työvälineet

22 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikähän mahtaa olla tämä esine? 90 12.5.2023 Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit: https://www.ebay.com/itm/155287800121 https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya
Mistä tulee nitomanastan 24/6 ensimmäinen luku eli 24 ja mitä se tarkoittaa? Toinen luku on pituus millimetreinä mutta mitä tarkoittaa luku 24? 746 19.8.2022 Niittien eli nitomanastojen pakkausmerkinnöissä (esim. 24/6) jälkimmäinen luku ilmaisee niitin "jalkojen" pituuden eli niitin syvyyden. Ensimmäinen luku kertoo nitomanastassa käytetyn metallilangan paksuuden. Mitä suurempi lukuarvo sitä ohuempaa metallilankaa nitomanasta on. Kyseinen luku perustuu perinteiseen metallilangan valmistukseen vetämällä, ja vetokertoihin, joita kokemuksen mukaan vaadittiin, jotta saadaan tietynohuista metallilankaa. Vaikka myöhemmin on otettu käyttöön tarkempia mittamenetelmiä, vanhatkin lankamittarilukuarvot ovat edelleen käytössä mm. juuri niittien pakkausmerkinnöissä, ja niille on määritelty tarkat arvot. Lankamittareita ovat mm. amerikkalainen (American Wire Gauge, AWG) sekä brittiläinen (Imperial tai ...
Kuka on keksinyt lapion kahvan (ponsi)? 315 16.5.2022 Lapion kahvan eli ponnen keksijää ei pysty kertomaan, kyseessä on niin vanha innovaatio. Suomessakin ponsi on tunnettu jo keskiajalla. Esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkon keskiaikaisissa maalauksissa on kuva, jossa paratiisista karkotettu Aatami kaivaa ojaa pellolla lapiolla, jossa näkyy selvästi ponsi. Maalaukseen voi tutustua Hattulan seurakunnan sivulla, johon on koottu kuvia Pyhän ristin kirkon maalauksista https://www.hattulanseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/pyhan-ristin-kirkko/kuvia-pyhan-ristin-kirkosta.  Suomen maatalouden historian ensimmäisessä osassa (SKS 2003) kerrotaan, että Suomessa varhaisimmat tiedot rautakärkisestä puulapiosta ovat 1400-luvulta, mutta se on luultavasti levinnyt Suomeen jo tätä aikaisemmin....
Mikä on sutipurikka? Utajärvellä on senniminen partiopoikalippukunta. 198 17.1.2022 Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:  sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:  Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi) Sutinpurikka mainitaan myös Ylen tukkilaiskulttuuria...
Tapiolan kirjastossa on lainattava esine Ryobi puukkosaha, mutta se on ollut jo puolivuotta tilassa "käsittelyssä". Voisiko kirjaston lainattaviin esineisiin… 224 8.2.2021 Ihan uusi puukkosahamme saadaan Tapiolassa kuluvalla viikolla lainattavaksi. Kun puukkosahan tila on Helmet.fi -haussa HYLLYSSÄ ja olette lähdössä noutamaan sitä lainattavaksi, voitte soittaa Tapiolan kirjastoon niin otamme työkalun syrjään odottamaan noutoanne. Tervetuloa kirjastoon.
Mikä on vanha kirvesmiehen työkalupakin nimi? Muistelen sen olevan Kaarnikka tai sen suuntainen. 254 20.8.2020 Vastaus löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan vanha nimitys on korpelo.  
