| Työväenlaulu on hukassa eli menee jotenkin näin: "...rannalta (tai sillalta) kattelin Aurajokkee...siellä on Juseliuksen paitatehdas, siellä työväenliike on… |
1045 |
|
|
|
Kuvaukseen sopii laulu nimeltään ”Aurajoella”, joka on Arvid Nisusen kirjoittama arkkiveisu. Sävelmän alkuperästä ei ole tietoa. Laulu alkaa: ”Purteni ohjasin Aurajokeen, jota kahden puolen nyt katselen.” Laulussa on 19 säkeistöä. 10. säkeistössä Bomanin huonekalutehtaassa ”työväen aate on ahtaalla”. 16. säkeistössä ”silmiini Juseliuksen paitatehdas tuolta puistojen takaa pilkisti”.
Laulun sanat löytyvät kirjoista ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971 ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977) ja ”TUL:n laulukirja” (Työväen urheiluliitto, 1975). Nuottia en löytänyt, mutta arkkiveisuissa on yleensä käytetty jotain olemassa olevaa melodiaa, joten jostain nuottikin voi löytyä, mutta millä nimellä,... |
| Kuka kirjailija on kirjoittanut 2000-luvun alkupuolella kirjan, jossa keskeisessä roolissa on Pansion lähiö läntisessä Turussa? Tämä ei ole googlella tai… |
683 |
|
|
|
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten... |
| Voiko Turun pääkirjastosta skannata ja tulostaa? Mitä se maksaa? Minulla olisi tärkeitä asiakirjoja jotka tarvisi skannausta ja tulostusta, mutta en tiedä… |
4342 |
|
|
|
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
|
| Terve! Haluaisin tietoa vaatealan yrityksestä nimeltä Brahe Textiles, ainakin tällainen nimi on eräässä pyyhkeessä, joka taloudestamme löytyy, ja sama logo… |
495 |
|
|
|
Voisiko yrityksen nimi jonka haette olla Barker Textiles (Barker-Littoinen Oy)? En löytänyt tietoa Brahe Textiles yrityksestä.
Barkerista voi löytää jonkun verran tietoa netistä, mutta myös näissä kirjoissa:
Leinonen, Kaarina (toim.): Wechteristä Valvillaan: Suomen tekstiiliteollisuus 250 vuotta (1987)
Hyllyssä 64.3 LEI
Juva, Einar W.: John Barkering Puuvillatehdas 1843-1933 (1933)
Hyllyssä 64.3 JUV
Molemmat kirjat löytyvät Turun pääkirjastosta.
|
| Mistä arkistosta löytyisi Turun poliisilaitoksen henkilökunta 1960. Etsin isäni nimikirjoituksia. Hän on käynyt Kokemäen maamieskoulua, mutta milloin. Tästä… |
499 |
|
|
|
Kannattaa ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun yksikköön ja tiedustella, mikäli he säilyttävät etsimiänne asiakirjoja.
|
| Löysin itseltäni partiolaisten kuolutuskortiston osa 9, ensiapu,mistä löytäisin muut osat? |
495 |
|
|
|
Kansalliskokoelmassa Helsingissä näyttäisi olevan muutama koulutuskortiston osa.
Maastoleikit sekä suunnistus 1 ja 2.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/19LMI3QY8565JKA5NSJI99T9FNMMS59N4…
Muita osia voisi metsästää Suomen partiomuseosta Turusta.
http://partiomuseo.fi/en/galleria/
|
| Miten voin tehdä hankintaehdotuksen? |
466 |
|
|
|
Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
|
| Olisin tiedosta kovin kiitollinen eli mihin voin Turun alueella viedä vanhan, käytetyn pölynimurin??? |
3045 |
|
|
|
Tietoa jätteiden ja romulaitteiden kierrätyksestä Turun alueella löytyy Lounais-Suomen Jätehuollon verkkosivuilta osoitteesta http://www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/. Oikean lajitteluohjeen ja vastaanottopaikan voi etsiä etusivun Jätteiden ABC -hausta kyseessä olevan jätteen nimellä. Pölynimurin kierrätysohjeessa www.lsjh.fi/fi/jatteiden-abc/polynimuri/ kerrotaan, että sähkölaitteita voi palauttaa maksutta kaikille lajitteluasemille ja jätekeskuksiin sekä joihinkin sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyviin liikkeisiin.
Lähimmän vastaanottopaikan voi etsiä osoitteella sivun karttahausta. Sähkölaitteiden vastaanottopaikat löytyvät myös osiosta Sähkölaitteiden vastaanotto http://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/sahkolaitteiden-... |
| Olen etsinyt tietoa, kuka omisti tai hallitsi Ispoisten kartanoa Carl von Linnén aikaan (23.5.1707-10.1.1778) kun saadun tiedon mukaan tämän kartanoherran… |
1544 |
|
|
|
Turun Uittamon Marttayhdistyksen julkaisussa Kotiseutuni (1994, s. 5-6) kerrotaan, että Lauritza Creutzin (omistajana 1658-1676) jälkeen hänen tyttärensä Elsan kanssa avioitunut maaherra Harald Oxen oli Ispoisten omistajana. Hänen jälkeensä Elsa-leski emännöi rälssisäteriksi mainittua Ispoista vuoteen 1717.
V. 1723 Ispoisten omistajaksi tuli Pohjois-Suomen laamanni Simon Lilliegren. Hänen perunkirjansa v. 1736 mukaan Lilliegren kuoli Katariinanlaaksossa, tämä nimi mainittiin virallisesti ensimmäistä kertaa. On arveltu että laamannin vaimo Katarina Berg oli nimilähde lehtometsälle.
