut vuoltiin". Nähtävästi ne vuoltiin maanantaina tehdyille makkaroille. Mitä tikkuja ne tikut olivat? Eivät varmaankaan niitä,… 306 1.10.2021 Tiistaina vuoltavat tikut (merkityksessä puunsälö, puupuikko, päre) liittyvät pääsiäisen aikaan, palmusunnuntaita seuraavan hiljaisen viikon eli piinaviikon päiviin. Piinaviikon jokaisella arki- ja pyhäpäivällä oli lempinimet, joita on lausuttu hokemina: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja lopulta pälkkäpääsiäinen. Nimillä on sekä kristinopillisia että maatalon töihin liittyviä selitteitä, mutta käytännössä tärkeämpää lienee ollut alkusointu ja poljento. Vanhalla kansalla näihin päiviin liittyi erilaisia uskomuksia, esimerkiksi tikkutiistaina vuoltuja sytyketikkuja pidettiin erityisen hyvinä ja onnea tuottavina. Lähteet:Pääsiäinen : juhlatietoa, kuvia ja...
Onko kirjaa mikä käsittelee vanhoja suomalaisia kansan uskomuksia/sanontoja esim. pihlaja ei kanna kahta taakkaa ja muita tämän tyyppisiä ja muita laajasti. 487 10.9.2021 Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville. Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella. Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista...
Olen etsinyt netistä joskus 2000-luvulla julkaistua kuvatietokirjaa lapsille maapallokäsityksestä. Löysin aikoinaan kirjastosta lasten osastolta ja… 194 18.5.2021 Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja. 
Mitä merkityksia eri lintulajeilla on ollut suomalaisessa muinaisuskossa? Onko Sielulintu ollut jotain tiettyä lajia? 846 15.2.2021 Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.                Suomen myyttiset linnuthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415 Lennossa : suomalainen lintu historian siivillähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012   Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa: https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaankirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu
Millaisia uskomuksia aarnikotka liittyy? 1106 14.10.2020 Aarnikotka on alun perin Lähi-idästä, ja sieltä se on levinnyt eurooppalaiseen mytologiaan. Olentoon liitetyt merkitykset ovat sitten vaihdelleet ajan ja paikan myötä. Aarnikotka on kuitenkin aina kuvattu kotkan ja leijonan risteytyksenä. Nämä kaksi ovat olleet voimakkaita ja kunnioitettuja eläimiä, joten molemmat yhdistävän aarnikotkan on nähty henkilöivän poikkeuksellista voimaa ja uljautta. Siksi sitä on käytetty paljon vaakunoissa. Muinaisessa Assyriassa se kuvattiin hautojen ja pyhättöjen suojelijana. Antiikin Kreikassa aarnikotkien uskottiin vetävän Apollonin vaunuja. Niiden uskottiin myös vartioivan kulta-aarteita. Roomalaisten mukaan ne myös kaivoivat kultaa maasta ja jopa rakensivat pesänsä kullasta. Sen uskottiin vihaavan...
Olen joskus kuullut väitettävän, että jos purukumin nielaisee, kestää seitsemän vuotta, ennen kuin se tulee ulos? Mihin tämä perustuu? Onhan se totta, että… 202 25.9.2020 Nielaistu purukumi poistuu elimistöstä niin kuin mikä tahansa suun kautta nautittu ravinto. Vaikka se voi olla vaikeasti poistettavaa hiuksista, vaatteista tai kengänpohjasta, se ei takerru samalla tavalla mahalaukun seinämään tai suolistoon. Uskomus siitä, että purukumi säilyy elimistössä seitsemän vuoden ajan, tuntuu olevan laajalle levinnyt - ja usein kumottu. On hämärän peitossa, mihin tällainen ajanmääritys perustuu. Kenties selitys on yksinkertaista lukusymboliikkaa: seitsemän on sekä kristikunnassa että monissa ei-kristillisissä kulttuureissa eniten käytetty luku, joka toisinaan merkitsee ylimalkaisesti suurta lukumäärää. Gastroenterologi David E. Milov kollegoineen on vuonna 1998 julkaissut Pediatrics-lehdessä tapausselostuksen...