Mistä kirjastosta voin lainata pistosahan Espoossa, Kauniaisissa tai Helsingissä? Kuinka työkalujen lainaus toimii? Voiko varata netissä? 491 28.7.2020 Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa. Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi. Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt  
Kirjastoissa on työkaluja lainattavana. Mutta onko sähköruuvimeisseliä tai vastaavaa? 240 2.7.2020 Sellon kirjastossa on lainattavissa akkuruuvinväännin, mutta se on tällä hetkellä lainassa, eikä esineitä voi lainata. Tapiolan kirjastossa on lainattavissa porakone, jossa on akkuruuvinväännin. Valitettavasti tämäkin laite on tällä hetkellä lainassa. Ruuvinvääntimet löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "ruuvinvääntimet työvälineet". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2153766__Sruuvinv%C3%A4%C3%A4nnin__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Kyselisin miten vanha aura voisi olla. On sukutilalta jossa käytetty ja tiedon mukaan vielä 40 luvulla. Onko jotain arvoa 449 16.6.2020 Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796 Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää: https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Miten saan lainattua iskuporakoneen kun sitä ei voi varata kuten kirjalainaa? Minua lähin kirjasto on nöykkiön kirjasto Espoossa. Ystävällisin terveisin 362 3.6.2020 Tällä hetkellä ei iskuporakonetta näytä olevan lainattavissa Espoossa. Poravasara on iskuporakonetta tehokkaampi. Helmet-haussa hakusana poravasara näyttää tuloksena että poravasaroita on (tällä hetkellä) HYLLYSSÄ -tilassa, ja silloin lainattavan poravasaran pitäisi löytyä lainattavaksi kirjastossa asioinnin yhteydessä. Poravasaraa ei voi kuitenkaan varata kuten kirjoja, ja siksi poravasaran löytyminen sitä etsimään lähteneelle on hieman onnen kauppaa. Kirjastoon jossa poravasara on HYLLYSSÄ -tilassa, voi kuitenkin soittaa (ks. kirjaston yhteystiedot netistä) ja kysyä voiko sen varata itselle pian noudettavaksi. Helsingin Etelä-Haagan kirjasto kertoo Helmetissä että "poralle on varauslista kirjastossa." Tällä hetkellä (3.6. klo 18:28)...
Erilaisille työkaluille, rakennustarvikkeille ja osille on varsin monenkirjavasti nimiä suomenkielessä. Silmäruuvi, silmuruuvi, silmukkaruuvi ja lenkkiruuvi… 234 28.2.2020 Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä: Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012 - s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms. - s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet. Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa: https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne liittyvät esim....
Mitä tarkoittaa sana soka? Yhden nettisynonyymisivuston mukaan se olisi köysi. Wikipedia sanoo, että se olisi rappaustyökalu, jolla viimeistellään pinta 945 28.5.2019 Soka on rappaustyössä käytettävä väline, "n. 900-1200 mm pitkä latta, jonka toisessa reunassa on sinkkipelti". Sokalla tasataan ja poistetaan liika laasti. (Esko Mentu, Muuraa itse). Reino Kavajan Muuraustyöt ohjeistaa pintarappauksen tekijää seuraavasti: "Laasti levitetään tasaiseksi kerrokseksi sokalla vetäen ja liika laasti poistetaan. Kun koko seinäpinta on käsitelty näin hienolaastilla, tarkistetaan pinnan suoruus metallisella linjarilla tms. ristiin vetämällä. Oikaisun jälkeen lyödään heti toinen kerros löysää hienolaastia, joka tasataan taas sokalla levittäen ja hierretään suoraksi isolla puupintaisella hierrinlaudalla. Tämä ensimmäinen hiertokerta suoristaa laastipinnan, mutta ei tee pintaa sileäksi. Pinta viimeistellään sileäksi...