Vuonna 1742 kartanon isännäksi tuli Turun Akatemian kaunopuheisuuden professori Henrik Hassel, joka toi Ispoisiin nk. akatemian kauden. Kartanon saleissa ja... |
| Etsin yhtä lehti artikkelia. En tiedä lehden nimeä vaan että artikkeli on ollut Turussa lehdessä 1956-1964 välillä. Miten ja mistä lähden etsiin kun en tiedä… |
823 |
|
|
|
Voisit ensin tutkia, mitä (sanoma-?)lehtiä Turussa ilmestyi tuona aikana.
Sitten voisit käydä vilkaisemassa, löytyykö lehti Kansalliskirjaston mikrofilmatuista lehdistä. Esim.Tuon ajan Turun sanomat löytyvät sieltä:
http://digi-tilaukset.lib.helsinki.fi:7679/mikrofilmit/haku.jsp
Lopuksi vaaditaan vain aikaa ja hermoja artikkelin löytämiseen selailemalla.
|
| Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon. Reijo Mäen Vares on tuttu, samoin Pirkko Arhipan kirjat ja Eppu Nuotion Pii Marin… |
3938 |
|
|
|
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (... |
| Turun pääkirjaston kohdalle Aurajokeen on ilmestynyt 2 valkeaa pohjaan kiinnitettyä palloa. Mitä nämä ovat? |
446 |
|
|
|
Tällä kohdalla Aurajokea on ollut kesäisin taiteilija Reima Nurmikon lintuja eli haahkoja. Kysyimme häneltä, liittyvätkö pallot hänen taideprojektiinsa ja vastauksena tuli: "Valkoiset pallot Aurajoessa liittyvät kyllä johonkin muuhun projektiin".
Turun kaupungilta tuli vastaus koskien valkoisia palloja eli tällä kertaa palloilla on toinen käyttötarkoitus. "Aurajoessa olevat valkoiset pallot ovat niitä joissa haahkat ovat olleet kiinni kesäisin ja sukeltajamme ovat merkinneet kareja, jotka tulemme mahdollisesti poistamaan kevään aikana."
|
| Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… |
2198 |
|
|
|
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa... |
| Fairytale of new york (the Poques), Suomen Turku julistaa joulurauhan (käännös Pöyliö). Komia veto PeLan uusia ja tosi vanhoja joululauluja -illoissa usean… |
1235 |
|
|
|
Fairytale of New York -kappale löytyy esim. seuraavalta CD-levyltä:
Pogues: The very best of... (levy löytyy Turun musiikkikirjastosta).
Joulurauhan julistus löytyy seuraavalta CD-levyltä:
Laulun Ystävät: Joulurauhaa. (Levy löytyy Raision kirjastosta).
Vanhan raatihuoneen konserteista ei tietääkseni ole tehty äänitettä.
|
| Mistä saisin tietää minä vuonna Markulantie Turussa sai nimensä? |
965 |
|
|
|
Turun Markulantien nimi vahvistettiin vuonna 1946.
Nimi juontaa juurensa paikalliseen talonnimeen.
Markula on tavallinen länsisuomalainen talonnimi, joka on lähtöisin isännän etunimestä.
Turun kaavanimistön hyvin tavallinen nimiaihe on alueen talojen entinen isäntäväki.
Lähteet:
Turun kaupungin nimistöhakupalvelu
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…
Levo, Tuula: Turun henkilönnimipohjaiset kadunnimet (1986)
|
| Miksi joulurauhan julistuksen yhteydessä soitetaan Porilaisten marssi, jonka sanoissa lauletaan mm. " pois pois rauhan toimi jää", "vinkuen jo lentää luoti" ja… |
2564 |
|
|
|
Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -... |
| Kysymykseni koskee Turun Luolavuoressa sijaitsevan Virvoituksentien nimen etymologiaa. Tie johtaa Luolavuoren vanhainkodille. Kuka on antanut tielle tämän… |
1967 |
|
|
|
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
|
| Hyvä vastaanottaja, etsin Turun Sanomissa alkuvuodesta 2004 julkaistua juttua Wärtsilän Turun tehtaan lopettamisesta, n. 400-500 sadan työntekijän työsuhteen… |
802 |
|
|
|
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
|
| Turussa (20610) on katu nimeltä Talvitie, minkä ruotsinkielinen nimi on Fimbulvägen. Ruotsinnos ihmetyttää, koska mikään sanakirja ei kerro, mitä sana(t)… |
2601 |
|
|
|
Turun kaupungin nimistöhaku verkossa kertoo, että Turun nimistössä oli jo ennestään vinter-alkuinen paikannimi Vintersplan (Vinterinaukio), joten Pääskyvuoren Talvipuistikolle ja Talvitielle haluttiin antaa toisenlainen ruotsinkielinen vastine.
Nimistöhaun mukaan Fimbul -niminen jättiläinen esiintyy islantilaisissa saduissa sekä fimbul merkitsee myös erittäin kylmää talvea. Svenska Akademienin verkkosanakirjasta löytyykin samaa merkitsevä käsite "fimbulvinter". Islantilaisessa tarustossa kolmivuotisen fimbulvinterin sanottiin edeltävän maailmanloppua. Etuliitteenä fimbul merkitsee myös samaa kuin "jätte".
Kirjastonhoitaja todella kirjoitetaan yhteen kuten monet muutkin ammattinimikkeet, joilla on vakiintunut merkitys.
Lähteet:
Nimistöhaku... |
| Osallistuin Turun hautausmaalla opastettuun kävelyyn tunnettujen turkulaisten haudoille. Silmiini osui iso hautapaasi, jonka vasemmassa yläkulmassa luki Hilja… |
2693 |
|
|
|
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –... |