Mihin hammaskeiju käyttää hampaita? 2074 10.12.2019 Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista. Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin uunin taakse,...
Olen kuullut sanonnan:"Kuukkeli on erämiehen kaveri", tai jotakin sen tapaista. Onko näitä Kuukkeliin ja erämieheen liittyviä sanontoja, tarinoita tai… 2108 4.12.2019 Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema. Kaiketi juuri kuukkelin...
Mikä tai mitkä ovat tunnetuimpia legendoja tarinoita tai uskomuksia liittyen Saana tunturiin 844 28.11.2019 Verkossa luettava Saanan Luontopolku -kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Kilpisjärven biologisen aseman yhteistyönä syntynyt kirja, jonka Tarut ja uskomukset -luvussa taruista voi lukea. Kirja löytää alla olevasta linkistä:   https://docplayer.fi/4417875-M-e-t-s-a-n-t-u-t-k-i-m-u-s-l-a-i-t-o-s-saanan-luontopolku-1.html Kirjassa Tarujen tunturit (teksti Asko Kaikusalo, kuvat:Yrjö Metsälä, 1974, 2. p. 1979) on tarinoita Lapin tuntureista, mm. Saanasta. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Muistan lukeneeni jostakin Itä-afrikkalaisesta tarinasta jossa mainitaan Kiimanjarosta, että sen huipulla on hopeaa, mutta sitä ei voi tuoda alas, koska se… 203 15.11.2019 Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta.
Kuulin sudesta käytettävän eufeismia pirun rakki tai pirunrakki. Onko kyseessä kuinka vanha ilmaus, mistä se on lähtöisin ja käytetäänkö sitä erityisesti… 216 19.9.2019 Käytettävissämme olevista lähteistä emme valitettavasti onnistuneet löytämään sen tarkempaa selitystä etsimällesi ilmaukselle. Heikki Lehikoisen teoksessa 'Ole siviä sikanen. Suomalaiset eläinuskomukset' (Teos, 2009) mainitaan vain, että kristinuskon kuvastossa susi on vertautunut paholaiseen ja Eero Ojasen kirjassa Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019) taas mainitaan että susia kutsuttiin metsänhaltijan koiriksi. 
Vasta ostamassani autossa on takana hai-symbolikuva. tiedän kristillisyyteen liittyvät kalasymbolit jne. mutta hain kuvaa en ole ennen nähnyt enkä… 547 1.6.2018 Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo. Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä...
Vanhemmat kertoivat aikoinaan ja vielä nykysinkin lapsillensa satuja selittääkseen, mistä lapset tulevat. Tunnen länsieurooppalaisen tarinan että haikara tuo… 1212 15.11.2017 Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen. Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta." Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Olen kuullut tarinan, että Jyväskylän Kanavuoreen on kätketty aarre. Onko tästä minkäänlaista tietoa tai alkuperäistarinaa missään mainittu? 1104 8.9.2016 Kanavuoren aarteesta on kerrottu juttuja, mutta kirjallista faktatietoa on hankala löytää. Kanavuori on Jyväskylässä alue ja vuori, jonka kautta kulkee suosittu, kaunis luontopolku. Korkeus saattaa olla noin 200 metriä korkeiden kallioiden kohdalla. Kanavuoren ulkoilukartassa kerrotaan, että luontopolun maasto ja reitti ovat vaativat. Jyrkänteitä, kallioita ja louhikoita tulee varoa, erityisesti talvella ja liukkailla keleillä. Varovainen kulkija saa palkkioksi kuitenkin hienot näköalat, joita voi ihastella polun varrella. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e… Nettitietosanakirja Wikipedia mainitsee lisäksi Kanavuoren isot luolastot, joissa on ollut mm. Puolustusvoimien suojeluvarikko tai Alvar Aalto –...
Mikä on sanan LINNUNRATA alkuperä ja millaisia tarioita sanaan liittyy. Ja onko linnunradalle ollut Suomessa/muualla Euroopassa muita kutsumatapoja? 8590 9.12.2015 Wikipedia kertoo näin: Etymologia Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon [6]. [6] Jump up ↑ Taivaankannen takojat, haettu 5.9.2008 "Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon." Esko Valtaojan kirjassa "Tähdenlento...