Espoon Ison omenan kirjaston laserleikkuri on rikki. Missä muualla olisi tuollainen käytettävissä? 598 11.4.2019 Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Milloin lapio on keksitty? 573 27.12.2018 Lapio on kivikautinen keksintö. Se kehittyi suurten eläinten lapaluista tehdyistä työkaluista, joita käytettiin piikiven louhimiseen. Lapion etäinen edeltäjä oli kaivukeppi, jolla entisaikojen maanviljelijät rikkoivat maanpinnan ennen kylvötöitä. Britanniassa käytettiin kaivutöissä puisia lapioita noin 1300 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Teräslapaisen lapion toivat Eurooppaan luultavasti roomalaiset n. 2150 vuotta sitten. Roomalaiset käyttivät myös puisia lapioita, joiden lavan alareunassa oli teräsvahvistus. Lähde:Keksinnöt kautta aikojen
PKS:n kirjastopajoissa on lainattavissa monenlaista työkalua. Tarvetta olisi laite )kaarevan) rautapeltipinnan leikkaukseenleikkaukseen, kulmahiomakone sopisi… 412 2.10.2018 Ihan kulmahiomakonetta ei löydy, mutta jonkinmoisia hiomakoneita voisit kyllä lainata Ison omenan ja Tapiolan kirjastoista. Isossa omenassa on Ryobi-merkkinen käsihiomakone RPS80-G 80 Wattia ja Ryobi-merkkinen epäkeskohiomakone ROS310-SA20 310 Wattia. Tapiolasta löytyvät Makita epäkeskohiomakone - Ammattikäyttöön tarkoitettu epäkeskohiomakone erilaisten pintojen hiontaan. Nopea ja tehokas 360° kääntyvä apukahva. Kirjasto tarjoaa koneen käyttöösi, mutta asiakkaan on hankittava itse hiomapaperi. 14 vrk laina-aika. sekä Makita tasohiomakone - Tasohiomakone hiljaisella käyntiäänellä ja hyvällä tärinävaimennuksella. Hyvä käsiteltävyys rungon muotoilun ja kumipinnoitteen ansiosta. Asiakkaan on itse hankittava hiomapaperi. 14 vrk laina-aika. ...
Mikä on raivaussakset englanniksi? 460 4.9.2017 Lopper
Kyyti-kirjaston sivuilla voi muodostaa API-avaimen. Mikä se on ja mihin sitä tarvitaan? 699 10.2.2017 Se ei ole Kyyti-kirjastoissa vielä käytössä. Joensuussa kuuluu hanketyökaluun jonka tunnistautmisapuväline tämä API-avain on.
Mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle? Ymmärtääkseni leikkuulaudan ei kannata koostua yhdestä laatasta, mutta mikä on hyvä? Nykyään löytyy… 7976 13.11.2013 On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle. Mielipiteitä löytyy monia. Yleensä suositellaan jotakin kestävimmistä puulajeista (esim. tammi tai pyökki). Usein myös sanotaan, että poikkisyin leikatusta puusta valmistettu lauta kestää parhaiten kulutusta. Lisäksi luulisi leikkuulaudan käyttötarkoituksen (ts. mitä sen päällä on tarkoitus leikata) ainakin jossakin määrin määrittävän myös sen valmistusmateriaalin. Mutta joka tapauksessa leikkuulaudoista löytyy tietoa puutyö-aiheisista käsikirjoista, kuin myös kirjoista joiden aiheena ovat keittiön työvälineet. Aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista teoksista: Wass, Gösta: "Nikkarin...
On kyse esihistoriallisesta työkalusta tai aseesta, joka on italiaksi il grattatoio. Tarkoittanee jonkinlaista raastamista tai raaputtamista, mutta tarkkaa… 1132 17.2.2009 Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine, jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen. Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Tarvitsisin tietoa erääseen selvitykseen; Milloin rälläkkä, kulmahiomakone on keksitty ? Googlesta en löytänyt,... 1092 21.5.2007 Pääkapunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi en valitettavasti löytänyt mitään juuri kulmahiomakoneisiin ja niiden historiaan liittyvää kirjallisuutta. Hain sitten yleisemmin aineistoa liittyen metalli-alan historiaan ja löysin seuraavan julkaisun: Ruukin avain : 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta / Niklas Herlin. [Helsinki] : Teknologiateollisuus, 2003 . Yritin etsiä tietoa myös Googlella sekä lehtiartikkelitietokanta Aleksista, mutta tuloksetta. Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsee kylläkin Tekniikan museo, josta kannattaisi vielä kysyä. Museon yhteystiedot ovat: Viikintie 1 Toimisto: (09) 7288 440 avoinna: 1.8.2006 - 31.5.2007 keskiviikko - sunnuntai kello 12 - 16.